42
Aisaia 42:1-9
Ekäni täŋo epän äma unitäŋo manbiŋam
* Yawetä ŋode yäyak;
Ŋowä epän ämanata näkŋa iwoyäŋkut yäk. Ŋowä näkŋaken bänepna gämäni. U täŋkehäromtaŋ imik täyat. Uterak Munapikna peŋ ima täŋkentäŋ imiŋirän ämawebe Anutu täŋo äbot nämo täŋpani kuduptagän näkŋo kädet siwoŋi iwatta yäwetpäŋ yäwoŋärek api täŋpek.
* Uwä yäŋawät-awät nämo api täŋpek ba nämo api yabäŋ kärakŋewek. Ba mani kotäk kädet miŋin-miŋin gera yäŋpäŋ-yäk täŋirän nämo api nadäneŋ.
Bänep kwini terak api kuŋarek. Uwä tepäraŋ kujat pidämi kubä nämo tokärek ba kädäp täpuri ijiŋirän nämo däpän kumneŋ. Täŋpäkaŋ epäni täŋ yäpmäŋ kuŋirän kädet siwoŋi säkgämän api ahäŋ morewek.
U epäni bänep bäräp terak nämo api täŋpek. Ba bänepi nämo putärewäpäŋ täktäk siwoŋi kome terak api täŋkehärom täwek. Täŋpäŋ ämawebe äbot nämo täŋpani kuduptagän bänepi unitäŋo man kädet terakgän api wohutneŋ yäk.
* Yawe Anututä ŋode yäyak;
Näk kunum täŋpäŋ pewa pipiyäŋpäŋ patkuk. Ba kome imaka, täŋpäŋ pewa pipiyäŋpäŋ parirän imaka imaka u terak itkaŋ u kudup näkä täŋpäŋ yepmaŋkut. Näkägän ämawebe kuduptagän kome pähap uterak kuŋat täkaŋ unita mänit irit ikek piäŋ yäwat täyat.
* Eruk, imaka udewani täŋpani näkä ŋode yäyat; Yawe näkä kudupi iritna kwawak pewi ahäkta yäŋ-gämagutkut. Täŋpäŋ ketka gepmäŋitpäŋ watäni api it gamet.
Gäkä terak ämawebe komeni komenikät topmäk-topmäk kubägän api täŋpet. Ba näkä täŋpewa guŋ ämawebe täŋo topän api iren.
Dapun tumäk täŋpewi dapun api ijineŋ. Ba ämawebe bipmäŋ urani täŋo topmäk-topmäk terak it täkaŋ u pit yämiŋpäŋ api yepmaŋpi kuneŋ.
 
Näkŋawä Yawe, wäpna ude. Wäpna biŋam äma kubäta biŋam täkta nämo nadätat. Ba naniŋ oretoret u kudup näka biŋamgän. Ämawebetä anutu jopi kubä iniŋ oretta bitnätat.
U kawut! Man bian yäŋkuro u bureni nikek täŋkuk. Täŋpäkaŋ ŋowä imaka kämi ahäkta yäwanipäŋ täwetat. Imaka kodaki u nämo ahäŋirä unitäŋo mani intäjukun täwera nadäkaŋ.
Aisaia 42:10-21
Anutu iniŋ oretoret kap kubä
10 Ämawebe äbori äbori, in Yawe iniŋ oretta kap kodaki kubä teŋ imut!
Ba gwägu terak kuŋ äbäk täk täkaŋ in uwä udegän, wäpi yäpmäŋ akuwut!
Ba tom gwägu gänaŋ it täkaŋ in imaka, wäpi iniŋ orerut!
Täŋkaŋ ämawebe kome käwuri käwuri nanik, in udegän, kap kodaki Yaweta teŋ imut! 11 Täŋkaŋ kome kawuki ini ba ämawebe yotpärare kome kawukiken ittäŋ kuk täkaŋ, Keda kome ba Sela yotpärareken nanik in Anutu wäpi iniŋ orerut.
In pom terak-terak äroŋkaŋ oretoret terak gera mämä täkot!
12 Täŋkaŋ ämawebe kome täpuri täpuri gwägu gänaŋ ittäŋ kuk täkaŋ unitä Yawe wäpi biŋam yäŋahäŋpäŋ yäŋ-iniŋoret täkot.
13 Eruk u kawut! Yawe uwä komi äma kehäromi ude, ämik täkta akutak. Akuŋpäŋ ämik täkta pidäm taŋkaŋ ämik gera yäyak. Täŋkaŋ kehäromini jide u iwaniye kwawak yäwoŋärek täyak.
Ekänitä ämawebeniye täŋkentäkta yäŋkehäromtak man yäŋkuk
14 Ekänitä ŋode yäyak;
Kadäni käroŋi kokwawakna käbop peŋpäŋ kwikinik, mankum it täyat yäk. Upäŋkaŋ apiŋo gera kähän, webe nanak bäyanayäŋ yäŋkaŋ kähän yäk täkaŋ ude yäwayäŋ yäk. Näk jop itkuropäŋ apiŋo epän täŋpayäŋ kehäromi yäpmäŋtat yäk.
15 Näk pom taŋi ba täpuri u kudup api peŋ awähuret yäk. Täŋkaŋ päya ba mup kudup täŋpewa api kubit täneŋ. Täŋkaŋ ume taŋi ba gwägu u kudup täŋpewa api kawuk täneŋ.
16 * Täŋpäkaŋ ämawebenaye yämagut yäpmäŋ kädet bian nämo äbaniken api äbet. Apiŋo dapuri tumbani bipmäŋ urani itkaŋ upäŋkaŋ bipmäŋ urani iwat kireŋpäŋ peŋyäŋek api yämet yäk. Täŋkaŋ kädet goreri yäpa-siwoŋtawäkaŋ ämawebenaye ugän api kuneŋ. Yäŋkehäromtak man yäyat ŋo burenigän api täŋpet yäk.
17 * Upäŋkaŋ ämawebe nadäk-nadäki yäwik terak pek täkaŋ u yäwat kireŋira mäyäk pähap mät nadäneŋ.
18 Täŋpäkaŋ Ekänitä ŋode yäyak; Isrel ämawebe inä guŋ bumik, ba dapunjin tumbaniinik yäk. Unita jukujin pik dätpäŋ man nadäwut. Ba dapun ijiwä kut.
19 Inä Yawe näkŋo watä epän täŋ namiŋpäŋ näkŋo manbiŋam yäŋahäkta iwoyäŋkut. Upäŋkaŋ inä guŋ bumik, ba dapunjin tumbani, äma guŋ ba dapuri tumbani u yärepmitpäŋ guŋinik, dapunjin tumbaniinik yäk.
20 Man yäkyäkna kädet ba täktäkna kädet kaŋpäŋ nadäŋkuŋo upäŋkaŋ man yäŋkut ba imaka täŋkuro u ket kaŋpäŋ nadäk nämo täŋkuŋ.
21 Nadäkaŋ? Yawe näka siwoŋi kudupi yäŋ nadäneŋta baga manna u epmäget ba biŋam ikek pekta gäripi nadäŋpäŋ peŋkut.
* 42:1 Mat 3:17, 17:5; Mak 1:11; Luk 3:22, 9:35 * 42:2 Mat 12:18-21 * 42:5 Sam 24:1-2, 102:25; Apos 17:24-25 * 42:6 Ais 49:6; Luk 2:32; Apos 13:47, 26:23 * 42:16 Luk 1:78-79; Efe 5:8; Rom 5:8-10, 8:29-31; 1Pi 1:3-5 * 42:17 Kis 32:4,8; Sam 97:7