20
Jesu netä täŋo kehäromi terak piä täŋkuk?
Mat 21:23-27; Mak 11:27-33
1 Kepma kubäta Jesu kudupi eŋi gänaŋ äroŋpäŋ ämawebe Manbiŋam Täga u yäŋahäŋpäŋ yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk. Yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋ irirän bämop äma intäjukun täŋpani ätu, ba Baga man yäwoŋärewani äma ätukät Juda täŋo äma ekäni ekäni ätutä man iwetnayäŋ dubini-ken äbuŋ.
2 Äbäŋpäŋ iwetkuŋ; E! Gäk imaka täk täyan ŋo netätä gäwerirän täk täyan?
3 Iweräwä Jesutä man kowata ŋode yäwetkuk; Eruk näk udegän, man kubä täwerira kowata näwerut!
4 Jontä ume ärut yämik täŋkuko uwä nadäk-nadäk Anutu-ken yäpmäŋkaŋ täk täŋkukonik ba ini nadäŋpäŋ täk täŋkukonik?
5 Ude yäwet yabäwänä jide yäne yäŋ nadäŋpäŋ yäŋpäŋ-nadäk ŋode täŋkuŋ; Nintä Anutu-ken nanik yäpmäŋkaŋ täŋkuk yäŋ yänawä Jesutä ŋode niwerayäŋ; Upäŋ imata mani nämo nadäŋkuŋ? yäŋ niwerayäŋ yäk.
6 Täŋä Jon uwä ini nadäŋpäŋ täŋkuk yäŋ yänawä ämawebetä ninta kokwawak nadäŋpäŋ mobätä kumäŋ-kumäŋ nidäpnayäŋ yäk. Jon uwä profet kubä, Anutu-ken nanik yäŋ nadäk täkaŋ unita ude täga nämo yäne yäk.
7 Nadäŋ-bäräp ude täŋpäŋ Jesu iwetkuŋ; Ninä Jontä ume ärut yämik täŋkuko unitäŋo mebäri nämo nadäkamäŋ yäk.
8 Yäwäwä yäwetkuk; Eruk, näk udegän netätä näwerirän täk täyat unitäŋo mebäri nämo täwerayäŋ.
Wain piä watä äma waki täŋo manbiŋam
Mat 21:33-46; Mak 12:1-12
9 Jesutä ude yäŋpäŋ man wärani ŋode yäwetkuk; Äma ekäni kubätä kome kubäken wain piä kubä täŋpek. Täŋpäŋ peŋkaŋ wain piä u watäni itta äma ätu yepmaŋkaŋ kome ban kubäken päŋku kadäni käroŋi-inik irek.
10 Päŋku irirän wain mujipi yäpmäk-yäpmäk kadäni keräp taŋirän mujipi ätu inita ketpäŋ yäpmäŋ imiŋ äbäkta äma kubä iwerän kwek. Eruk kumaŋ päŋku wain piäken ahäwänä wain piä watä äma unitä äma u iŋitpäŋ päripmäŋpäŋ tewä äneŋi ketäŋ kwek.
11 Ketäŋ päŋku piä mähemi-ken ahäwänä kaŋpäŋ äneŋi äma kubä iwerän kwek. Kwänä wain piä watä äma unitä äma u iŋitpäŋ päripmäŋpäŋ waki täŋ imiŋpäŋ tewä u imaka, ketäŋ kwek.
12 Piä watä ämatä ude täŋpäwä piä mähemitä äneŋi äma kubä iwerän kwek. Kwänä äma u utpewä kumäŋ-däpurek täŋirän yewa gägäni-ken maŋpä kuneŋ.
13 Piä äma ätu däpmäŋtäko piä mähemitä jide täŋpet yäŋ nadäŋpäŋ ŋode nadäwek; Nanakna bureni-inik ŋonitä päŋku yäwänä bureni yäŋ nadäŋpäŋ mani käwep buramineŋ yäk. Ude nadäŋpäŋ iniken nanaki iwerän kwek.
14 Eruk kwänä wain piä täŋo watä äma unitäŋo nanaki-inik u kaŋpäŋä yäŋpäŋ-nadäk ŋode täneŋ; Nanaki ŋonitä piä ŋo mähemi api täŋpek yäk. Unita uritna piä ŋo ninta biŋam kaŋ täŋpän yäk.
15 Ude yäŋpäŋä iwat kireŋpewä yewa gägäni-ken kuŋirän iŋitpäŋ kumäŋ-kumäŋ utneŋ.
Eruk Jesutä manbiŋam ude yäŋ paotpäŋ ämawebe päke itkuŋo u yäwetkuk; Jide nadäkaŋ? Piä mähemitä kuŋpäŋ watä äma u kowata jide täŋ yämek?
