21
O'unaa Jerusalénmüin nütüma Pablo
1 O'unüin waya nama'anajee na anoujashiikana, o'otooshii waya sulu'u anua je o'unüin waya lotüin Cosmüin. Je mapa watta'amüin, chamüinshii waya Rodasmüin, je yalejee, chamüin Pátaramüin.
2 Je yala Pátara eejatü wapüla wane anua o'unajatü chamüin sulu'umüin tü mmakat Fenicia. Je wo'otookalaka sulu'u.
3 Wattashiija'a waya alatüin sü'ütpünaa Chipre. Walatüin shia, chasü waa'ujee maa aka tia palaapünaa. Lotüshii waya suulia, Siriamüin. Chakuatsü tü anuakat Tiromüin süka süshakajitpünaainjatüin chisoui sulu'u tü süsha'wajülekat cha'aya. Wantakalaka chamüin.
4 Je yala sulu'u Tiro, wachajaakalaka nachiki na anoujashiikana. Je wantapa nanain, makatakalaka waya namaa süpüla akaratshi ka'i. Je nayakana, süka nii'iyatüin chi Naa'inkai Maleiwa namüin tü alatajatkat nümüin Pablo cha'aya Jerusalén, naküjakalaka nümüin sünain nnojolüin anain süpüla nu'unajachin chamüin.
5 Mayaainje wamünüin, keraapa sülatüin tü akaratshikat ka'i, o'unüshi'iya ne'e waya yalejee. Napüshua'ale'eya na anoujashiikana sümaa na'wayuuse otta nachooin, o'unüshii wamaa anooipa'amüin suulia tü pueulokat. Je yala sotpa'a palaakat, wasapainkashii waya wapüshua'a sünain waashajaain nümaa Maleiwakai.
6 Süchikijee, apütaashii waya napüla otta o'otooshii waya sulu'u tü anuakat. Je nayakana o'unüshii nachukua'a nepialu'umüinrua.
7 O'unüin waya shirokupünaa palaa Tirojee, antüshii waya chamüin Tolemaidamüin. Je yala, wawaraijaapünaakalaka wane ka'i naa'u na anoujashiikana.
8 Waneemüin ka'ikat, ojuittüshii waya yalejee chai wakua Cesareamüin. Je yala Cesarea, o'unüshii waya nipialu'umüin Felipe, chi aküjaikai nüchikü Jesús sümüin tü manoujainsatkalüirua, chi no'ulukukai na akaratshishii aneekünakana paala süpüla a'yatawaa sünain ottonojoo tü kasa cho'ujaakat sümüin wayuu. Je makatakalaka waya nüma'ana.
9 Je Felipe, kachooinshi pienchisü jieyuu majayünnüü, nünüikimaajatüirua Maleiwakai.
10 Eepa waka'iya sünain yalain waya nümaa, antüshi Judeajee chi wayuu nünüikimaajachikai Maleiwa, kanüliakai Agabo.
11 Nüntapa wa'ütpa'amüin, naapaain nükoreeyase Pablo je nijinnajiraakalaka tü najapükat otta tü nuu'uikat süka, sünain nüküjüin süchikü tü alatajatkat nümüin Pablo sünain nümüin:
—Chi Naa'inkai Maleiwa, müshi sünain nijittaaneechin cha'aya Jerusalén natüma na judíokana chi kokoreeyasekai tü koreeyakat otta sünain naapüneechin natüma sajapulu'u tü gentilekalüirua.
12 Sütümajee waapüin tüü, wayakana otta na chajanakana Cesarea, wa'alijitshantain ma'i Pablo shii'iree nnojolin nu'unüin Jerusalénmüin.
13 Je niakai müshi ne'e wamüin:
—¿Jamüshiikai jia ji'yalajakalaka? Nnojo jümalaje'erüin taa'in. Eeshantashi ma'i taya süpüla ejittaanaa, nnojo ne'e shiain süpüla tüü sümüiwa, eeshi taya süpüla oukta'ayaa cha'aya Jerusalén naa'ujee chi Senyotkai Jesús.
14 Süka nnojolin kasakain nia watüma, woo'ulaain.
—Shia mata ekeraaja tü nüchekakat Maleiwa —müinapa ne'e waya.
15 Yapaaja'a wamüin süchikijee otta o'unüin waya Jerusalénmüin.
16 O'unüsü no'uluku wamaa na anoujashiikana chajanakana Cesarea. Je wantapa Jerusalénmüin, no'unirüin waya nipialu'umüin wane wayuu Chipreje'ewai kanüliashi Mnasón, wane wayuu kama'aichi sünain anoujaa, chi anii aapüshijachin wamüin tü watunküleinjatkat.
