9
Be Iesu e ranga lelina i taren me poiena, “Alia e hatei hamana rago limiu, a palair u katun e ka ria teka te ma materi romana e popona te gi tara menien a Nipepeito tere Sunahan te butu menama romana a nitagala pan.”
A peisane Iesu e palis
(Matiu 17:1-13, Luk 9:28-36)
2-3 I murina u tönomo u lan e Iesu e lui e Pita mere Jemis ne Jon me la gono mera nen. Ba nonei e na piou ranen i iasa turu toa u pokus pan ba nori te na ka pepeisar. Ba peisanen e palisina i mataren, bu hasobu i tanen e kankanaha hamanasana ba te hiaka koruna. E moa ta toa ta katun te ga antunan kato hahiaka meni u hasobu te mar hiaka u u hasobu teka. Be re Ilaitsa mere Moses u propetir i manasa ti mate e butu ria i mataren me ranga mer e Iesu. Be Pita e poieto tere Iesu, “Tson Hihatuts, e nigana te ka ria ra teka. Alam go kato a topisa taluhu, a toa i tamulö na toa tere Moses na toa tere Ilaitsa.” E Pita e mar ranga u teka taraha u katunun tsitsilo i matout koru be Pita e ma ateie nei a saha ka te go ranga nen. Ba toa koasi e butuna me hoho kap ranen, bu toa u ranga e butu nama i gusuna u koasi me poiena, “Nonei a Pien Tson a tsomi koru i tar teka. Alimiu go hengoe men.” Ba nori e songots hula tarar ba te ma tara sabieri ta tan ta katun. E Iesu pepeisa te ka gono meren. Poata te koul pouts men turu pokus, be Iesu e ranga hatagala mera nen me poiena, “Alimiu go ma hateiemi ta toa ta katun a ka te tare mula limiu, antunana tara poata alia tu butun katunuma te takei hakapa pouts gou romana tara tou mate i tar.” 10 Nori i hengo u ranga i tanen ba te hiarangrangatar me poier, “Aha nonei u mouna u ranga teka te poiena, ‘Alia e takei pouts gou romana tara tou mate?’ ” 11 Ba nori e rangatser e Iesu, “Tara naha te poe menari u tson hihatuts turu Lo e Ilaitsa a propet e ga mam nema romana e Mesaia?” 12 Ba nonei e ranga palisina, “E Ilaitsa e mam pouts hamana nama te go mi kato hamatskö meni a mamana ka. Kaba tara naha has te ranga nena u Buk u Goagono alia tu butun katunuma e sagohe gou romana a kamits pan ba nori te sigale rio lia? 13 Alia e hatei rago limiu e Ilaitsa e la hakapama, ba barebana i kato sile teien a mamana ka hoboto ti ngile ien, ti mar koloto menien turu Buk u Goagono.”
E Iesu e kato haniga poutsi a pien tson a biru
(Matiu 17:14-21, Luk 9:37-43)
14 Poata ti hihitupali merien a palair u katunun tsitsilo, ba nori e tarer a katun a para koru ti gono. Bu tson hihatuts turu Lo e hiangenangena gono mer u katunun tsitsilo. 15 Ba poata ti tareia a barebana e Iesu ba nori te asingoto korur ba te toan pieta uar i tanen me hatsisoasa naren. 16 Be Iesu e rangata ranen me poiena, “Alimiu e hiangenangena silemiu a neha?” 17 Ba toa katun te kaia i gusuna a barebana e ranga palisina, “Tson Hihatuts, alia e mi piou nia a pien tson i tar i tamulö, taraha a toa mate a omi e seseie nen ba te kato habirue nen. Kaba alö e ma ka mulei. 18 Poata te seie nen a mate ba nonei te lapo piou nena a pien i puta, ba runguna pien e poueipoueina bu lihonen te ngilingilikina ba tuanreinen te soei hobotona. Alia e tahul ragula u katunun tsitsilo i tamulö te gi tsuga ba menien, kaba nori e ma antuna lilei.” 19 Be Iesu e poieto i taren, “Alimiu u hei barebanar i romana e hahamana korumiu. Alia e soso koru megu a nihahamana i tamilimiu. Mi piou namia a pien i tar.” 20 Ba nori e mi piou narien i tanen. Ba poata te tare ien e Iesu, ba mate e toan kato hapetepetete hapanena a pien, ba nonei te rusuna turu tsikitsiki ba te hula tabtabililina ba rungnen e poueipoueina. 21 Be Iesu e rangatsena e tamanen, “I hangisa te taniaia a markato teka i tanen?” Be tamanen e poiena, “Te pien tetenei noa ien. 22 A poata a para a ka teka e katsin kato hamatie ien ba te harus bene ien u tula nu ramun has. Alö go tatagi rema lam ba te taguhu remu malam, te go antuna u lö.” 23 Be Iesu e poiena i tanen, “Tara naha te poe sile mulei lö, ‘Te go antuna u lö’? A katun te ka mena a nihamana e antunan kato nena a mamana ka hoboto.” 24 Ba tamana pien e toan ranga hapanina me poiena, “Alia e hamanagu. Alö go taguhema a nihamana a tetenei i tar.” 25 Be Iesu e tarena a katun a para ti la gugono uama i taren, ba nonei e ranga sisi mena a mate a omi me poiena, “Alö a mate te habiruem na te hasiköem a katun, alia e ranga mego lö, koul ban a pien teka ba lö te ma tatei sei lel korue mien romana.” 26 Ba mate e ku hohomina ba te kato hapetepetete hapan koruena a pien me koul ba nanen. Ba tuanreina pien e here nei a mate, bu katun u para e poier, “Nonei e mate hakapa.” 27 Kaba e Iesu e lui a limana pien me las hatakeie nen ba nonei e tuoluna. 28 Ba poata te tasuia e Iesu i luma, bu katunun tsitsilo i tanen e rangata hamouse ren me poier, “Tara naha te ma antunan tsuga ba mena mulei lam a mate?” 29 Be Iesu e poieto i taren, “Alimiu go singo hatala uam tere Sunahan. E moa ta taina ta maroro te ga tatei tsuga ban a mar mate a omi teka.”
