2
Jesutä äma kubä yäpän tägaŋkuk
1-2 Eruk kepma yarägän itpäŋ Jesu äneŋi Kapeneam yotpärare-ken kuŋirän ämawebetä Jesu äbäko ude itak yäŋ nadäŋpäŋä yot itkuk-ken u äbä bumta tokŋeŋpäŋ yäman imaka, it tokŋeŋpäŋ bägup kubä nämo peŋkuŋ. Bumta tokŋeŋpäŋ irirä Jesutä Anutu täŋo manbiŋam yäwetkuk.
3 Täŋkaŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani kubä äma yaräbok-yaräboktä gäraŋ täŋpäŋ Jesuken yäpmäŋ äbuŋ. Täŋpäŋ noriye ätu täŋkentäkta penta äbuŋ.
4 Yäpmäŋ äbäŋpäŋ yabäŋkuŋ; Ämawebe kätum-kätum irirä. Ude yabäŋpäŋä Jesu dubini-ken pekta kädetta wäyäkŋewä wawäpäŋ yot medäp terak punin yäpmäŋ äroŋkuŋ. Punin päro medäp äriwä tumbäpäŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u gäraŋ ikek tewä äpmoŋkuk.
5 Ude täŋirä Jesutä nadäkiniki yabäŋpäŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u iwetkuk; Notnapak, gäkŋo momika peŋ gamitat!
6-7 Ude yäŋirän Baga man yäwoŋärewani äma ätu penta itkuŋo unitä ŋode nadäŋkuŋ; Ai, äma ŋo imata ude yäyak? Anututa yäŋärok man yäyak yäk. Äma kubätä äma täŋo momi penaŋi nämo. Anutu-tägän momi peŋ yämik täyak yäŋ nadäŋkuŋ.
8 Ude nadäŋirä Jesutä Ude nadäkaŋ yäŋ nadäŋpäŋ ŋode yäwetkuk; Imata ude nadäkaŋ?
9 Äma ŋo man jide iwerira bureni kwawak ahäŋirän känayäŋ?; Momika peŋ gamitat yäŋ iweret ba Akumaŋ ku yäŋ iweret?
10-11 Eruk, in kome terak ŋo Äma Bureni-inik-ken momi peŋ yämik täŋo kehäromi itak yäŋ nadäkta ŋode täŋira kawut. Ude yäŋpäŋ äma kwäyähäneŋ täŋpani u iwetkuk; Näk ŋode peŋ gäwetat; Aku! Patpat bägupka yäpmäŋkaŋ yotka-ken kuyi!
12 Ude iwerirän ämawebe itkuŋo u iŋamiken akumaŋ patpat bägupi yäpmäŋkaŋ kuŋkuk. Täŋirän ämawebetä kaŋpäŋ nadäwä inide kubä täŋkuk. Täŋpäŋ yäŋkuŋ; Wära! Imaka kudupi kubä käkamäŋ! Kudän ŋodewani bian kubä nämo kak täŋkumäŋonik. Ude yäŋpäŋ Anutu iniŋ oretkuŋ.
Jesu Livai imagutkuk
Mat 9:9-13; Luk 5:27-32
13 Ude täŋpäŋ Jesu Kapeneam yotpärare peŋpeŋ äneŋi Galili gwägu u gägäni-ken kuŋkuk. Päŋku irirän ämawebe mäyaptä ahäŋ imiŋpäŋ it gwäjiŋkuŋ. It gwäjiŋirä Anutu täŋo manbiŋam yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋkuk.
14 Yäwetpäŋ yäwoŋärek täŋtäŋ kuŋattäŋgän Alfias nanaki wäpi Livai u takis moneŋ yäpmäk-yäpmäk täŋ irirän Jesutä kaŋpäŋ iwetkuk; Gäk akumaŋ näk näwat yäk. Ude iweränä Livai mani buramiŋpäŋ epäni u peŋpeŋ akumaŋ iwatkuk.
15 Eruk kumaŋ päŋku Jesu Livaitä yotken äroŋpäŋ Livaikät ketem bok naŋkumän. Jesu täŋo iwaräntäkiye-kät äma takis moneŋ yäpani ätu ba äma waki täŋpani yäŋ yäwerani mäyap Jesu iwat täŋkuŋo u ketem penta naŋkuŋ.
16 Ketem naŋ irirä Baga man yäwoŋärewani äma ätu Parisi äma äbotken nanik äbä yabäwä siwoŋi nämo täŋpäpäŋ Jesu täŋo iwaräntäkiye ŋode yäwetkuŋ; E! Jesu imata takis moneŋ yäpani äma ba äma waki täŋpani-kät bok itpäŋ ketem näkaŋ?