Eere nüntiraain Pablo nümaa Santiago otta na laülaayuukana
17 Je wantapa Jerusalénmüin, talatüsü ma'i naa'in na anoujashiikana wamaa süka wantüin.
18 Waneemüin ka'ikat, o'unüshi Pablo wamaa sünain awaraijawaa naa'u Santiago. Je eejanakalaka wapüla napüshua'a na laülaayuushiikana napüleerua na anoujashiikana chajanakana Jerusalén.
19 Nüsaküin naya Pablo. Je süchikijee, nüküjakalaka namüin süpüshua'a wane'ewai sukua tü kasa naa'inrakat Maleiwa nükajee niakai sa'aka tü gentilekalüirua.
20 Shiasa'a naapapa tü nüküjalakat Pablo, müshii naya: “Anayaawatsüja'a nümüin Maleiwa saa'u”. Je namakalaka nümüin Pablo:
—Joolu'u wawalaa, pütüjaa aa'ulu wattain naalin na wayuu judío anoujakana, maa aka jera miirü ee. Napüshua'a naainnua, ayatshii katsin süchiirua sünain ja'ijaashantain ma'i naashin shikeraajünüinjatüin amaa tü nuluwataakat anain Moisés.
21 Otta naapa achikichi pia sünain pikirajüin na wayuu judío kepiakana sa'aka wayuu gentile sünain noo'ulaainjanain suulia ekeraajaa sümaa tü nuluwataakat anain Moisés. Pikirajüin naya naajüin sünain noo'ulaainjanain suulia na'yote'erajatüin nata na nachooin tooloyuukana otta sünain nnojolüinjatüin kasajatajatüin namüin wakuaippa wayakana judíokana.
22 Tü wayuukalüirua, sütüjaweechi aa'u pia sünain püntüin. ¿Jamüinjatü watüma tüü süpüla pii'iyatüinjatüin sünain nnojolüin shiimain tü yootokat püchikü?
23 “Tü anakat süpüla paa'inraa joolu'u, shia tüü: Anaa pienchishii wayuu wa'aka, aapüshii nanüikü paala nümüin Maleiwa sünain naa'inrüinjatüin wane kasa nümüin süpüla kojuya ka'i. Je shia sükaliaka'a maa'ulu süpüla nekeraajüin tü namakat.
24 Pu'una namaa otta paa'inra wanaa namaa tü kasa ni'itaakat Moisés wapüleerua wayakana judíokana, tü uleinjatkat akajee wakuaippa nümüin Maleiwakai. Je süchikijee, puwalaaja tü kasa naapajatkat nümüin Maleiwa shikeraajapa süka'iya tü naküjakat achikü nümüin otta süliapala tü noojiriajatkat nekii wanaa sümaa nekeraajüin sümaa nanüikü. Paa'inra tüü. Je mayaa, sütüjaweerü aa'u tü wayuukalüirua süpüshua'a sünain nnojolüin shiimain tü yootokat püchikü sümüinrua. Otta sütüjaweerü aa'u sünain ayatü'inya pia lotüin süchiirua tü nuluwataakat anain Moisés.
25 “Noo'opünaa na anoujashii gentilekana, washajüitpa namüin tü paa'inwajiraakat anain waya sünain shiain naa'inrüinjatüin: maa aka nnojoliin neküinjanain shi'iruku mürüt eekai su'utuushin aa'in süpüla a'waajiaa su'uyaakua kasa amaleiwaseeyaasükat, nnojoliin neküinjanain süsha tü mürütkalüirua maa'aya aka shi'iruku mürüt eekai ouktüsüin sütüma aülawaa otta nnojoliinjanain na'luwajiraain nakuaippa sümaa wayuu jierü otta wane jierü nümaa wane toolo”.
26 Je Pablo, nümaashii na pienchishiikana wayuu. Je waneemüin ka'ikat, niakai namaa na pienchishiikana, naa'inrüin tü kasa uleinjatkat akajee nakuaippa nümüin Maleiwa. Mapa, ekerotshi nia sulu'umüin tü a'waajüleekat Maleiwa sünain aküjaa nümüin chi sacerdotekai süchikü süka'iya tü nojute'erüinjatkat o'u na pienchishiikana wayuu sümaa nanüikü nümüin Maleiwa je nantirajatkat o'u tü naapajatkat nümüin.
Ata'ünnüshi Pablo
27 Shiasa'a sülü'ütpa ma'i süpüla shikeraajüin tü akaratshikat ka'iirua keraainjatkat o'u süka'iya nantirüin tü nasülajalajatkat nümüin Maleiwa, wane judíoirua Asiaje'ewalüirua, ne'rüin Pablo sünain ekeroloo sulu'umüin tü a'waajüleekat Maleiwa. Shiasa'a naainjala, neiwa'ajaain saa'in tü wayuu eejatkalüirua yala. Awanaajaashii naya noo'omüin Pablo sünain nata'ülüin nia sümaa nekiise.
