23
Jesu Pailat ba Herot iŋamiken itkuk
Mat 27:1-2,11-14; Mak 15:1-5; Jon 18:28-38
1 Eruk, käbeyä täŋ itkuŋo u kuduptagän akuŋ-kireŋpäŋ Jesu yäŋikŋat yäpmäŋ päŋku Pailat iŋamiken teŋkuŋ.
2 Uken päŋku itpäŋ ŋode yäŋpäŋ manken teŋkuŋ; Äma ŋonitäŋo mebäri ŋode pätak; Äma ŋo nin täŋo ämawebeniye nadäk-nadäki täŋkuräk tak täyak. Täŋkaŋ Rom täŋo intäjukun äma Sisa unita takis moneŋ peneŋtawä yäŋ yäjiwät tak täyak yäk. Täŋkaŋä inita ŋode yäk täyak, Näk äbäkta yäwani Kristo u, intäjukun äma kubä yäŋ yäk täyak.
3 Ude yäwäwä Pailattä Jesu iwet yabäŋkuk; Gäk Juda täŋo intäjukun äma ba? Yäwänä Jesutä iwetkuk; Yäyan ubayäŋ.
4 Yäwänä Pailattä bämop äma ba äma äbot itkuŋo u kudup ŋode yäwetkuk; Näk äma ŋonitäŋo momita wäyäkŋewa wakaŋ yäk.
5 Pailattä ude yäwetkuko upäŋkaŋ kehärom taŋpäŋ yäŋkuŋ; Ude nämo! U äma yäŋ-yäkŋarirän manitä nintä komen ahäŋ moretak yäk. U Galili kome-kentä yäput peŋpäŋ täŋ yäpmäŋ äbäŋ täyon Judia komeken ŋo udegän ahätak yäk.
6 Ude yäwäwä Pailattä äneŋi yäwet yabäŋkuk; Äma ŋo Galili komeken nanik ba?
7 U Galili komeken nanik bureni täŋpänä, eruk, näkä unitäŋo mebäri nadäkta nämo yäwani. U kome Herottä yabäŋ yäwat täyak u nanik unita Herottä man piäken kwän yäk. Täŋpäkaŋ kadäni uken Herot Jerusalem yotpärare-ken itkuko unita Jesu Herotken tewän kuŋkuk.
8 Täŋirän Herot uwä Jesu kaŋpäŋ bänep täga nadäŋkuk. U Jesu täŋo biŋam mäyap nadäk täŋkuko unita u kakta gäripi nadäŋ yäpmäŋ äbuk. Imata Jesutä kudän kudupi kubä täŋirän käwayäŋ gäripi nadäŋkuk.
9 Täŋpäŋ Jesu man mebäri mebäri iwet yabäŋirän kowata man kubä nämo iwetkuk.
10 Man kum irirän Baga man nadäwani ämakät bämop äma intäjukun täŋpani uken itkuŋo u nadäŋkaŋ Jesu terak man mebäri mebäri wohutpäŋ gera terak yäput iwetkuŋ.
11 Täŋirä Herot-kät komi ämatä Jesuta waki täŋ imiŋpäŋ sära man iwetkuŋ. Ude täŋkaŋ äma ekäni täŋo tek täŋ imiŋpäŋ Pailat-ken äneŋi yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.
12 Täŋpäkaŋ kadäni ukengän Pailat kenta Herot not täŋpäŋ bänep kubägän peŋkumän. Bian ini-ini itkumänopäŋ kadäni ugän not täŋkumän.
Jesu kumäŋ-kumäŋ utta Pailattä yäŋtäreŋkuk
Mat 27:15-26; Mak 15:6-15; Jon 18:39–19:16
13 Täŋpäŋ Pailat uwä Juda täŋo äma ekäni ekäni-kät bämop äma intäjukun täŋpani ba ämawebe päke itkuŋo u yäŋpewän dubini-kengän äbuŋ.
14 Täŋpäŋ ŋode yäwetkuk; In äma ŋo ämawebe yäŋ-yäkŋarani täk täyak yäŋ yäŋpäŋ näkken yäpmäŋ äbäŋ yäk. Upäŋkaŋ näkä in iŋamjin-ken mebärinita iwet yabätken momini kubä nämo kaŋ-ahätat yäk.
15 Täŋkaŋ Herot udegän, mominita wäyäkŋewän wawäpäŋ ninken äneŋi tewän äbätak yäk. Unita jide? Momi kubä nämo täŋkukopäŋ imata jop kumäŋ-kumäŋ utnek?
16-17 Eruk, komi äma yäwera iwänaptä jop päripäkaŋ pit ima yäk.
18 Ämawebetä ude nadäŋpäŋ kuduptagän bänepi wawäpäŋ gera ŋode yäŋkuŋ; U paorän! U paoränkaŋ Barabaspäŋ pit nimi! yäŋ yäŋkuŋ.
