12
Banndol haala remooɓe bonɓe
(Matta 21.33-46, Lukka 20.9-19)
1 Iisaa fuɗɗi haalude, banndani ɓe, wi'i:
—Neɗɗo gomma waɗii ngesa cabiije. O fiiltini nga hoggo, o wasi luggere ɓoosirde, o nyiɓi suudu toowndu faa o haynoo ko warata e ngesa ngaan. Caggal ɗuum, o halfini nga remooɓe, de o waɗi jahaangal.
2 Nde ɓoreede cabiije yottinoo fu, o neli golloowo makko to remooɓe ɓeen toon, ɓe ngaddana mo ngeɗu makko e ɓiɓɓe cabiije ɗeen.
3 Ɓe nanngi nelaaɗo oon, ɓe piyi ɗum, ɓe njeccini ɗum juuɗe ɓole.
4 O neli e maɓɓe golloowo makko goɗɗo. Ɓe kuyfini ɗum, ɓe eli ɗum.
5 O neli katin golloowo tataɓo, de ɓe mbari ɗum. Woɓɓe heewɓe nuliraama hono noon: ɓe piyi woɓɓe, ɓe mbari woɓɓe.
6 Joonin kaa gooto tan o heddorii, ɓiyiiko korsuɗo oon. Sakitii o neli oon du e maɓɓe, o wi'i: «Ɓe njaagoto ɓiyam oon.»
7 Ammaa remooɓe ɓeen mbi'unduri hakkunde muɓɓen: «O woni donoowo oon. Ngaree mbaren mo, faa kewten ngesa ngaan!»
8 Ɓe nanngi ɓiɗɗo oon, ɓe mbari ɗum, ɓe paɗɗi ɗum to gaɗa ngesa toon.
9 Joonin le, noy jom ngesa oon waɗata? O waran, o halka remooɓe ɓeen, o halfina ngesa ngaan woɓɓe.
10 Yalla on njanngaay ko winndaa ley Binndi ɗiin ɗuum naa?
«Hayre nde nyiɓooɓe ɓeen calii ndeen,
wo kayre laatii hoore nyimngo ngoon.
11 Ɗum wo golle Joomiraaɗo,
wo ɗum haaynde e jiiɗe meeɗen!»
12 Hooreeɓe Alhuudiyankooɓe pilii no nanngira Iisaa, sabo ɓe paamii banndol ngol wo kamɓe sappii. De ɓe cuusaay jamaa oon. Ɓe njoppi mo, ɓe ndilli.
Haala yoɓugol lampo
(Matta 22.15-22, Lukka 20.20-26)
13 Hooreeɓe ɓeen neli e makko Farisa'en woɓɓe e daraniiɓe Hirudus faa keɓa tuufira mo e konngol makko.
14 Ɓe ngari, ɓe mbi'i mo:
—Moodibbo, miɗen anndi a goongante. A hulataa fay gooto, sabo a ɓurdintaa yimɓe, aɗa jannginira laawol Laamɗo ngol goonga. Yalla ina dagii min kokka kaananke Roma mawɗo oon lampo naa dagaaki? Min kokka mo naa taa min kokka mo?
15 Ammaa Iisaa annditii naafikaaku maɓɓe. O wi'i ɓe:
—Ɗume waɗi de oɗon tuufina kam? Ngaddanee kam mbuuɗu cardi faa mi yi'a ɗum.
16 Ɓe ngaddani mo. O ƴami ɓe:
—Natal moy e innde moy woni ɗo?
Ɓe mbi'i mo:
—Kaananke Roma.
17 Ndeen o jaabii ɓe, o wi'i:
—Ndelle kokkee kaananke Roma ko jeyi, kokkon Laamɗo du ko jeyi.
Ko Iisaa jaabii ɗuum haaynii ɓe sanne.
Haala ummital maayɓe
(Matta 22.23-33, Lukka 20.27-40)
18 Saduki'en woɓɓe ngari to makko. Kam'en ngoni yeddooɓe ummital. Ɓe ƴami mo, ɓe mbi'i:
19 —Moodibbo, Muusaa yamirii en si neɗɗo ɓaŋii debbo, maayii tawii heɓaay ɓiɗɗo fu, minyum naa mawnum dewla debbo joppaaɗo oon faa heɓana maayɗo oon ɓeyngu.
20 Waɗii rimdaaɓe njeɗɗo. Arandeejo oon ɓaŋi debbo de maayi, heɓaay ɓiɗɗo.
21 Ɗiɗaɓo oon dewli debbo oon, kam du maayi heɓaay ɓiɗɗo. Tataɓo oon du waɗi hono noon.
22 Hono nii njeɗɗo ɓeen fuu ɓaŋiri mo, keɓaay ɓiɗɗo. Caggal maɓɓe ɓe fuu, debbo oon du maayi.
23 Ndelle, nyannde ummital, moy e maɓɓe laatotoo goroo debbo oon? Sabo ɓe njeɗɗo fuu ɓe ɓaŋiino mo.
24 Iisaa jaabii ɓe, wi'i:
—On woofuɓe, on anndaa Binndi ɗiin, on anndaa baawɗe Laamɗo du.