28 A'waatüshii ma'i naya mayaa: “¡Wayuuinnuaa, nuu'uliwo'ukana Israel, jükaaliija waya! Wayuukai chii, nia chi wayuu a'ütakai süchikü mmakat süpüshua'a sünain ekirajaa tü wayuukalüirua kasa waliajatü wayakana judíokana, kasa süliajatü tü nuluwataakat anain Maleiwakai sulu'u tü nüshajakat Moisés otta süliajatü tü a'waajüleekat Maleiwa. Otta nia'yaa, sünain nüntirüin wayuu nnojotkat judíoin sulu'umüin tü a'waajüleekat Maleiwa, mojushiisü nütüma nümüin Maleiwa tü miichi akataluushikat nümüin”.
29 Müshii naya süka ne'rüin paala nia yaa sulu'u tü pueulokat nümaa Trófimo, chi cheje'ewaikai sulu'u Éfeso. Nüntirayaain nia Pablo nümaa, naajüin nayakana, sulu'umüin tü a'waajüleekat Maleiwa.
30 Je tü wayuukalüirua süpüshua'a, saapayaa sümapa tüü, maatsü jamakai saa'in. Awatawa'ain müshii naya noo'omüin Pablo. Naapaajaain nia sünain najaraijaain anooipa'amüin suulia tü a'waajüleekat Maleiwa sünain nasürütpünaain tü so'ukat.
31 Ouktajachichi ma'i Pablo nachikü na wayuukana wanaa sümaa süntüin tü nachikükat nümüin chi sülaülashikai tü waneekat shi'ipapa'a surulaat romano sünain neiwa'ajaain ma'i napüshua'a na wayuukana sulujunakana Jerusalén.
32 Je chii, nuutkajaain no'uluku na sülaülashiikana surulaat nutujeejanakana otta no'uluku na surulaatkana. Je awataain naya eejatüle kolochuwaain tü wayuukalüirua. Je tü wayuukalüirua shi'rapa chi sülaülashikai surulaat namaa na nusurulaatsekana, suu'ulaain Pablo suulia süshe'ejüinrua.
33 Je chi sülaülashikai surulaat, antüshi nünainmüin Pablo sünain nüta'ülüin nia sümaa nijitte'erüin nia süka piamasü kaleena. Je süchikijee, nüsakira anainchi sünain jaralin nia otta kasain naainjalain.
34 Shiasa'a ne'e tü wayuukalüirua kashüülajüsü ma'i sümaa shikiise ni'ipajee. Mayaawatuju aa'ulu nanüiki sütüma nnojolüin wanaawain naküjala, nnojotkalaka kasayaain ne'e nüpansaajirüin achikü chi sülaülashikai surulaat sütüma tü kiisekat. Nümaaje'etkalaka ne'e nia chamüin sulu'umüin tü shipiakat surulaat.
35 Je yaapa nüntüin sünain tü o'onoojüleekat yaakat so'ulu'u shipia tü surulaatkat, süpülakat ekeroloo sulu'umüin, alü'üjünüshi Pablo anulo'u natüma na surulaatkana süka müin jamakai saa'in tü wayuukalüirua nii'iree.
36 Nayakana napüshua'a, kouta'ain müshii nüchiirua sümaa nekiise. Müshii naya: “¡Anasü ouktülen!”.
Asouktinnüshi Pablo shi'ipajee tü wayuukalüirua
37 Je wanaa sümaa nikerotinnajachin Pablo sulu'umüin tü shipiakat surulaat, müshi nümüin chi sülaülashikai surulaat:
—¿Eeshi süpüla taashajaain pümaa motso'o?
Nümakalaka chi sülaülashikai surulaat nümüin:
—Atak, atüjashi pia aashajawaa pütchi griego.
38 ¿Nnojoishiche piain chi wayuu Egiptoje'ewai kasitkaima'ainka tü atkawaakat sütüma wayuu nümaa chi sülaülashikai mma, chi ayu'tkai na 4.000 wayuu kanüliakana “Süpü'üya o'unalüü wayuwa'in” chamüin isashiipa'amüin?
39 Nümakalaka Pablo nümüin:
—Wayuu taya judío. Toumainche'echanka ma'i shia Tarso, eejachire taya jemelin, wane pueulo yaletüsü ma'i sulu'u tü mmakat Cilicia. Tachuntüin pümüin süpüla paapüin tamüin taashajaain sümüin tü wayuukalüirua.
40 Je chi sülaülashikai surulaat, nuu'ulaain nia süpüla naashajaain. Niasa'a Pablo, asha'walaashi nia yaa saa'u tü o'onoojüleekat yaakat so'ulu'u tü shipiakat surulaat süpüla aashajawaa. Nüchuntakalaka sümüin tü wayuukalüirua süka najapü shiyü'ülaainjatüin. Aashajaashi nia sümüinrua süka pütchi hebreo. Müsü nünüikü mayaa: