4
Diablukwe Jesu nuaninte ja käne
(Marcos 1.12-13; Lucas 4.1-13)
Yebti diablukwe Jesu nuadrete ja käne, abkokäre Ngöbö Üai nikani ngwena kä kaibete mda. Ye känti köbö gre ketebu dibire rare Jesukwe mröbare ñakare amne mrö jatani krübäte ie. Angwane diablu jatani nüke Jesu ken, Jesu nuatekäre ja käne, käkwe niebare ie:
Ma abko Ngöbö Odei era metre bkänä ne ngwane, jä se kwite mröre jae, niebare kwe ie.
Akwa Jesu käkwe niebare mda diabluye:
Ñakare. Ngöbö Kukwei tä tikani krörö:
Ñan mrö aibebti ni rabadre nüne, akwa kukwe kwatirekwatire niebare Ngöbökwe, yebti ni rabadre nüne, Deuteronomio 8.3
abko tä tikani Ngöbö Kukweibtä, niebare Jesukwe ie.
Yebti diablu nikani Jesu ngwena juta deme Jerusalén mda, känti nikani Jesu ngwena mobe ju blitakrä Ngöböbe bti käin, käkwe niebare ie:
Ma abko Ngöbö Odei era metre bkänä ne ngwane, ja täkete timon nete, ñobtä ñan angwane Ngöbö Kukwei tä tikani krörö mabtä:
Ngöbökwe angeletre juandi ma ngibiare abko käkwe ma kadi ngäbti kisete, ma ngoto ñan matadre jäte temen abkokäre, Salmos 91.11-12
aisete ja täkete timon, ma abko Ngöbö Odei ara mikakäre gare ni jökräye, niebare diablukwe Jesuye.
Abtä Jesukwe niebare mda ie:
Ñakare. Ngöbö Kukwei tä tikani abko käta niere krörö arato:
Ni Dänkien Ngöbö käkwe ja kukwei mikadre täte ya, ñakare ya amne niara di tärä ja kukwei ngwiandre bare ya, ñakare ya abko makwe ñan nuate ja käne ja gakäre ben, Deuteronomio 6.16
abko tä tikani kore, aisete tikwe ñan ma kukwei mikai täte, niebare kwe diabluye.
Yebti mrä, ngitio bäri mente käin, yebti diablu nikani Jesu ngwena mda. Ye känti abko diablukwe juta kä jökräbti temen mikani tuadre Jesuye amne, jändrän ütiäte krikri juta kwatirekwatire te, ye abko mikani tuadre jökrä kwe arato ie. Bti niebare kwe ie:
Ma rabadi ngukudokwäbti temen ti ngwärekri käkwe ti mikadi ütiäte jae ne ngwane, tikwe juta se btä jändrän ütiäte krikri se biandi jökrä mae, niebare mda kwe Jesuye.
10 Abtä Jesukwe niebare ie:
Satana, nän mento nete, ñobtä ñan angwane Ngöbö Kukwei tä tikani abko käta niere krörö:
Ni Dänkien Ngöbö aibe mikadre ütiäte jae amne niara aibe kräke sribidre, Deuteronomio 6.13
abko nieta kore, aisete tikwe ñan ma kukwei mika täte, niebare mda kwe diabluye.
11 Angwane diablukwe kä mikaninkä Jesubtä, bti angele nükani ruäre abko namani Jesu die mike.
Jesu nikani Ngöbö kukwei kuin dirire kena
(Marcos 1.14-15; Lucas 4.14-15)
12 Yebti Juan Bautista kitani ngite kä teri gani Jesukwe angwane, Jesu nikaninta Galilea, 13 akwa ñan namani nüne mda juta Nazarete, akwa nikani nüne juta Capernaúmte Ñö Okwä Kri Galilea köräbti. Ñö Okwä Kri Galilea, ye bäre temen abko Zabulón btä Neftalí mräkätre käkwe nünabare kira, känti juta Capernaúm nämane Jesu näire abko te Jesu nikani nüne. 14 Kukwe niebare Ngöbökwe niara kukwei niekä Isaías köböire rabadre bare, abkokäre Jesu nikani nüne yete. Kukwe ye abko tä tikani krörö:
15 Kä Zabulónkwe amne kä Neftalíkwe abko tä Ñö Jordán kwärä nakriri amne tä Ñö Okwä Kri köräbäre.
Kä ye abko tä kä Galileate arato, känti nitre ñakare israelitare tätre nüne.
