106
Isrel naniktä momini yäŋahäŋkuŋ
1 Ekäni wäpi iniŋ oretna! U säkgämän täŋ nimik täyak unita bänep täga nadäŋ imik täkäna! Nadäŋ nimikinik täk täyak uwä tärek-täreki nämo.
2 Imaka imaka taŋi taŋi täk täyak unitäŋo mebäri netätä kudup täga yäŋahäwek? Ba netätä iniŋ orerän tärewek? Nämoinik!
3 Ämawebe mani buramiŋpäŋ kädet siwoŋigän kuŋat täkaŋ uwä Ekäni täŋo oretoret terak kuŋat täkaŋ.
4 Unita Ekäni, ämawebekaye täŋkentäŋ yämiŋpäŋ iwan keriken nanik yämagurayäŋ täyanken uken näk imaka, bok kaŋ nimagut!
5 Ude täŋiri ämawebekayetä äneŋi täŋ-bumbum terak irirä yabäŋpäŋ oretoret bok kaŋ täna. Ude täŋiri ketka kudänkaye nintä gäka gäripi inide kubä nadäk täkäna!
6 Butewaki, äbekniye oraniyetä momi täŋkuŋo nin udegän täŋkumäŋ. Täŋpäwak mebäri mebäri täŋkumäŋ.
7 Äbekniye oraniye Isip komeken itkuŋo u Anutu täŋo kudän tägatäga kaŋpäŋ nadäŋkaŋ upäŋkaŋ unita nadäwä äpani täŋkuk. Nadäŋ yämik-inik täŋpäŋ täŋkentäk mebäri mebäri täŋ yämiŋkuko upäŋkaŋ guŋ taŋpäŋ Gwägu Gämäniken peŋawäk täŋ imiŋkuŋ.
8 Ude täŋkuŋo upäŋkaŋ yäŋkehäromtak mani iwatpäŋ kehäromini ärowani u kwawak yäwoŋärekta ŋode täŋkentäŋ yämiŋkuk;
9 U Gwägu Gämäni peŋ iwerirän däkŋeŋpäŋ kukŋi kukŋi kuŋirän kädet parirän ämawebeniye kome terak yeŋtäŋ kuŋkuŋ.
10 Ude täŋkaŋ äma komi yämani, iwaniye u keriken nanik yämagut yäpmäŋ äpämaŋ kuŋkuk.
11 Ude täŋpäŋ iwaniye uwä täŋpewän umetä kudup däpmäŋ moreŋkuk, kubätä nämo itkuk.
12 Ude täŋirän ämawebeniyetä kaŋpäŋ yäŋkehäromtak mani unita nadäwä bureni täŋpäpäŋ kap terak iniŋ oretkuŋ.
13 Upäŋkaŋ täŋ yämiŋkuko unita bäräŋeŋ guŋ taŋpäŋ jukumani nadäkta juku kubä nämo peŋkuŋ.
14 Nämo, kome jopiken kuŋatkä ketem mebäri kubä nakta wakiinik kubä nadäŋpäŋ Anutu jop nadäŋ peŋ iwetkuŋ.
15 Täŋirä imatäkenta nadäŋpäŋ yäŋapiŋkuŋo u bureni yämiŋkuko upäŋkaŋ käyäm waki kubä bok bämopiken pewän ahäŋkuŋ.
16 Kome jopiken u ittäŋ kuŋattäŋgän Isrel äbotken nanik ätutä Moses ba Ekäni täŋo epän watä äma kudupi wäpi Aron, yarä unita kokwawak nadäŋ yämiŋkuŋ.
17 Täŋirä kome aŋeŋirän Datankät Abiram ini ba äboriye kudup kome gänaŋ äpmoŋirä kome äneŋi ämiŋ pipiŋkuk.
18 Ude täŋirä kädäp mebettä päpä äma yarä unitäŋo iwaräntäkiye wakiwaki täŋpani u kudup ijiŋ moreŋkuk.
19 Eruk, ittäŋ kuŋtäŋgän Sainai pom mebäriken bulimakau wärani kubä golpäŋ täŋpani täŋkuŋ. Täŋpäŋ peŋkaŋ unita gwäjiŋ äpmoŋ imik täŋkuŋ.