16 U ŋode täŋ yämek; Piä mähemitä äbäŋpäŋ watä äma biani kumäŋ-kumäŋ däpmäŋpäŋ watä äma kodaki yepmaŋpek. Ude yäweränä ämawebe päke itkuŋo unitä nadäŋpäŋ iwetkuŋ; Ude ahäwektawä!
17 Ude iweräwä Jesutä dapun kehäromigän yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Eruk, Anutu täŋo man ŋode kudän täwani unitäŋo mebäri jide?
Äma eŋi täŋpanitä bek kubä kawä wawäpäŋ peŋkuŋo unitä bek bämopi ude itak yäk. Sam 118:22
18 Unita ŋode täwera nadäwut; Bek bämopi uterak äma kubätä maŋpäŋä bumta api urek. Ba bek unitä äma kubä terak maŋpäŋä äma u kumäŋ-kumäŋ api däpmäŋ jakŋirek.
19 Jesutä man wärani ude yäŋirän bämop äma ba Baga man yäwoŋärewani äma unitä nadäwä tärewäpäŋ yäŋkuŋ; Bureni! Man wärani wain piä terak utpäŋ yäyak u ninta yäyak yäk. Ude yäŋpäŋ pengän iŋitpäŋ manken tenayäŋ nadäŋkuŋopäŋ ämawebeta umuntaŋpäŋ peŋkuŋ.
Jesu takis moneŋ pekta iwet yabäŋkuŋ
Mat 22:15-22; Mak 12:13-17
20 Täŋpäŋ Jesu iŋitta kädetta wäyäkŋeŋpäŋ iwaräntäŋ yäpmäŋ kuŋatkuŋ. Täŋkaŋ äma ätu Jesu man goret yäŋirän kaŋpäŋ iŋitpäŋ gapman keri-ken pekta yäniŋ kireŋpewä kuŋkuŋ. Eruk äma unitä Jesutä ninta äma täŋyäkŋarani nämo yäŋ nadäwekta yäŋpäŋ äma täga iŋam dapun äworeŋpäŋ päŋku ahäŋ imiŋkuŋ.
21 Ahäŋ imiŋpäŋ Jesu ŋode iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma! Nin nadäkamäŋ, gäk äma siwoŋi. Imaka imaka yäŋiri burenigän ahäk täkaŋ. Anutu täŋo kädet siwoŋigän niwetpäŋ näwoŋärek täk täyan. Ba man yäk täyan uwä äma wäpi biŋam ärowani ba äpani unita umun nämo täŋkaŋ niwet täyan.
22 Ude täk täyan unita nin Juda naniktä Rom gapmanta takis moneŋ täga imik täkamäŋ ba nämo, unitäŋo mebäri niweri nadäna.
23 Yäwäwä Jesutä yäŋ-yäkŋarani täŋo mebäri yabäŋpäŋ-nadäŋkaŋ yäwetkuk;
24 Moneŋ kubä namä käwa yäk. Yäwänä moneŋ kubä imiŋkuŋ. Imäwä ŋode yäwet yabäŋkuk; Moneŋ ŋo terak netä täŋo iŋami dapun ba wäpitä itak? Yäwänä iwetkuŋ; Rom gapman täŋo intäjukun äma Sisa unitäŋotä itak yäk.
25 Yäwäwä Jesutä yäwetkuk; Eruk ket ŋode nadäwut. In imaka imaka Rom gapmanta imikta yäwani u inita kaŋ imut. Täŋ, imaka imaka Anututa imikta yäwani u Anututa kaŋ imut.
26 Ude yäwänkaŋ kikŋutpäŋ-nadäwätäk täŋpäŋ kum itkuŋ. Ämawebe iŋamiken Jesutä goret kubä nämo yäwän kaŋpäŋ iŋitta täŋpä wawäpäŋ jop itkuŋ.
Kumbani-ken naniktä akukakukta man
Mat 22:23-33; Mak 12:18-27
27 Ude täŋkaŋ kuŋirä äma ätu Satyusi äbotken naniktä Jesuken äbuŋ. (Satyusi äma uwä kumbani-ken nanik akukakuk nämo pätak yäŋ nadäk täŋkuŋonik.)
28 Eruk abäŋpäŋ Jesu ŋode iwet yabäŋkuŋ; Yäwoŋärewani äma, Mosestä ninta man kudän ŋode täŋ nimiŋkuk; Äma kubätä webe yäpmäŋpäŋ komenita yeri kubä nämo bäyaŋkaŋ kumäŋirän monänitä webeni kajat yäpmäŋpäŋ tuänita biŋam yeri bäyaŋ imek yäŋ yäŋkuk.
29 U nadäŋiri manbiŋam kubä ŋode gäwetna nadä; Bianä ini buap 7 itkuŋowä tuänitä webe kubä yäpmäŋpäŋ yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk.