E Iesu e ranga lelin a tou mate i tanen
(Matiu 17:22-23, Luk 9:43-45)
30 Nori i la ban a han teka ba te sila ria i gusuna provins i Galili. Ba nonei e rama neto a barebana e gi atei sil ime te ka ien. 31 Taraha, nonei e hatutsir u katunun tsitsilo i tanen me poiena i taren, “Alia tu butun katunuma e na hala naroa romana tara pal tson te na kato hamatie riou romana lia. E kato hamate hakape riou lia, ba i murina u topisa u lan ba lia te takei pouts gou romana.” 32 Kaba nori i ma atei silei te ranga uaien, ba nori e matouter te gi rangata sei menien.
A katun te kapanina
(Matiu 18:1-5, Luk 9:46-48)
33 Nori i na tukuia i han i Kapeneam. Ba poata ti tasu hakapa ien i luma be Iesu e rangata ranen, “Alimiu e hihirangatsi namuma a neha i maroro?” 34 Kaba nori i ma ranga palise ien, taraha nori i hiangenangena silema esi te panina. 35 Be Iesu e gumuna me ngö renama a 12 a katunun tsitsilo me poiena i taren, “A katun te ngilin tsunono panina e ga kato hatetenei korui a peisanen ba te kui haniga beiena u katun hoboto.” 36-37 Ba nonei e luena a toa pien me hatuole nen i mataren. Ba nonei e lukutu nanen me poiena i taren, “A katun te haniga benoi lia a toa tara galapien teka e haniga hase nolia. Na katun te hanige nolia e ma hanige noi lia pepeisa, kaba e here nei e haniga hasena e Sunahan te hale molia.”
A katun te ma pal ranei ra e haniga rano ra
(Luk 9:49-50)
38 Be Jon e poiena i tanen, “Tson Hihatuts, alam u tarema a katun te poa a solomulö ba te tsuga ba rena u mate u omi. Ba lam u ranga hapiu naten, taraha nonei e ma ka neia tara pala i tarara.” 39 Be Iesu e poiena, “Alimiu e ma tatei ranga hapiu namien, taraha a katun te katoena a mirakul ba te poiena a solor e ma antunan ranga homi boroboro nanoi lia. 40 A katun te ma pal ranei ra e haniga rano ra. 41 Alia e hatei hamana rago limiu, a katun te ateina alimiu u katun i tar ba te haua ranoi limiu ta tsi ramun, a katun teka e lu hamane nou romana u hamatana i tanen.”
U hiamus te kato homiena a nihamana
(Matiu 18:6-9, Luk 17:1-2)
42 E Iesu e ranga noa me poiena, “Sanena ta toa ta katun e ga katsin amusia a toa pien i gusur a galapien teka te hamana uar i tar ba pien te hapolasa ba nanou a nihamana i tanen, e niga balana te gi kits mam meni u katun a toa hatu pan i totolongolona katun teka ba te na harukue rien i gusuna loul. 43 Na te ga kato homieia a limamulö alö, bara, ngats kots talei ba te ba namen. Taraha, e nigana te go ka meni lö u ualima u korus ba lö te toan luem a nitoatoa te ka nitoana. Kaba e omina te go ka meni lö u huol u ualima ba lö te la uam tara hanin hahuna i hel, turu tula te ma tatei hoseri romana.* 44 Tara makum teka u kakaminei te nounouer u tuanreina u mate e ma tatei mate roi romana, nu tula e ma hoseri romana.* 45 Na te ga kato homieia a moumulö alö, bara, ngats kots talei ba te ba namen. Taraha, e nigana te go ka meni lö u mou u korus ba lö te toan luem a nitoatoa te ka nitoana. Kaba e omina te go ka meni lö u huol u mou ba nori te lapo ba naria lö i hel.* 46 Tara makum teka u kakaminei te nounouer u tuanreina u mate e ma tatei mate roi romana, nu tula e ma hoseri romana.* 47 Na te ga kato homieia a matamulö alö, bara, has ba talein ba te ba namen. Taraha, e nigana te go ka meni lö u toa u mata ba lö te toan tasu mia tara Nipepeito tere Sunahan. Kaba e omina te go ka meni lö u huol u mata ba nori te lapo ba naria lö i hel. 48 Tara makum teka u kakaminei te nounouer u tuanreina u mate e ma tatei mate roi romana, nu tula e ma hoseri romana. 49 “A man nitiama te butu roa romana turu katun hoboto e here hase roi romana u tula ba te kato haniga rano ra, te kato has uana u sol te haka menari tara kannou ba te kato hanige nen. 50 U sol u ka u niga. Kaba te taia ba nena u sol a nitatasena i tanen, ba lö te mar hatatasena halona pouts mena mien ime? E moa. Na limiu go here hasemi u sol ba limiu te hiakaka haniga hobotomiu.”