10
Meri tuadremetre ya, ñakare ya
(Mateo 19.1-12; Lucas 16.18)
Jesu nämane Capernaúm, nikani mda nitre ja töitikaka benbe kä Judeate. Arato nikani Ñö Jordánbtä kä driri. Ye känti ni nükaninta ja ükekröta kwati Jesubtä abko, ie Jesu nämanena dirire ño, erere nikani dirireta ietre. Ye ngwane, nitre bariseo nükani ruäre abko tö namani ja gain Jesube niara kitakäre ngite, käkwe niebare ie:
¿Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye käta dre niere abko nikwe mikadre täte ya? ¿Ni gure käkwe ja tuametreta, ye abko dbe ya ño niere nunye? niebare kwetre Jesuye.
Jesukwe niebare mda ietre:
¿Ni gure käkwe ja tuametreta, ye nuemna Moisékwe munye ya ño arato? niebare kwe ietre.
Niaratrekwe niebare mda Jesuye:
Ni gure käkwe ja tuadremetre abko dbe niebare Moisékwe, akwa nita ja tuemetre abko tikadre täräbtä biandre meriye, niebare Moisékwe, niebare kore nitre bariseokwe ie.
Abtä Jesukwe niebare mda ietre:
Mun dokwä ribi ribi Ngöbökrä. Ye mdenbtä ni gure käkwe ja tuadremetre abko Ngöbökwe tikamna täräbtä Moiséye munkrä yere. Akwa Ngöbökwe kä dätebare kena btä abko tikamna krörö kwe täräbtä Moiséye arato:
Ngöbökwe ni brare btä ni merire dätebare.
Ne aisete ni brare käkwe ja mikadre gure angwane, rikadre nüne jenena rünbtä amne meyebtä mento merire kwebe.
Angwane ni nibu ye abko rabadi ni itibe kwrere, Génesis 2.24
abko tikamna kore kwe täräbtä Moiséye. Ye kwrere ni nibu ye ñan rabadi ni nibu kwrere mda, akwa rabadi ni itibe kwrere. Ye mden kisete, Ngöbökwe ni mikani ni itibe kwrere, ye ni ñan rabadre denkä jire chi jene jene mentokwäre, aisete ni brare käkwe ñan meri tuadremetre. Abko kore se, niebare Jesukwe nitre bariseoye.
10 Yebti Jesu namanina gwi angwane, kukwe ngwianintari nitre bariseokwe, ye arabe nitre ja töitikaka ben nikani ngwentarita ie. 11 Abtä Jesukwe niebare nitre ja töitikaka benye mda:
Ni brare käkwe merire kwe tuadremetre, bti meri mdara jire ben ja mikadre gure kwe, ni ye käkwe ja mikadre ngite merire käne rüere. 12 Ye erere arato, ni merire käkwe brare käne kwe tuadremetre, bti rabadre brare mdabe, meri ye abko käkwe ja mikadre ngite brare käne rüere. Abko kore se, niebare Jesukwe ietre.
Jesukwe ja di biani ngäbäkre kiakiaye
(Mateo 19.13-15; Lucas 18.15-17)
13 Yebti ngäbäkre jänikani mräkäkwe Jesuye abko bti Jesukwe kise mikadre ja di biankäre ietre. Akwa nitre ja töitikaka Jesube namani ñäke ngäbäkre mräkäye. 14 Ye gani Jesukwe angwane, namani romon nitre ja töitikaka benkrä, käkwe niebare mda ietre:
Ngäbäkre ye tuemetre kite tie. Munkwe ñan ji öta käne, ñobtä ñan angwane nire nire käta ja mike bobre Ngöböbtä ngäbäkre ne kwrerekwrere, ni yebti abko Ngöböta gobrane, aisete munkwe ñan ji öta käne. 15 Nire nire ñan tä ja mike bobre Ngöböbtä ngäbäkre chi kwrerekwrere, ni yebti Ngöbökwe ñan gobrandi amne ñan nünandi kärekäre Ngöböbe kwe abko ti tö niei metre munye. Abko kore se, niebare Jesukwe.
