4
1 Man yäyat u yäŋkwawa takta man wärani kubä ŋode yäwa; Äma kubä täŋo nanaki, nanitä kumäŋirän nani täŋo tuŋumi u korewekta yäwani. U kuduptagän korewekta yäwani upäŋkaŋ nanak täpuri irirän nani kumbeko uwä nani täŋo tuŋum jop täga nämo yäpek. Nämo, nani täŋo piä watä ämaniyetä itneŋo udegän irek.
2 U nanak täpuri irirän nanitä nanaki u kaŋiwatta äma iniŋ kirewani u gämori-kengän kuŋarek. U gämori-kengän it yäpmäŋ kuŋtäŋgän kadäni nanitä bian peŋ imani u ahäŋirän täga yäpek.
3 Eruk, nintä terak udegän pätak. Bian-inik bänepnintä nanak paki ude kuŋatpäŋ kome täŋo imaka jopi-jopi unita watä piä täk täŋkumäŋonik.
4 Täŋpäkaŋ kadäni Anututä ini iwoyäŋkuk-ken ukenä nanaki-inik u pewän äpuk. Pewän äpä komen webe kubätä bäyaŋkuk. Bäyawänkaŋ Juda äma, baga man iwarän täwani ude itkuk.
5 Ude itkuko uwä ämawebe baga man iwarän täwani nin nimagutpäŋ nipmaŋpän Anutu täŋo nanakiye bureni-inik itneta täŋkuk.
6 Eruk, nin unitäŋo nanakiye bureni-inik itkamäŋ yäŋ niwoŋärekta Anututä Kudupi Munapiki bänepnin-ken peŋ nimiŋkuk. Peŋ nimiŋkuko itkaŋ Munapik unitä täŋpewän Anututa gäripi-inik nadäŋpäŋ Nan! Nan! yäŋ iwet täkamäŋ.
7 Kädet ude täk täkamäŋ unitä ŋode niwoŋärek täyak; Nin piä watä äma jopi ude wari nämo itkamäŋ. Nämoinik! Anututä täŋpewän iniken nanakiye bureni-inik ude itkamäŋ. Ude itkamäŋ unita imaka tägatäga Anututä nanakiyeta biŋam peŋ yämani u bureni-inik api korene.
Pol Galesia ämawebeta nadäwätäk täŋkuk
8 Bian in Anutu täŋo mebärini nämo nadäŋpäŋ unita imaka jopi u anutu yäŋ yäwerani unita watä piä täŋ yämik täŋkuŋ. Upäŋkaŋ imaka uwä Anutu bureni nämo.
9 Täŋ, apiŋo in Anututa nadäŋpäŋ Anututa not täŋ imik täkaŋ. Etäŋ goret yäyat. Bureni ŋode yäwa tägawek; Anutu in tabäŋpäŋ nadäŋkaŋ not täŋ tamik täyak. Eruk ude unita imata kome täŋo imaka jopi-jopi, kehäromini nämo u äneŋi not täŋ yämiŋpäŋ yämagutkaŋ? Unita watä piä äneŋi täŋ yämikta nadäŋpäŋ ude täkaŋ ba?
10 In Anututä nibäwän tägawut yäŋpäŋ kadäni ŋodewanita baga peŋpäŋ iwaräntäk täkaŋ; Kepma wäpi biŋam ikek, komepak kodaki ba obaŋ kodaki täŋo orekirit unita nadäŋirä ärowani inide kubä täk täkaŋ.
11 Kädet ude täŋirä näkŋo piäna bämopjin-ken täŋkuro unitä jopi ude täŋpek yäŋ yäŋkaŋ nadäwätäk täk täyat.
12 Notnaye, näk täŋkentäŋ tamikta in bumik äworeŋpäŋ bämopjin-ken itkuro unita butewaki terak inken ŋode yäŋapitat; Nadäk näkä iŋitpeŋ kuŋat täyat udegän nadäŋpäŋ kaŋ kuŋarut. Bok itkumäŋ-ken uken näka goret kubä nämo täŋ namiŋkuŋ. Nämo!
13 Ŋodeta juku piwut; Mämärem Manbiŋam Täga yäŋahäŋpäŋ täwetkuro uwä näk käyäm mebäri kubätä nepmäŋit-pewän inken itpäŋ manbiŋam u täwetkut.
14 Kadäni ugän gupna-ken wakiinik nadäŋkuro unitä inta bäräpi tamiŋkuk. Upäŋkaŋ in näka gaŋani nadäŋpäŋ mäde nämo ut namiŋkuŋ. Nämo, Anutu täŋo aŋero kubä imagutneŋo ude bumik nämagutkuŋ. Ba Kristo Jesu ini imagutneŋo ude täŋ namiŋkuŋ.
15 Unita jide? Kadäni uken oretoret pähap nadäŋpäŋ imaka imaka pidämigän täŋ namik täŋkuŋopäŋ oretoretjin u apiŋo de itak? Kadäni uken näk täŋkentäŋ namikta gäripi pähap nadäŋpäŋ injinken dapunjin dätpäŋ näka naminayäŋ bumik täŋkuŋ.
