6
Notjiye gapman täŋo manken nämo yepmaneŋ
Notnaye, intäŋo manbiŋam ŋode nadäk täyat; Inkät nanik kubätä noripakita bänepi wawäpäŋ ämawebe Anututa nämo nadäk täkaŋ u iŋamiken manken yepmak täkaŋ. Wa! Kädet u mäyäki! Äbot täŋpani notjiye bämopi-ken täga yäpä täganaŋi nämo? * Ai! Anutu täŋo kudupi ämawebe nintä ämawebe ba imaka imaka kome terak ba kunum gänaŋ it täkaŋ u intäjukun it yämiŋpäŋ api yäpmäŋ danine yäŋ nämo ba nadäkaŋ? Eruk, imaka taŋi ude tänayäŋ tämäŋo unita in injin-tägän bäräpi täpuri täpuri bämopjin-ken ahäk täkaŋ u täga yäpä täganaŋi nämo? Ba nin aŋero kunum gänaŋ it täkaŋ u imaka, api yäpmäŋ danine. Ude tänayäŋ tämäŋo unita kome terak ŋonitäŋo bäräpi ahäŋ nimik täkaŋ u täga yäpmäŋ daninaŋi! Unita man bämopjin-ken ahäŋirän imata Anututa nadäkinik nämo täŋpani-ken man u yäpmäŋ daniwut yäŋpäŋ kuk täkaŋ? In mäyäk nadäwut yäŋpäŋ ude täwetat! Inken äma nadäk-nadäk ikektä man äbot täŋpani notjiye bämopi-ken ahäwayäŋ täko u yäpmäŋ danikta kubä nämo itak ba? In ude tänaŋi upäŋkaŋ äbot täŋpani kubätä noripaki wädäŋ päŋku manken teŋirän äma Kristota nämo nadäwanitä man u yäpmäŋ danik täkaŋ. Umuri pähap!
* Inä äbot täŋpani notjiye manken yepmak täkaŋ uwä kwawak ŋode niwoŋärek täyak; In kädet wakiken uku mäŋkaŋ uba. Inä ŋode täga nämo täneŋ? Kubätä waki täŋ gameko uwä jop kwikinik täga nämo iren? Ba kubätä tuŋumka kubo täweko uwä jop täga nämo käwen? Upäŋkaŋ ude nämo täk täkaŋ. Nämo, in injin buap upäŋkaŋ kubota ba waki kowata kowata täk täkaŋ. 9-10 * Upäŋkaŋ jide? Man ŋode nämo nadäk täkaŋ? Ämawebe gwäk pimiŋpäŋ kädet waki täk täkaŋ uwä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ täga nämo api itneŋ. Unita bänepjin jop täŋyäkŋatneŋta! Kubokäret kädet iwarani, Anutu jopi yäniŋ orerani, webe äpiye nikek yäwarän täwani, ämanitä ämani noriye yäwarän täwani, kubota täŋpani, äma täŋo tuŋum yabäŋgärip täŋpani, äma ume naŋkaŋ täŋguŋguŋ täŋpani, noriye wäpi yäpmäŋ äpäk-äpäk täŋpani ba äma piä mähemiye täŋyäkŋatpäŋ moneŋ tuŋumi kubo täŋ yämani, ämawebe udewani kubätä Anutu täŋo kaŋiwat yewa gänaŋ nämoinik api ärowek. 11 * Täŋpäkaŋ inken nanik ätu kädet ude täk täŋpani. Upäŋkaŋ Anututä momijin ärutpak taŋpäŋ tepmaŋpän inita biŋam täŋkuŋ. Täŋkaŋ Ekäni Jesu Kristo wäpi terak ba Anutunin täŋo Munapik unitäŋo kehäromini terak Anututä täŋpewän iŋamiken ämawebe siwoŋi äbot ude itkaŋ.