30 Täŋirän monänitä webe ugänpäŋ yäpuk. Yäpmäŋpäŋ udegän yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk.
31 Kumäŋirän gwekitä webe ugänpäŋ koreŋpäŋ udegän yeri kubä nämo peŋkaŋ kumbuk. Udegän udegän buap 7 uwä webe ugänpäŋ yäpmäŋpäŋ yeri kubä nämo peŋkaŋ kumän-tagän kumbuŋ.
32 Äpiye 7tä kumäŋirä webeni kajat udegän mäden kumbuk.
33 Eruk, kumbanitä akukakuk kadäni-ken webe uwä netäta biŋam api täŋpek? yäŋ iwetkuŋ.
34 Ude iweräwä Jesutä yäwetkuk; In nadäkaŋ? Ämawebe Nädapi täktäk uwä kome terak ŋo täk täkaŋ.
35 Upäŋkaŋ kadäni pähapken ämawebe kumbani-ken naniktä akukta biŋam u Anututä yäpmäŋ akwayäŋ täyak-ken uken nädapi täktäk äneŋi nämo api täneŋ.
36 Kadäni uken äma wari nämo api kumneŋ, aŋerotä kumäk-kumäki nämo itkaŋ udegän. U kumbani-ken nanik akunayäŋ täkaŋ unitä Anutu täŋo iroŋiniye ude äworeŋpäŋ api itneŋ.
37 Kumbani-ken naniktä akukakukta yäkaŋ unita ŋode täwera nadäwut; Mosestä man kudän täŋ nimiŋkuko uterak kumbani-ken nanik akukakuk u imaka bureni yäŋ niwetpäŋ niwoŋärek täk täyak. Mosestä päya kädäp mebet ikek unitäŋo manbiŋam kudän täŋpäŋ ŋode imaka kudän täŋkuk; Ekäni u Abraham, Aisak, Jekop täŋo Anututä itak yäŋ yäŋkuk.
38 Man ude yäŋkuko unitä ŋode niwoŋäretak; Anututä nadäwän ämawebe kuduptagän, kumbani ba kodaki bok u irit ikek täkaŋ. Unita ŋode täga yäne; Anutu u kumbani täŋo Anutu nämo. Uwä kodak irani täŋo Anutu.
39 Jesutä ude yäwerirän Baga man yäwoŋärewani äma ätutä iwetkuŋ; Yäwoŋärewani äma, kowata täga niwetan yäk.
40 Täŋpäŋ äneŋi iwet yabäkta umuntaŋpäŋ peŋkuŋ.
Jesu ini-tägän Kristo u netä yäŋ yäŋkuk
Mat 22:41-46; Mak 12:35-37
41 Täŋpäkaŋ Jesutä ämawebe ŋode yäwet yabäŋkuk; Man goret ŋode imata yäk täkaŋ? Kristo u Devit täŋo nanaki, komen ämagän yäŋ yäk täkaŋ. Upäŋkaŋ ude nämo!
42 Devit ini uwä Sam kubä terak ŋode kudän täŋkuk;
Ekäni Anututä Ekänina ŋode iwerirän nadäŋkut;
43 Gäk dubina-ken äbä maŋiriri wäpka biŋam gamiŋkaŋ iwankaye yäpmäŋpäŋ gämotka-kengän api yepmaŋpet yäk. Sam 110:1
44 Eruk, u kawut! Devit ini uwä Kristota Ekänina yäŋ yäŋkuko unita jide täŋpäŋ Kristo u Devit täŋo orani jopi kubä yäŋ yäk täkaŋ?
Baga man yäwoŋärewani täŋo täktäkta yäŋkuk
Mat 23:1-36; Mak 12:38-40; Luk 11:37-54
45 Ämawebe u Jesu täŋo man u nadäŋ irirä iwaräntäkiye ŋode yäwetkuk;
46 In Baga man yäwoŋärewani ämatä kuŋat täkaŋ ude nämo kuŋatneŋ. Uwä ämawebetä nibäŋpäŋ wäpi biŋam ikek yäŋ niwerut yäŋkaŋ tek käroŋi säkgämän wädäwä ärowäkaŋ ämawebe iŋamiken kuŋat täkaŋ. Ba kädet miŋin kuŋarirä ämawebetä yabäŋpäŋ yäniŋ oretta gäripi nadäk täkaŋ. Täŋkaŋ käbeyä eŋi gänaŋ ba äŋnak-äŋnak pähap täk täkaŋ-ken äroŋpäŋ äma ärowanitä irani-ken itta gäripi nadäk täkaŋ.
47 Äma udewani uwä webe kajattä eŋi gänaŋ äroŋkaŋ tuŋumi yäyomägat täkaŋ. Ba ämawebetä nibäŋpäŋ äma siwoŋi yäŋ niwerut yäŋkaŋ yäŋapik man käroŋi boham yäk täkaŋ. Äma udewani uwä Anututä kowata waki taŋi-inik api yämek.