12
U haharoei turu katun u omi ti taratara kapin a kuin gerep
(Matiu 21:33-46, Luk 20:9-19)
Be Iesu e tanian ranga mera nei u katun a man haharoei. Nu toa u haharoei e kato u teka: “A toa katun e lebei a kuin gerep me haka hahise neien a ololo me kahoena a kiou. Tara kiou teka nonei e kui a makum te pita bulbule ria u gerep te gi lu menien u ramun tara gerep te kuieri u wain. Ba nonei e hatakei hasena a luman pepeitokap a pia. Ba nonei e hataratara kap nena a kuin gerep i tanen turu palair u katun me hakuin moni nanen, ba nori te tatei lue riou romana a hapala turu gerep i tanen na nonei e lue nou a hapala. Ba nonei e la uana tara toa han i lehana. Poatan tangoho turu gerep e butu hakapa ba nonei e hala nenama a katunun kui te go mi lu a pal gerep i tanen turu katunun taratarakap. Ba nori e pile kap naren me lahuse ren ba nori e hakopis pukpukue ren. Ba tamana kuin gerep e hala lel nenama a tana katunun kui i taren, bu katunun taratarakap e singatser a bakunen me kato hamatsingole ren. Ba tamana kui e hala nenama a tana katunun kui ba nori te atung hamate ren. Ba nori e kato has uar i iesana tara palari u katunun kui u para. Nori i lahusir a palai me atung hamate rer a palai.
“A toa puku a katun te ka noa. Nonei a pien tson tara tamana kui, a tsomi i tanen. Nonei e hala hase men i taren me poiena, ‘Nori e hapane riou romana a pien tson i tar.’ Kaba poata ti tareia u katunun taratarakap a pien tson teka, ba nori e hiararangar me poier, ‘Nonei a pien tson tara tamana kui teka te lue nou romana a kuin gerep. Ara gi atung hamatien ba ra te lue rou a kui i tanen.’ Ba nori e pile kap naren me atung hamatie ren me lapo ba naria a tuanreinen i ielesala tara kuin gerep.”
Be Iesu e rangatana me poiena, “Gaha te katoe nou a tamana kuin gerep? Nonei e mi atung hamate ranou romana u katun teka ba te hataratara kap nena a kuin gerep teka turu katun u niga. 10 Alimiu go mala rit hanige iam u ranga teka turu Buk u Goagono:
‘A hatu ti raman u katunun hatakei tara luma ba te hapiraka ba ner, nonei a hatu te niga balana tara toukuina tara luma.
11 A ka teka a Tsunono te katoen, ba ra te poiera a ka a kapan koru teka.’ ”
12 A pal kapan turu Jiu i torohanan pile kapin e Iesu, taraha nori i atei sil nonei e hatein u haharoei teka te go haruto menien u markato u omi i taren. Kaba nori i matoutir a barebana ba nori te la ba naren.
A takis tara gamman
(Matiu 22:15-22, Luk 20:20-26)
13 A palabir u Parisi nu palair u katun tere Herot i hala meri tere Iesu, ba nori e katsin hagögohe ner e Iesu turu ranga i tanen. 14 Ba nori e la uarima i tanen me poier, “Tson Hihatuts, alam e atei silem alö a katun a mana. Alö e ma hakats silemi a ka te poier a barebana, taraha alö e ma hakats nami a nitsunono tara katun. Alö e hihatuts hamana nem a maroro tere Sunahan. U Lo i tarara e ranga hapiu nena te gi hala meni ra a takis tere Sisa a Gamman Pan, tsi e moa? Ara e tatei hala nera a takis, tsi e moa?”
15 Kaba e Iesu e atei sil u gamo i taren me poiena, “Tara naha tsiponi te katsin hagögohe sile milimiu alia? Hale mume lia a tsi moni ba lia te tare gen.”
16 Ba nori e hale rien a toa moni ba nonei e rangata ranen me poiena, “U baku teresi na solo teresi teka?”
Ba nori e ranga palisir, “Tere Sisa.”
17 Be Iesu e poiena, “Bara, halemi e Sisa a man ka i tanen, na hala hasemi e Sunahan a man ka i tanen.”
Ba nori e asingoto koru naren.
Poata te toatoa pouts ria romana a barebana
(Matiu 22:23-33, Luk 20:27-40)
18 U Sadiusi i la uama tere Iesu. Nori u pal katun teka e poier a barebana e ma takei poutsri romana i murina a tou mate i taren. 19 Ba nori e poier i tanen, “Tson Hihatuts, e Moses e koloto beri ra a lo teka: ‘Te ga mate ba nia a tson a tahol i tanen ba te moana ta pien, ba toulana tson teka te tatei tölena a amoba, ba nori te hatuhaner romana ta pien te ngö rari romana a solona tson te mate.’ 20 Bara, tara toa poata a tson a hamua te ka mei a elonomo a toulanen e hitöl mei a tahol. Kaba a tson e mate ba te moana ta pien i tanen. 21 Ba hatut e tölena a amoba ba nonei e mate hasina ba te moana ta pien i tanen. Ba hahelapisa e kato has uana i iesana. 22 U mun toulana elahit hoboto i töli a tahol teka me mater, ba te moana ta pien i taren. Ba i muriren ba tahol e mate hasina. 23 Na tara poata te takei pouts ria romana a barebana tara tou mate i taren, ba nonei te tahol uanou romana teresi? Taraha, nori u mun toulana elahit hoboto i töle ien.”