19 Barabas uwä noriye-kät yotpärare bämopi-ken ämik pewä ahäwäpäŋ äma kubä kumäŋ-kumäŋ utpewän komi eŋiken teŋkuŋ.
20 Täŋpäkaŋ Pailattä Jesu pit imayäŋ nadäŋkuko unita ämawebe päke u yäwetkuk.
21 Yäweränä äneŋi gera kehäromigän yäŋkuŋ; Päya kwakäp terak kumäŋ-kumäŋ ut!
22 Yäŋirä Pailattä äneŋi yäwet yabäk ŋode täŋkuk; Waki kubä jide täŋkukta? Näk nadäŋira momi nikek bumik nämo täyak. Unita komi äma yäniŋ kirewa iwänap-tägän päripäkaŋ kaŋ tewa yäpmäŋ kwän yäk.
23-24 Ude yäwänä mani utpäŋ kuduptagän gera täŋpäŋ ŋode yäŋkuŋ; Päya kwakäp terak kumbän! yäk. Gera taŋi pen yäŋtäŋ kuŋtäko Pailattä iniken gärip iwarut yäŋpäŋ yäŋtäreŋ yämiŋkuk.
25 Täŋkaŋ mani buramiŋpäŋ äma ämik pewän ahäwänpäŋ äma kubä kumäŋ-kumäŋ urani wäpi Barabas u pit imiŋpäŋ yäniŋ kireŋkuk. Täŋpäŋ Jesu uwä kumäkta yäŋtäreŋpäŋ komi ämata yämiŋkuk.
Jesu päya kwakäp terak utpewä kumbuk
Mat 27:32-44; Mak 15:21-32; Jon 19:17-27
26 Täŋpäkaŋ komi ämatä Jesu yäŋikŋat yäpmäŋ kuŋtäŋgän kädet miŋin äma kubä kaŋ-ahäŋkuŋ. Äma uwä wäpi Saimon, Sairini yotpärare-ken nanik. Uwä piäken naniktä äbäŋirän kaŋpäŋ Jesu täŋo päya kwakäp piriken pewä buramiŋkaŋ Jesu mädengän iwatkuk.
27 Täŋpäkaŋ ämawebe äbot pähaptä iwatkuŋ. Iwarän täŋkaŋ webe ätu konäm butewaki täŋtäŋ iwatkuŋ.
28 Konäm kottäŋ iwarirä Jesutä äyäŋutpäŋ yabäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Jerusalem webe kwayak, in näka kotneŋo. Nämo, injinta ba äpetjiye nanakta korut.
29 In nadäkaŋ? Kadäni keräp taŋirän webe nanak bäyawanitä ŋode api yäneŋ; Äruŋ kuŋatnaŋi täkamäŋonik yäk.
30 Täŋkaŋ pom käroŋi tokät päbä nin yejämbut!
Ba geŋi kwähärep duŋpäŋ nin yäpmäŋ päŋku gänaŋ umu yejämbut! yäk. Hos 10:8
31 Upäŋkaŋ kadäni täga bumik-ken ude yänayäŋ täŋo uwä kadäni wakikenä jide api yäneŋ?
32 Täŋpäkaŋ waki täŋpani yaräkät Jesu-kät penta däpnayäŋ yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kuŋkuŋ.
33 Yäŋ-yäkŋat yäpmäŋ kome kubä wäpi Gwäki Kokäp uken kuŋkuŋ. Uken ahäŋpäŋä Jesu päya kwakäp terak utkuŋ. Ba waki täŋpani yarä, kubä kukŋi kubä kukŋi yepmaŋpäŋ bok däpuŋ.
34 Täŋpäkaŋ Jesutä yäŋapik man ŋode yäŋkuk; Nan! Waki täŋ namikaŋ ŋo nämo nadäŋkaŋ täkaŋ unita momini peŋ yämi. Yäŋirän komi äma teki yäpmäkta närepmirek gärepmirek täŋkuŋ.
35 Täŋpäŋ ämawebe bumta ini ugän itpäŋ yabäŋirä Juda täŋo äma ekäni ekänitä Jesu sära ŋode iwetkuŋ; Äma ŋowä äbäkta yäwani Kristo täŋpäwä iniken gupi täŋkentäwänä. U ämagän täŋkentäŋ yämik täŋkukopäŋ iniken gupi täŋkentäktawä täŋpän wakaŋ yäk.
36 Yäŋirä komi ämatä udegän Jesu yäŋärok man iwetkaŋ dubini-ken äbäŋpäŋ wain ume jägämi iminayäŋ täŋkuŋ.
37 Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Gäk Juda äma täŋo intäjukun äma bureni u täŋpäwä gäkŋa gupka täŋkentäwä yäk.