16 Bti Jesukwe ngäbäkre diani kisete, kise mikani dokwäbti kwe, bti ja di käräbare kräke kwe Ngöböye.
Ni jändrän bkänkä kabre käkwe blitabare Jesube
(Mateo 19.16-30; Lucas 18.18-30)
17 Yebti Jesu jatani nikenta mda angwane, ni jatani iti betekä, nükani ngitiekä ngukudokwäbti temen ngwärekri, käkwe niebare ie:
Dirikä kuin, ¿tikwe dre nuendre abko ütiäre ti rabadre nüne kärekäre Ngöböbe? niebare kwe Jesuye.
18 Jesukwe niebare mda ie:
Ngöbö aibe kuin, yebti ni mda ñakare jire kuin. ¿Ye ñobtä abko mata ti kuin niere tie ye? niebare Jesukwe ie.
19 Bti Jesukwe niebareta ie:
Ma tö nünai kärekäre Ngöböbe angwane, Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye, ye garera mae abko erere makwe mika täte abko krörö:
Makwe ñan ni mda kämika.
Ma gure, makwe ñan ja mika gure bati bati ni mda mdabe.
Makwe ñan go.
Makwe ñan blita ngwarbe ni mda mda rüere kitakäre ngite.
Makwe ñan ni ngöka jändrän diankakäre kän.
Erere arato, ma rün amne ma meye mika ütiäte jae. Exodo 20.12-16; Deuteronomio 5.16-20
Ye abko Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye nuendre nie kore, erere makwe mikadre täte jökrä, niebare kwe ie.
20 Ni yekwe niebare mda Jesuye:
Dirikä, makwe kukwe nini, ye ti nämane bati ngäbäkrere angwane, ti nikani mike täte jökrä abti kä nüke tie mtare, niebare kwe ie.
21 Niara namani ruentari tare kri Jesuye, käkwe mikani ñäräre, bti niebare kwe ie:
Jändrän tä keteti nuendre mae. Jändrän tä makwe ye erere nän rürümoine jökrä, bti makwe ngwian ye dräi ni bobre bobrebti angwane, ma rabadi jändrän ütiäte kri bkäne kabre kä käinbti sete. Makwe jändrän rürümoin ünän jökrä kore, bti ma jata ti jiebti. Abko kore se, niebare Jesukwe ie.
22 Yebtä ni ye moto namani ulire Jesu kukwei nuare, ñobtä ñan angwane niara abko jändrän bkäne kabre krübäte, aisete moto nötaninte jändrän kwekwe ye jiebti amne moto namani ulire, ben nikaninta.
23 Nikaninta angwane, Jesukwe nitre ja töitikaka ben mikani ñäräre, bti niebare kwe ietre:
Ni jändrän bkänkä krikri ye käkwe ja mikadre bobre Ngöböbtä, Ngöbökwe gobrandre bti abko tare krübäte kräke, niebare kwe.
24 Kukwe niebare Jesukwe, yebtä nitre ja töitikaka ben namani töbike kri, ñobtä ñan angwane ni jändrän bkänkä kri nämane nüne metre Ngöbö ngwärekri, nämane nütüre. Ye aisete Jesukwe niebareta mda ietre:
Ti mräkä tikwe, ni ye btä Ngöböta gobrane, yebe ketetibe tare krübäte ni jändrän bkänkä krikri neme ketetibe. 25 Aku okwä chi, yete ta kameo krikri ye ara rikadre nuäre, akwa nitre jändrän bkänkä kri ye käkwe ja mikadre bobre Ngöböbtä, Ngöbökwe gobrandre bti, ye abko bäri tare kräke.
26 Kukwe yebtä bäri nitre ja töitikaka Jesube ñan töi namani krütare mda, käkwe niebare:
¿Ni jändrän bkäne kri ñan rabadre dianintari nini makwe, se nire abko rabadi dianintari amarebti se? namanintre niere jae kwärikwäri.*
27 Abtä Jesukwe mikani ñäräre, bti niebareta kwe ietre:
Mun kä nebtä, ye kräke abko kukwe ye tare, akwa ñakare Ngöbökrä, ñobtä ñan angwane Ngöbö abko kräke jändrän ñakare tare jire chi, niebare Jesukwe.