24 Be Iesu e poiena i taren, “Alimiu e mar ranga uamiu teka ba limiu te ma matskömi. Taraha, alimiu e ma atei silemi u Buk u Goagono na nitagala tere Sunahan. 25 U katun te takei pouts ria romana tara tou mate i taren e ma hitölri romana, kaba nori e hereri romana u angelo ri Kolö. 26 Na turu ranga te poiena a katun e takei poutsuna romana tara tou mate i tanen, alimiu go mala rit hanige iam a makumun ranga i iahana u buk tere Moses te hatei nena a tsi roei te kulupu. Tara makum teka e Sunahan e ranga mei e Moses me poiena, ‘Alia a Sunahan tere Abraham na alia a Sunahan tere Aisek na alia a Sunahan tere Jekop i romana.’ 27 U ranga teka e poiena nonei e ma Sunahan uanei turu katun u mate. E moa. Nonei a Sunahan turu katun te toatoar. Ere Abraham mere Aisek ne Jekop i mate hakapa, kaba nori i ma taiai. Taraha, u ranga teka e poiena nori e toatoa noar. Alimiu e tutu korumiu.”
U masaka u kapan tere Sunahan
(Matiu 22:34-40, Luk 10:25-28)
28 A toa tson hihatuts turu Lo e hengo ti hiarangrangata uen. Ba nonei e hengo sabiena te ranga palis haniga meni e Iesu u Sadiusi, ba nonei e la hasuksuku nama me rangatse nen, “Sahu masaka te panina turu masaka hoboto tere Sunahan?”
29 Be Iesu e ranga palisina, “Nonei u masaka u kapan koru teka: ‘Hengo iam, u barebana i Israel. E Sunahan a Tsunono i tarara a toa puku a Tsunono. 30 Alö go ngil koru a Tsunono i tamulö e Sunahan turu tori hoboto i tamulö na turu namnamei hoboto i tamulö na turu hakhakats hoboto i tamulö na tara nitagala hoboto i tamulö.’ 31 Na u hahuoluna u masaka u kapan teka: ‘Alö go mar ngil koru meni a tana katun te mar ngil koru mena milö a peisam.’ E moa tu tan tu masaka te ga mar pan u te mar pan uana u huol u masaka teka.”
32 Ba tson hihatuts turu Lo e poiena tere Iesu, “U mana koru, Tson Hihatuts. Alö e ranga hamana nemula e Sunahan a toa puku, na e moa lel ta tan ta sunahan. 33 Na katun e go ngil koru e Sunahan turu tori hoboto i tanen na turu hakhakats hoboto i tanen na tara nitagala hoboto i tanen. Na nonei e go mar ngil koru meni a tana katun te mar ngil koru mena neien a peisanen. Na katun te kukutiena u huol u masaka teka e niga bala nena a katun te hats mena nei u benö u ohots tere Sunahan na te kato hasena u tana u mar hats.”
34 Be Iesu e hengoena te ranga palis haniga uaien ba nonei e ranga menen, “Alö e ma lehana ba nemi a Nipepeito tere Sunahan.”
Kaba u katun hoboto i matoutsi te gi rangata lel meni e Iesu tu taina tu harangata.
Esi nonei e Mesaia
(Matiu 22:41-46, Luk 20:41-44)
35 Poata te hihatutsia e Iesu tara Luman Lotu Pan me rangatana, “Taraha te poe sileri u tson hihatuts turu Lo e Mesaia a hatutubunei romana tere Devit a King? 36 E Devit noa has te rangaia tara nitagala turu Namnamei u Goagono ba te poiena,
‘A Tsunono e poei tara Tsunono i tar,
Gumia teka tara pal matou i tar antunana tara poata te hale goi lia lö u katun te pakoe rio lö ba lö te na pita-puta ramoen.’ 37 E Devit te ngöei a katun teka ‘A Tsunono.’ Gime te mar hatubuna uana e Mesaia tere Devit?”
Kabe moa ta katun te ga ranga palis.
E Iesu e rangein u tson hihatuts turu Lo
(Matiu 23:1-36, Luk 20:45-47)
U barebana u para koru teka i sasala mei ti hengo meni e Iesu. 38 Ba nonei e hatuts raten me poiena, “Hanei sile iam u tson hihatuts turu Lo. Nori e ngilin hula la mer a hasobu a ngahangaha i taren, na nori e ngil haser u barebana te ka ria tara toana gi hapan ren. 39 Nori e ngilin gum has ria turu gumgum tara pal kapan i luman lotu na turu gumgum tara pal kapan tara kannou pan. 40 Nu tson hihatuts turu Lo e roron katoer u singon lotu u ngahangaha tara rungren tun, ba te lube tsiponeri a peisaren a man ka turu amoba. Kato uana teka ba nihahuna i taren te pan koruna romana.”
A amoba e halan a monin hitaguhu turu lotu
(Luk 21:1-4)
41 E Iesu e gamon gum halehana ban a makum turu moni i iahana Luman Lotu Pan ba te tara uana turu barebana ti lapo hongein a monin hitaguhu turu bokisin moni. Bu katunun moni u para te lapo hongo ner a moni pan. 42 Ba toa amoba te moa koru ta ka i tanen e la nama me mi lapo hongo nena a tsi huol a tsi toea. 43 Be Iesu e ngö gugono renama u katunun tsitsilo i tanen me poiena i taren, “Alia e hatei hamana rago limiu, a amoba teka e hala nelala a moni tara bokisin moni te saluhena tara moni te hala nelila a barebana hoboto. 44 Taraha, nori hoboto e hala lila turu moni te kurapana i taren, kaba nonei a tahol e moa lel ta tsi moni i tanen. A tsi huol puku a tsi makumun monina tara kannou te lapo hongo hakapa nala len.”