38 Täŋpäŋ Jesu gwäki punin kädawä man kudän ŋode kudän täŋkuŋ;
Ŋowä Juda Ämawebe Täŋo Intäjukun Äma.
39 Ude täŋirä waki täŋpani yarä u kubätä päya kwakäp terak itkaŋ Jesu yäŋärok man ŋode iwetkuk; Gäk Kristo täŋpäwä gäkŋa gupka täŋkentäŋpäŋ nek imaka, täŋkentäŋ nimi! yäk.
40 Ude yäwänä noripaki kubätä ibeŋpäŋ ŋode iwetkuk; Nek penta nidäpmäkta biŋam yäwanipäŋ, gäk man ude yäyan uwä Anututa nämo umuntäyan?
41 Nek mominekta täga nidäpmäŋkaŋ. Upäŋ äma ŋowä momi kubä nämo täŋkukopäŋ jop utkaŋ yäk.
42 Ude yäŋkaŋ yäŋkuk; Jesu, gäk intäjukun itkaŋ wäpka biŋam ikek irayäŋ täyan-ken uken näka kaŋ nadäŋ nam yäk.
43 Yäwänä Jesutä iwetkuk; Näk bureni gäwera; Apiŋogän näkkät irit bägup tägaken bok itdayäŋ yäk.
Jesu kumbuk
Mat 27:45-56; Mak 15:33-41; Jon 19:28-30
44-45 Täŋpäŋ kome kepma bämopi täŋirän kome dapuri kumbuk. Kumäŋirän kome kudup bipmäŋ utpäŋ it yäpmäŋ kuŋirän 3'kirok täŋkuk. Täŋirän kudupi eŋi gänaŋ tek taŋi bagata pewä wädäwani u punin ununitä komen umu ini wewän täreŋkuŋ.
46 Täŋirän Jesutä gera yäŋpäŋ yäŋkuk; Nan! Kehäromina ketka-ken peyat! Ude yäŋpäŋ kumbuk.
47 Täŋirän komi äma kubä watäni itkuko unitä u kaŋpäŋ nadäŋkaŋ Anutu iniŋ oretpäŋ yäŋkuk; Bureni-inik! Äma ŋo momini nämo.
48 Täŋpäkaŋ ämawebe ätu kaŋ itkuŋo unitä imaka ahäŋkuko u kaŋpäŋ butewaki nadäŋpäŋ kupäŋi weŋpeŋ eŋini-ken kuŋtäŋpä kuŋkuŋ.
49 Täŋpäkaŋ Jesuta not täŋ imik täŋkuŋo u ba, Galili komeken nanik webe ätu iwat yäpmäŋ äbuŋo u imaka banken itkaŋ imaka ahäŋkuŋo u kaŋpäŋ nadäk täŋkuŋ.
Jesu äneŋkuŋ
Mat 27:57-61; Mak 15:42-47; Jon 19:38-42
50 Täŋpäkaŋ äma kubä ukät penta itkuŋo wäpi Josep. Äma uwä Judia komeken yotpärare kubä wäpi Arimatea uken nanik. Uwä Juda täŋo äma ekäni ekäni unitä äbotken nanik. U äma täga, Anututa nadäŋ imiŋpeŋ kuŋarani.
51 Täŋpäkaŋ noriyetä Jesu man iwetpäŋ iwan keri-ken peŋirä nadäwän nämo tägaŋkuk. Nämo, u Anututä intäjukun itkaŋ yabäŋ yäwat piäni kwawak ahäŋirän kakta itsämäŋtäŋ kuŋat täŋkukonik.
52 Eruk, äma unitä Pailat-ken päŋku Jesu täŋo komegup yäpayäŋ iwet yabäŋkuk.
53 Iwerän nadäŋ imänkaŋ päya kwakäp terak nanik ketäreŋpäŋ tek pakitä uwäktäŋ-äwatpäŋ yäpmäŋ päŋku mobä kawut awaŋ komegup änekta biŋam yäwani uken peŋkuk. Mobä kawut uwä bian äma kumbani kubä nämo pewani, kudupi-inik itkuko uken Jesu täŋo komegup peŋkuk.
54 Kepma uwä Fraide, Sabat täŋo tuŋum täktäk kadäni udeken Jesu äneŋkuŋ.
55 Täŋpäkaŋ webe ätu Jesukät Galili komeken naniktä bok äbuŋo u Josep iwat yäpmäŋ päŋku kaŋirä komegup awaŋ gänaŋ äneŋkuk. Kaŋirä äneŋpänkaŋ eŋiken äyäŋutpeŋ päŋku imaka imaka ume käbäŋi nikek täŋtuŋum täŋpäŋ peŋkuŋ.
56 Ude täŋkaŋ Sabat unita Moses täŋo baga man iwatpäŋ itpäŋ-nadäk täŋkuŋ.