17 Man ude yäŋirä Jesutä nadäŋpäŋ yäwetkuk; Äma kubä näk käyäm nämo yäŋ nadäŋpäŋä yäpätägak ämaken nämo kwek. Täŋ, äma kubä näk käyäm täyat yäŋ nadäweko unitä uyaku yäpätägak ämaken kwek yäk. Näk epän udewani täkta äput. Näk äma inita siwoŋi yäŋ yäk täkaŋ unita nämo äput. Nämo, äma inita näk momi täŋpani yäŋ nadäŋpäŋ äpani-inik kuŋat täkaŋ äma udewanita yäŋpäŋ äput.
Nakta jop itta Jesu iwet yabäŋkuŋ
Mat 9:14-17
18 Täŋpäkaŋ kepma uken Jon ume ärut yämani unitäŋo iwaräntäkiye ba Parisi äma ätukät baga man iwatpäŋ nakta jop itkuŋ. Ude täŋirä äma ätutä Jesu päŋku ŋode iwetkuŋ; Jon täŋo iwaräntäkiye ba Parisi äma täŋo yäwaräntäkiye u baga iwatpäŋ nakta jop it täkaŋ. Täŋ, gäkŋo gäwaräntäkaye imata nakta jop udegän nämo it täkaŋ?
19 Iweräwä Jesutä kowata man wärani kubä ŋode yäwetkuk; Äma ätu noripaki wäpi biŋam ikek kubäkät oretoret terak kuŋatkaŋ imata butewaki nadäŋpäŋ nakta jop itneŋ? Nämoinik!
20 Täŋpäkaŋ iwantä päbä äma u iŋit yäpmäŋ kuŋirä uyaku noriyetä wäyäkŋewä wawäpäŋ butewaki nadäŋpäŋ nakta jop itneŋ.
21 Jesutä ude yäŋpäŋ iniken man kudupi-kät Parisi äma täŋo man ukät bok nämo awähutneŋ yäŋ nadäŋpäŋ man wärani yarä yäwetkuk. Kubä ŋode; Äma kubätä tek wewani bipa yäŋkaŋ tek moräki kodakipäŋ tek wewani biani terak täga nämo peŋpäŋ bipek yäk. Ude täŋpeko uwä tek kodaki unitä täŋpewän tek biani u taŋi wewek.
22 Ude yäŋpäŋ äneŋi man wärani kubä ŋode yäwetgän täŋkuk; Äma kubätä wain umeni api täŋpanipäŋ käbot tom gupipäŋ täŋpani biani kubä gänaŋ täga nämo piwek. Ude täŋpänä wain umeni api täŋpani unitäŋo kehärominitä täŋpewän käbot biani kehäromi nämo u tumäŋpäŋ wain umeni ba käbori u bok jop awähutneŋ. Ude täga nämo täŋpek. Wain umeni api täŋpanipäŋ käbot kodaki kehäromi gänaŋ piweko uyaku täga.
Jesu u Sabat täŋo mähemi
Mat 12:1-8; Luk 6:1-5
23 Eruk Juda täŋo Orekirit kadäni kubäken Jesu iwaräntäkiye-kät säguom epän bämopi-ken kuŋatkuŋ. Kuŋattäŋgän iwaräntäkiyetä säguom ätu weŋpäŋ yäpuŋ.
24 Weŋpäŋ yäpmäŋirä Parisi äma ätutä Jesu ŋode iwetkuŋ; U yabä! Orekirit kadäni-ken epän ude täkta yäjiwärani ukeŋopäŋ ude imata täkaŋ?
25 Ude iweräwä Jesutä kowata ŋode yäwetkuk; Ude nämo! Bian oranin Devit u noriye-kät nakta yewäpäŋ täŋkuŋo unitäŋo manbiŋam Anutu täŋo man terak nämo daniŋpäŋ nadäk täkaŋ?
26 Manbiŋam u ŋode pätak; Bian-inik Devit noriye-kät Anutu täŋo yot gänaŋ äroŋpäŋä käräga Anututa pewanipäŋ yäpmäŋpäŋ naŋkaŋ noriyeta imaka yämän naŋkuŋ. Bämop äma intäjukun täŋpani wäpi Abiata kadäni unitä itkuk-ken uken ude uwä täŋkuk.
27 Ude yäwetpäŋ ŋode yäwetgän täŋkuk; Orekirit kadäni uwä Anututä ämawebe täŋkentäkta peŋkuk. Kadäni uwä ämawebeta bäräpi yämikta nämo.
28 In nadäkaŋ? Äma Bureni-inik u imaka kuduptagän ba Sabat täŋo mähemi bok.