2
E Iesu i posei
(Matiu 1:18-25)
Tara poata teka e Sisa Ogastas nonei a Gamman Panina i Rom. Nonei e hala nela a lo te gi hakoloto meni u katun hoboto a soloren turu buk tara gamman. Nonei a poata tutun ti kato ien a nikoloto teka, a poata te gamman hasia e Kuirinias tara provins i Siria. Ba barebana i la kalakala u tara man toa man mouna han i taren te gi na hakoloto menien a soloren turu buk.
Be Josep e la ba has nena a taun i Nasaret te kana i Galili ba nonei e kete uana tara taun tere Devit a solonen i Betelehem tara provins i Judia. Taraha, e Josep e hatutubuneia tere Devit. Nonei e la gono has mei e Maria a tahol i tanen, te gi na hakoloto menien a soloren turu buk. Ne Maria e pika hapan. Na poata ti ka noa ien i Betelehem, ba poatan posa i tanen e bututa. Ba nonei e pose iena a pien tson a hamua i tanen me pitse neien u labalaba me hopue nen tara bokisin nounou turu bulumakau. Taraha, e moa ta makum i taren tara luman pasendia.
U katunun taratarakap turu sipsip nu angelo
Tara han teka a palair u katun i pepeito kapin a heis sipsip i taren tara bong i ielesala tara taun i Betelehem. Ba toa angelo tara Tsunono e butuna i taren, bu ualesala pan tara Tsunono e alesalana i taren ba nori e matout korur. 10 Ba angelo e poiena i taren, “Alimiu go ma matoutumi. Alia e la meguma u bulungana u niga te la uanama i tamilimiu na turu katun hoboto ba te kato hasasala koru rano limiu. 11 A Tson Hitaguhu i tamilimiu e posie lila tara bong teka i romana i taun tere Devit. Nonei a katun te ga la uama i puta te ngöeri e Kristo. Nonei a Tsunono! 12 Alimiu e na sabie mou a tsi goama te pitse lilei u labalaba na te opuna tara bokisin nounou turu bulumakau.”
13-14 Ba toa ami pan turu angelo ri Kolö e singotei butu gono mena a angelo teka. Ba nori e soloseier e Sunahan me poier,
“Solosei iam e Sunahan i Kolö i iasa koru!
Na tara han i puta, a barebana te haniga rena e Sunahan e tatei ka ria tara masalohana!”
15 Poata ti la ba rien u angelo ba te la poutsur i Kolö, bu katunur turu sipsip e hiararangar me poier, “Ara gi topei la i Betelehem ba ra te na tare rou a ka te butu lala, te hatei rala lei ra a Tsunono.”
16 Ba nori e la boroboror me na sabe rer ere Maria mere Josep, ba nori e sabe haser nonei a tsi goama te opuia tara bokisin nounou turu bulumakau. 17 Nori i tara hakape ien me toan ranga hatei ner a ka te hatei ramei a angelo a pien teka. 18 Ba barebana hoboto ti hengo u bulungana teka turu katunur turu sipsip i asingoto koruto. 19 Be Maria e hakats kap nitoa neto a man ka hoboto teka. 20 Bu katunur turu sipsip e la poutsur ba te solosei meri e Sunahan a man ka hoboto ti hengoe ien na ti tare ien. A man ka teka e butu hamana u te ranga u a angelo.
21 Ba te kapaia u toal u lan, ba nori te pö ner a hatoatongo tere Sunahan tara pikpiköna pien, ba te ngöeri a solonen e Iesu, a solo te hatein a angelo i mam te pikaia e Maria.
E Iesu e haruto naria tara Luman Lotu Pan
22 A poata e butu hakapa te gi kato hagogoso mei a pien ne tsinanen, te mar ranga u u Lo tere Moses, be Josep ne Maria e lu menari a pien i Jerusalem te gi na hala menien tara Tsunono. 23 Taraha, u ranga ti koloto nia turu buk tara Tsunono e poiena, “A mamana hamua tson e go ngöe milimiu a katun te ka uana tara Tsunono.” 24 Na nori i la hasi u ti na hatsunono meni u hats te mar ranga hasi u u buk tara Tsunono, “Alö go hats a solona kitou tsi a solana kulu a hitots.”
25 Na toa katun e kaia i Jerusalem a solonen e Simion. Nonei a katun a niga ne roron hatsunono e Sunahan, na nonei e hahaloso sil te ga taguhu meri e Sunahan a tei Israel. Nu Namnamei u Goagono e roron kaia i tanen. 26 U Namnamei u Goagono e ranga hakapa meien nonei e ma tatei mate boroboro nei romana. E moa. Nonei e tatei ruto mam noa bena e Mesaia, a katun te ranga hamanein a Tsunono te ga lama. 27 Bu Namnamei u Goagono te peigi mena nei e Simion i iahana Luman Lotu Pan. Bu mun tahol e la mena rimei e Iesu a goama tara Luman Lotu Pan te gi kato meni a markato i tanen te mar ranga u u Lo tere Moses. 28-29 Be Simion e soatsena a pien i limanen, me hanigana tere Sunahan me poiena,
“O Tsunono, alia a katunun kui i tamulö e ka tala megou romana a masalohana tara poata te na mate goa lia. A ka tu ranga hamanein lö e butu hakapa tala.