Gupjinä Anutu iniŋ oretta biŋam
12 * Täŋpäkaŋ äma kubätä ŋode yäwek; Kristotä nämagutkuko unita näk imaka u ba u tägagän täŋpet yäk. Yäwänä kowata ŋode iweret; Täga yäyan upäŋkaŋ imaka u ba u täkta nadäk täyan u kuduptagäntä kädet siwoŋi iwatta nämo täŋkentäŋ gamek. Täŋpäkaŋ äma u ŋode yäwek; Imaka u ba u kudup täga täkta naniŋ kirewani yäk. Yäwänä ŋode iweret; Ude upäŋkaŋ ŋode nadäwen; Imaka u ba u jop kaŋira närepmirirän näk unita watä äma ude täga nämo iret. 13 * Täŋpäkaŋ äma uwä manna u utpäŋ ŋode yäwek; Ude nämo yäk. Kokna uwä ketem nakta biŋam. Täŋpäkaŋ ketem uwä koknata biŋam. Anututä yarä u bok api pewän paotdeŋ unita nadäwätäk nämo täk täyat yäŋ yäwek. U bureni upäŋkaŋ ŋode täwetat; Gupnin uwä kubokäret täkta biŋam nämo. Nämoinik, u Ekänitä inita watä piä täŋ imikta biŋam. Ba Ekänitä ini gupnin kaŋiwatta biŋam yäwani. 14 * U imata, Anututä Jesu komegup ikek awaŋ gänaŋ nanik wädäŋ tädotkuk. Eruk, nin imaka udegän kehäromini terak komegup ikek api wädäŋ tädorek.
15 * Jide? Gupjin uwä Kristo täŋo gupi moräk-moräktä itkaŋ yäŋ nämo nadäkaŋ? Ude itkaŋ unita jide? Kristo täŋo gupi moräk uwä kubokäret webekät bok kentäŋirän tägawek? Nämoinik! 16 * Ba ŋode nämo nadäk täkaŋ? Äma kubätä kubokäret webekät kentäweko uwä gup kubägän täkamän. Unitawä Anutu täŋo mantä kwawak ŋode yäyak; Yarä uwä gup kubägän api tädeŋ. 17 * Täŋpäkaŋ äma Ekäni-kät kentäk täkaŋ uwä mäjoni Ekäni-kät kubägän ude täkamän.
18 Unita kubokäret kädet kaŋumuntaŋ metäŋpeŋ kut. Imata, momi ätu täk täkamäŋ uwä gupnin punin ŋonitä-gän täk täkamäŋ. Täŋ, kubokäret kädet täk täkaŋ uwä iniken gupi ba bänepi bok täŋpä wakiinik täk täkaŋ. 19 * Ba man ŋode pätak u nämo käwep nadäk täkaŋ? Gupjin uwä Kudupi Munapik, Anututä tamiŋkuko bänepjin-ken it täyak unitäŋo kudupi yot ude itkaŋ. In injinta biŋam nämo! 20 * Nämoinik, inä Anutu, gwäki ärowani peŋpäŋ tämagutkuko unita biŋam itkaŋ. Unita gupjintä Anutu wäpi biŋam yäpmäŋ ärok täkot.
* 6:2 Dan 7:22; Mat 19:28; Rev 2:26, 3:21, 20:4 * 6:7 Mat 5:39; 1Te 5:15; 1Pi 3:9 * 6:9-10 Gal 5:19-21; Efe 5:5; Rev 22:15 * 6:11 Tai 3:3-7 * 6:12 1Ko 10:23 * 6:13 1Te 4:3-5 * 6:14 Rom 8:11; 1Ko 15:20; 2Ko 4:14 * 6:15 Rom 12:5; Efe 5:30 * 6:16 Mat 19:5 * 6:17 Jon 17:21-23; Rom 8:9-11 * 6:19 1Ko 3:16 * 6:20 1Ko 7:23; 1Pi 1:18-19; Plp 1:20