16 Ude täŋkuŋopäŋ apiŋo jide? Näkä man bureni täwet ahätat unitä täŋpewän näka iwan täŋ namikaŋ ba?
17 Notnaye, nadäkaŋ? Äma baga man kädet iwaräntäkta täwet täkaŋ uwä gup-tägän not taŋi täŋ tamik täkaŋ upäŋkaŋ bureni täŋkentäŋ tamikta nadäŋkaŋ nämo yäk täkaŋ. Nämo, ude täŋpena Pol kakätäŋpeŋ nintagän gäripi nadäŋpäŋ niwarut yäŋkaŋ täk täkaŋ.
18 Eruk, imaka täga kubäta gäripi nadäneŋo uyaku täga. Näk inkät irira ba inkät nämo irira udegän täneŋ.
19 O nanaknaye bureni-inik, inta yäŋpäŋ komi pähap, webetä nanak bäyanayäŋ yäŋkaŋ nadäk täkaŋ ude äneŋi nadätat. Komi ude nadäŋ yäpmäŋ kuŋtäyiwa Kristo täŋo irit kuŋat-kuŋari ba täktäki unitä inken kaŋ tokŋeŋ parän.
20 Inkät bok itne yäŋ nadätat upäŋkaŋ butewaki, apiŋo inkät nämo itkamäŋ. Bok itpäŋ yäwänä man kwini terak yäpä-siwoŋtak man täga täwetet. Wära! Kädet jide upäŋ iwatkaŋ api täŋkentäŋ tamet yäŋ nadäŋkaŋ inta nadäwätäk pähap täŋ itat!
Haga kenta Sara terak man wärani yäwani
21 Ai, in baga man täŋo gämori-ken kuŋatta gäripi nadäk täkaŋ u täwet yabäŋira mebäri näwerut; Anutu täŋo baga man kudän täwanitä ŋode yäyak u nämo nadäkaŋ ba?
22 U ŋode yäyak; Abraham täŋo nanaki yarä. Kubä uwä piä watä webe jopi wäpi Haga unitä bäyaŋkuk. Täŋpäkaŋ kubäwä webeni bureni Sara unitä bäyaŋkuk. Sara uwä webe komi piä terak nämo irani u wäp biŋam ikek.
23 Täŋpäŋ nanak watä piä webe unitä bäyaŋkuko u ämawebetä nanak bäyakta piäni täk täkaŋ kädet uterak bäyaŋkuk. Täŋpäkaŋ webe wäp biŋam ikektä bäyaŋkuko uwä Anutu täŋo yäŋkehäromtak man uterak ahäŋkuk.
24 Man unitäŋo kukŋini ŋode pätak; Webe yarä uwä topmäk-topmäk man mebäri yarä täŋo wärani ude itkamän. Topmäk-topmäk kubä Sainai pom terak ahäŋkuko unitäŋo wärani uwä Hagatä itak. Topmäk-topmäk unitä nanak pewän ahäk täkaŋ uwä piä watä äma jopigän.
25 Haga uwä Sainai pom Arebia komeken itak unitäŋo wärani kubä. Ba Jerusalem apiŋo itak unitäŋo wärani kubä. U imata, Jerusalem nanik ämawebe uwä man Sainai pom terak ahäŋkuko unita watä piä täŋpani, ba nanakiye imaka, udegän täk täkaŋ.
26 Täŋpäkaŋ Jerusalem mebäri kubä punin unu itak. Uwä Sara, webe wäpi biŋam ikek ude. Uwä nadäkinik täŋpani nin täŋo meŋnin pähap.
27 Unita Anutu täŋo mantä ŋode yäyak;
Webe äruŋ itan u oretoret täyi!
Nanak bäyak-bäyak täŋo komi nämo nadätan unita kap teŋpäŋ oretoret gera yäyi!
Imata, webe äpitä iwat kirewanitä webe äpi nikek irepmitpäŋ nanak bumta api bäyawek yäk. Ais 54:1
28 Eruk notnaye, in uwä Aisak ude, nanak Anutu täŋo yäŋkehäromtak man terak ahäwani.
29 Täŋpäkaŋ nanak nädapitä nanak pewä ahäk-ahäk kädet terak ahäŋkuko unitä nanak Munapik terak ahäwani unita komi imik täŋkukonik. Täŋpäkaŋ apiŋo kädet udewanigän bämopjin-ken itak.
30 Unita Anutu täŋo mantä jide yäyak? U ŋode yäyak; Watä piä webe u nanaki bok yäwat kirewut! Watä piä webe unitäŋo nanaktä webe wäp biŋam ikek unitäŋo nanak täŋo tuŋum, nanitä peŋ imani u täga nämo korewek.
31 Unita notnaye, man unita ŋode nadäwut; Ninä watä piä webe unitäŋo nanakiye nämo. Nämoinik, ninä webe wäpi biŋam ikek unitäŋo nanakiye.