30 Taraha, a matagulia e tara hakapi a katun tu kati lö te go mi lu pouts meri lam.
31 Alö u hopu kap sile ien te ga butu ien i matar u barebana hoboto.
32 Nonei e here noi romana u ualesala, ba te haruto nena a maroro i tamulö turu katun te ma Jiuri, na nonei e hala seiena romana a solona pala i tamulö u Jiu.”
33 Be Josep ne Maria i asingoto koru neto u ranga teka te hatei meni e Simion e Iesu. 34-35 Be Simion e kalala ranen me poiena tere tsinanen e Maria, “Poata te pan hakapana romana a pien teka, a katun a para i Israel e tori hasoala naroen ba nori te taiar romana. Kaba nonei e halu pouts rena romana a palair u katun u para. A torimulö e kamits menou romana a nitatagi pan, nu hakats i torina katun a para e haruto ner romana.” Te mar ranga u e Simion.
36 Na toa propet a tahol e ka has, a solonen e Ana. Nonei a pien tahol tere Panuel, tara pala tere Aser. Nonei a tahol a tobuana te hitöl hakapa turu tohit u hiningal i manasa ba tson i tanen e toan mateto. 37 Ba nonei e amobana turu 84 u hiningal lel. Nonei e ma tatei la bani a makum tara Luman Lotu Pan. Tara lan na tara bong nonei e roron hatsunono e Sunahan ba te singo uana i tanen me roron agono nena a kannou. 38 Na nonei has tara toa poata turu lan teka nonei e la u tara goama e Iesu me hala nena u haniga tere Sunahan, me ranga nena e Iesu tara pala hoboto i Jerusalem ti hahalosi a poata te ga taguhu meri e Sunahan u katun i Israel.
Nori i la pouts u i Nasaret
39 Poata ti kato hakapia ere Josep mere Maria a mamana ka te rangein u Lo tara Tsunono, ba nori e la pouts mer e Iesu tara taun i taren i Nasaret tara provins i Galili. 40 Ba nonei a pien e Iesu e pan susuluna me butun tagalana. Nonei e ka mei u hakats u niga koru, ne Sunahan e kalale ien.
E Iesu a pien te kaia i Luman Lotu Pan
41 Turu mamanu hinigal e tamane Iesu ne tsinanen i roron la u i Jerusalem tara kannouna turu Paska turu Jiu. 42 Na tara poata te ka meia e Iesu u 12 u hiningal, nori i la u nonei tara kannou. 43 Te kapaia a man lan tara kannou, ba nori te hatanian la poutsur i han, kaba a pien e Iesu e kakaia i Jerusalem. Ne Josep mere Maria i ma atei silei a ka teka. 44 Nori i poei nonei e ka gono mer a palai ti lala gono meren, ba nori e le ier u toa u lan u ohots. Ba nori e tanian sakie rien turu pal katun i taren na turu hahikapien i taren. 45 Kaba nori i ma sabie ien, ba nori e kopis pouts uar i Jerusalem ti na sake menien. 46 Ba turu hatopisana u lan nori i na sabie ien i iahana Luman Lotu Pan, te gum ien i gusur u tson hihatuts turu lotu, me hengona i taren me rangata nena a man harangata. 47 U katun hoboto ti hengoia i tanen i asingoto koru mei a niatei i tanen na man ranga te palis menien i taren. 48 Ne tamanen ne tsinanen i asingoto koru has mei tara poata ti tara menien e Iesu. Be tsinanen e poiena i tanen, “A pien i tar, taraha tsiponi ba lö te mar kato uam teka i tamulam? E tamamulö na lia u lagi sakesakie mou lö me toku korum.”
49 Be Iesu e ranga palis ranen, “Taraha ba limiu te sakesakie mumo lia? Alimiu e go mala atei sile iam te go ka u lia tara luma tere Tamar.” 50 Kaba u muntahol i ma atei silei a mouna a ka te ranga nien i taren.
51 Be Iesu e la gono pouts mera nen i Nasaret ba te hengo nitoa nena u ranga i taren. Be tsinanen e hakats nitoa nena a man ka teka i torinen. 52 Be Iesu e pan susuluto, bu hakhakats i tanen e butu haniga koruto. Be Sunahan nu katun has e haniga korue ren.