25 Sabo si maayɓe ummitake fu, worɓe ɓaŋataa, rewɓe ɓaŋataake. Ɓe laatoto hono maleyka'en wonɓe dow kammu ɓeen ni.
26 Wooɗi, ko maayɓe ummitotoo ɗuum, on njanngaay e dewtere Muusaa ley taariki wuumoore huɓɓoore, hono no Laamɗo haaldiri e makko, wi'i: «Miin woni Laamɗo Ibrahiima, Laamɗo Isiyaaka, Laamɗo Yaakuuba»?
27 Laamɗo wo Laamɗo wuurɓe, wanaa Laamɗo maayɓe. On mboofii sanne.
Haala yamiroore ɓurnde semmbe
(Matta 22.34-40, Lukka 10.25-28)
28 Jannginoowo Tawreeta gooto ɓattitii Iisaa, tawi naniino jeddi maɓɓe, e no o jaaborii Saduki'en ɓeen faa wooɗi, ƴami mo:
—E jamirooje ɗeen fuu, ndeye ɓuri manngu?
29 Iisaa jaabii mo:
—Ɓurnde fuu manngu e jamirooje ɗeen wo nde ɗo: «Hettinda Israa'iila, Laamɗo Joomiraaɗo meeɗen oon tan woni Joomiraaɗo.
30 Yiɗir Laamɗo Joomiraaɗo maa e ɓernde maa fuu e yonki maa fuu e hakkillo maa fuu e semmbe maa fuu.»
31 Ɗiɗaɓerde ndeen wo hono mayre, kayre woni: «Njiɗiraa gondo maa no njiɗirɗaa hoore maa ni.» Walaa fuu yamiroore ɓurnde ɗiɗi ɗeen manngu.
32-33 Jannginoowo Tawreeta oon wi'i mo:
—Moodibbo! A haalii goonga ko mbiiɗaa Laamɗo tan woni Joomiraaɗo, katin du Laamɗo goɗɗo walaa si wanaa kanko. E yiɗirde Laamɗo e ɓerndem fuu e hakkillom fuu e semmbem fuu, e yiɗirde gondo mum hono no yiɗiri hoore mum ni, kanjum ɓuri sadakaaji duppeteeɗi e kirsamaaji fuu! Haala maa ina selli sanne.
34 Nde Iisaa yi'unoo o jaaborake hakkilantaaku ndeen, wi'i mo:
—A woɗɗaa e laamu Laamɗo.
Caggal ɗuum, fay gooto suusaay ƴamude Iisaa ƴamɗe goɗɗe katin.
Haala Almasiihu e Daawda
(Matta 22.41-46, Lukka 20.41-44)
35 Nde Iisaa waajotoo ley suudu dewal mawndu ndeen, wi'i:
—Noy jannginooɓe Tawreeta ɓeen mbaawri wiide Almasiihu oon wo taan Daawda?
36 Sabo Daawda e hoore muuɗum wi'irii Ruuhu Ceniiɗo:
«Joomiraaɗo wi'i Joomam:
Jooɗa gere nyaamo am,
faa mi waɗa njaaɓaa wayɓe ma.»
37 Daawda e hoore muuɗum ina noddira Almasiihu oon «Joomam». Ndelle, noy o laatortoo taanum?
No Iisaa feliri jannginooɓe Tawreeta
(Matta 23.1-36, Lukka 20.45-47)
Jamaa keewɗo ina hettindanii Iisaa e seyo.
38 E ley waajagol makko ngool, o wi'i ɓe:
—Tinnee e jannginooɓe Tawreeta yiɗuɓe yiilodaade e saayaaji mawɗi e jowteede jowtaali tedduɗi ley luumooji,
39 fooɗantooɓe jooɗorɗe ɓurɗe teddude ley cuuɗi baajorɗi e nokkuuje tedduɗe to nyaamduuji.
40 Iɓe nyaama jawdi rewɓe talkaaɓe ɓe goriraaɓe muɓɓen maayi, de ɓe njuutina du'aawuuji maɓɓe faa ɓe nanndinkinoo e lobbuɓe. Kamɓe, jukkungo naawngo ɓurata jippineede dow muɓɓen.
Haala sadaka debbo talkaajo
(Lukka 21.1-4)
41 Iisaa jooɗii hucciti e keesu suudu dewal mawndu nduun, yi'i no jamaa oon wattirta kaalisi e keesu oon noon. Joomiraaɓe jawdi heewɓe ngatti kaalisi keewɗo ley keesu oon.
42 Ndeen debbo talkaajo mo gorum maayi wari, watti buuɗi ɗiɗi.
43 Iisaa noddi taalibaaɓe muuɗum ɓeen, wi'i ɗum'en:
—Goonga kaalanammi on: ko debbo talkaajo o watti e ley keesu ɗuum ɓuri ko ɓeen fuu ngatti ɗuum.
44 Sabo ɓe fuu, wo ko bonnantaa ɓe fay huunde tan ɓe ngatti. Ammaa debbo o kaa, e ley talkaaku muuɗum watti haddi ko joginoo faa wuurda ɗuum fuu.