16 Nitre israelita ye abko nämane näin kä ikote, akwa ñotra trä kri dirare jatabare ietre.
Erere arato, niaratre nämane nüne kä ikote mento Ngöböye angwane, Ngöbö trä ngitianinkä ngwen kräke, kukwe metre Ngöbökwe mikakäre gare ietre, Isaías 9.1-2
abko tä tikani Ngöbö Kukweibtä abko erere namani bare.
17 Kä ye ngwane mentokwäre Jesu nikani dirire, kä nikani niere krörö: Ngöbö kä käinbti kebera nüke gobrane nibti, aisete munkwe kukwe kämekäme kita temen, bti ja töi kwiteta Ngöbö kukwäre munkwe abko Jesu nikani niere kore.
Jesukwe ni käräbare nibkä ja töitike jabe
(Marcos 1.16-20; Lucas 5.1-11)
18 Abti bati Jesu nämane dikekä Ñö Okwä Kri Galilea köräbäre angwane, ni ja etbare nämane nibu ñö köräbti, btä okwä namani. Ni ye abko iti kädian nämane Simón, akwa kädian nämane Pedro arato amne, etba kwe kädian nämane Andrés. Niaratre abko gwa gaka, aisete nämane krade kite ñöte, btä Jesu okwä namani. 19 Angwane Jesu nikani känti, käkwe niebare ietre:
Mun brän tibe amne munta gwa gaen ño, ye kwrere tikwe mun mikadi ni ngwianka Ngöböye, niebare Jesukwe ietre.
20 Ye btäräbe, niaratre käkwe krade kitani temen, bti nikani Jesube.
21 Yebti Jesu nikani mda mentokwäre se kwrere angwane, ni ja etbare nämane nibu mda, btä okwä namani. Nitre ye abko iti kädian nämane Santiago amne etba kwe abko kädian nämane Juan. Niaratre nibu abko Zebedeo ngäbriänkä. Nitre nibu ye abko nämane rute rünbe krade gudike, btä Jesu okwä namani angwane, Jesukwe käräbare ja töitike jabe arato. 22 Ye btäräbe niaratre käkwe ru amne rün mikaninte yete, bti nikani Jesube.
Jesukwe ni bren bren mikaninta kuinta
(Lucas 6.17-19)
23 Abti Jesu nikani dikekä kä jökräbti temen kä Galileate angwane, Ngöbö kä käinbti kebera gobrane nibti abko nikani dirire sinagogate* kä ketareketare te. Erere arato, ni bren bätäkä ngwarbe abko Jesu namani miketa kuinta. 24 Yebtä abko blita namani jökrä kä Siriate angwane, ni bren ño ño erere jänamani kite jökrä Jesuye. Erere arato, ni bren üai käme kisete jänamani nüke Jesuye amne kä nötöte nibti amne ni ruen ñakare ngrabare jänamani nüke jökrä Jesuye angwane, Jesu namani miketa kuinta jökrä. 25 Yebtä abko, ni kwati nünanka kä Galileate juta ketareketare te Decápolite amne nitre Jerusalénbo btä ni nünanka kä Judeate amne ni nünanka Ñö Jordánbtä kä driri abko namani dikekä kwati Jesu jiebti.
* 4:23 Sinagoga abko ju känti nitre israelita nämane gätäre köbö jadükakräte ñäkäkäre Ngöbö Kukweibtä amne Ngöbö mikakäre kri. Ye känti nitre israelita nämane kukwe ükete jakrä arato. Nitre israelita nämane nüne juta kwatirekwatire, käntikänti sinagoga nämane.