28 Jötrö ngwarbe Pedrokwe niebare mda ie:
Nunkwe jändrän jökrä mikaninte, bti nunta näin ma jiebti, ¿se abko Ngöbökwe dre biandi ütiäre nunye? niebare kwe Jesuye:
29 Jesukwe niebare mda ie:
Ti bike kukwe era erere niere munye abko krörö: Nänbtä ti jiebti amne Ngöbö kukwe kuin kabtä ngäbti, nire nire käkwe ju mikaninte o etbakantre o ngwai mikaninte kwe, erere arato meye o rün o ngäbriänkä o kä kwe erere mikaninte jökrä kwe nänbtä ti jiebti, nitre ye abko, ie Ngöbökwe jändrän biandi gre ketarike rike bäri mda amne Ngöbökwe mikadi nüne kärekäre jabe arato. 30 Nitre ye tä nüne kä nebtä angwane abko ie Ngöbökwe jändrän biandi gre ketarike rike bäri mda abko krörö: Rabadi ju bkäne bäri kabre mda. Erere arato, etba btä ngwai rabadi bäri mda kwe. Arato meye, ngäbriänkä rabadi kwati kwe. Arato kä sribikrä biandi bäri kabre kwe ie. Arato ja tare nikadi kwe tikrä, akwa kä jatadi mrä angwane, nünandi kärekäre Ngöböbe kä käinbti kwe. 31 Akwa ni kwati tuen bäri ütiäte ütiäte kä ne ngwane, ye abko rabadi ütiäte ñakare Ngöbö ngwärekri; akwa ni kwati tuen ngwarbe, ütiäte ñakare kä ne ngwane, ye abko rabadi bäri ütiäte Ngöbö ngwärekri sete. Abko kore se, niebare Jesukwe nitre ja töitikaka benye.
Jesu müre ketadi abko niebare bämäkäre kwe
(Mateo 20.17-19; Lucas 18.31-34)
32 Abti Jesu nämane näin juta Jerusalén kukwäre angwane, nikani bä mente nitre ja töitikaka ben käne. Angwane nitre ja töitikaka ben ñan töi namani krütare Jesubtä angwane, ni mda mda nämane näin jiebti köre, abkobtä kä jürä namani. Te Jesukwe nitre ja töitikaka ben ni jätäbti nibu käräbareta mda kaibe mento, bti dre dre rakadikä btä abko nikani niere jökrä ietre krörö:
33 Mtare nita näin Jerusalén kukwäre. Ni näin nebe Jerusalén ye känti ti Ni Kä Nebtä Ngobo ne kitadi ngise nitre blitaka Ngöböbe ni mda mda diäre dänkienye amne Kukwe Biani Ngöbökwe Moiséye dirikätre yeye. Niaratre ye abko käkwe ti kitadi ngise müre ketadre amne, nitre romanobo ñakare israelitare abko ie ti kitadi ngise. 34 Niaratre käkwe ti mikadi yakrä kri jae, käli kitadi tibtä kwetre amne ti kwata metadi krübäte kwetre. Yebti ti müre ketadi kwetre, akwa köbömäkäre angwane, ti rükadita nire. Abko kore se, niebare Jesukwe nitre ja töitikaka benye.
Santiago btä Juan tö namani rabai gobrane siba Jesube
(Mateo 20.20-28)
35 Yebti Zebedeo ngäbriänkä nibu Santiago btä Juan namani bike kri, käkwe krötabare Jesu ken, bti niebare kwetre ie:
Dirikä, nun tö jändrän ribei mae abko erere makwe nuendre, ie nun tö nibi abko nun ki kärere mae, niebare kwetre Jesuye.
36 Jesukwe niebare mda ietre:
¿Dre nuendre tikwe munkrä, ie mun tö nibi amarebti yere? niebare kwe ietre.
37 Niaratrekwe niebare mda Jesuye:
Ma rabadi gobrane kri ja di jenbti ni jökrä ngwärekri, ye ngwane makwe nun mika bäri ütiäte, käkwe nun mika täkänintbe iti ja küde ruenkri amne iti ja küde ngeberekri abko nun tö ribei mae, niebare kwetre ie.
38 Abtä Jesukwe niebare mda Zebedeo ngobo nibu yeye:
¡Jo! Munta kukwe tare krübäte ribere tie gare ñakare jire chi munye. ¿Tikwe ja tare nikadi kri krübäte, ye kwrere munta biare ja tare nike siba ya? niebare kwe ietre.
39 ¡Jänri! niebare kwetre Jesuye.
Jesukwe niebare mda ietre:
Munkwe ja tare nikadi kri ti kwrere arato, 40 akwa nire rabadre täkänintbe ti küde ruenkri amne nire rabadre ti küde ngeberekri, ye abko ñan tä ti kisete, akwa tä Ngöbö kisete. Ye aisete nire nire kräke kä ye tä ükaninte ti Rünkwe abko erere ie biandi kwe, aisete ti ñan raba bien munye. Abko kore se, niebare Jesukwe Santiagoye btä Juanye.
41 Jesu nämane blite kore, ye ni mda mda ja töitikaka Jesube käkwe kukwe ye gani angwane, moto namani romon Santiagokrä btä Juankrä. 42 Abtä Jesukwe käräbare, bti nikani niere ietre:
Nitre ñakare israelitare käta gobrane angwane, tätre kukwe miketbe tare ni mda mda mikakäre ja ngoto täni. Erere arato, nitre ütiäte krikri ñakare israelitare abko ni mda mdakwe mikadre ütiäte jae, abkokäre tätre bike krikri, ye abko gare kuin munye. 43 Akwa mun ja töitikaka tibe, ye ngätäite abko ñan rabadre bare jire chi kore, aisete mun ngätäite abko kukwe rabadre bä jene abko krörö: Nire nire tö rabai bäri ütiäte kri mun ngätäite ye abko käkwe sribidre ni bobre kwrere ni mda mdakrä 44 amne, nire nire mun ngätäite tö rabai bäri käne jändrän jökräbtä, ni ye abko rabadre ni klabore kwrere ni mda mdakrä. 45 Munkwe nünandre kore, ñobtä ñan angwane ti, Ni Kä Nebtä Ngobo ñan jatani ni mda mda mikakäre sribire jakrä, akwa ti jatani sribikäre ni mda mdakrä amne ti jatani ja mike müre ketadre ni kwati kökatarikäre Ngöbökrä. Abko kore se, niebare Jesukwe ietre.
Ni okwä kä drünente abko Jesukwe mikaninta kuinta
(Mateo 20.29-34; Lucas 18.35-43)
46 Yebti Jesu nükani juta Jericóte nitre ja töitikaka benbe, nikani ta angwane, ni mda mda nikani kwati jiebti arato nitre ja töitikaka benbe. Niara abko nämane näin käne angwane, ni nämane iti abko kädian nämane Bartimeo (ne abko Timeo ngobo nieta) abko okwä kä drünente, aisete nämane täkänintbe jibtä ngwian kärere jakrä. 47 Jesu Nazarebo jatani ta gani kwe angwane, namani ngrente ja dibti krörö jite yete Jesuye:
¡Jesu, jrei David tukwe mräkä, ti ngwen ruentari tare jae! namani niere jite.
48 Ni kwati namani kada ketamna ie akwa, niara namani ngwänenkä bäri krikri mda, kä namani niere:
¡Jrei David tukwe mräkä, ti ngwen ruentari tare jae! namani niere bäri mda kore.
49 Abtä Jesu namani nünaninkä käkwe niebare:
Ni ye kärere munkwe, niebare kwe.
Erere ni mdakwe niebare ni okwä kä ikote yeye:
Jesuta ma kärere, aisete kä ngwen nuäre jabtä. Näin krö. Brän jötrö känti, niebare kwetre ie.
50 Ye btäräbe, ni okwä kä drünente ye käkwe ja täkäninte käinta, tö namani näin jötrö, aisete dän nga ötati kitani temen kwe, bti nikani nebe Jesu ken. 51 Angwane Jesukwe niebare ie:
Tikwe dre nuendre makrä, ie ma tö nibi, niebare kwe ie.
Ni ye käkwe niebare mda Jesuye:
Ti Dänkien, kä rabadre tuen tie, ie ti tö nibi, niebare kwe.
52 Jesukwe niebare mda ie:
Ma nibi tödeke kwatibe Ngöböbti, ye köböire ma okwä nibirate kuin, aisete nänta, niebare Jesukwe ie.
Ye btäräbe kä namani tuen kuin jökrä ie, bti nikani siba Jesube.
* 10:26 Jesu näire abko ni ngwian bkäne kri abko nämane ngwian bkäne, ñobtä ñan angwane Ngöbö nämane ja di bien ietre, aisete bäri Ngöbö kukwe muko, aisete rabadre dianintari käne, nitre israelita nämane nütüre, aisete nitre ja töitikaka Jesube abko ñan töi namani krütare Jesu kukweibtä.