20 U Anutu wäpi biŋam ärowani nikek mäde ut imiŋpäŋ u komenita tom muyeŋ näŋpani u peŋpäŋ wäpi iniŋoret täŋkuŋ.
21 Ude täŋkuŋo uwä Anutu Isip komeken iwaniye keriken nanik yämagutta kudän kehäromi mebäri mebäri täŋkuko unita guŋ taŋpäŋ ude täŋkuŋ.
22 U kawut! Imaka kudupi kudupi Isip kome täŋkuko ba imaka ämatä nämo tänaŋi Gwägu Gämäniken täŋkuko unita nadäna inide kubä täŋpän!
23 Täŋpäkaŋ Anutu ämawebeniye kudup täŋpän wanayäŋ yäŋirän epän watä ämani Moses unitä ämawebeniye gärak itpäŋ Anutu täŋo kokwawaki ukät-pipiŋirän nämo däpuk.
24 It yäpmäŋ kuŋtäŋgän Anutu täŋo yäŋkehäromtak man yäŋkuko unita nadäwä bureni nämo täŋpäpäŋ kome säkgämän Anututä yäniŋ kirekta yäŋkuko u korekta bitnäŋkuŋ.
25 Bitnäŋpäŋ eŋi jopikengän itkaŋ Ekäni täŋo manta juku kubä nämo peŋkaŋ iniken gärip iwatpäŋ yäŋuruk-uruk man bumta yäŋkuŋ.
26 Ude täŋirä Ekänitä jukuman kehäromi ŋode yäwetkuk; Kome jopiken täŋpewa in api paotneŋ yäk.
27 Yerijiye yäpmäŋ daniŋpäŋ yepmaŋpa guŋ äbotken kukŋi käda päŋku api kumäŋ täŋpä kuneŋ yäŋ yäwetkuk.
28 Eruk ittäŋ kuŋtäŋgän Peo komeken Anutu täŋo äbottä guŋ äbot täŋo anutu jopi kubä wäpi Bal u iniŋ oretta biŋam täŋkuŋ. Täŋpäŋ anutu jopi, iriri nämo, u iniŋ oretta tom ijiwani u nak täŋkuŋ.
29 Ude täŋpewä Ekäni täŋo kokwawaki bumta ahäwänpäŋ nadäŋirän ämawebe bämopiken käyäm wakiinik kubä weŋ patkuk.
30 Ude ahäŋirän Finiastä kaŋpäŋ nadäŋpäŋ ämawebe momi täŋkuŋo u komi yämiŋirän eruk Anututä käyäm waki u täŋpewän paotkuk.
31 Finiastä ude täŋkuko uwä Anututä kawän tägawäpäŋ äma siwoŋi yäŋ pen, paot-paori nämo api nadäŋ yäpmäŋ ärowek.
32 Täŋpäkaŋ Meriba ume dapuriken ämawebe äneŋi waki täŋirä Anututä kokwawak äneŋi nadäŋ yämiŋkuk.
33 Täŋirän Moses nadäŋ bäräp terak itpäŋ bänepi jägäm tawäpäŋ man jopjop mäyap yäŋkuk.
34 Eruk kome Anututä iwoyäŋ yämani uken ahäŋkuŋo upäŋkaŋ Anututä kome u nanik guŋ ämawebe päke u däpmäkta yäwetkuko udegän nämo täŋkuŋ.
35 Nämo, yabäŋ koreŋpäŋ ämawebe u nanikkät kowat-yäpän täŋpäŋ guŋ äbot täŋo kädet wakiwaki u iwarän täŋkuŋ.
36 Anutu täŋo ämawebeniye unitägän kome unitäŋo mäjo wära nadäŋ yämiŋpäŋ gwäjiŋ äpmoŋ yämiŋkuŋ. Nadäŋ yämiŋkuŋo unita waŋ moreŋpäŋ ŋode täk täŋkuŋ;
37 Iniken äperiye nanak ätu däpmäŋpäŋ Kenan nanik täŋo anutu jopi unita ärawa ude täŋ yämik täŋkuŋ.
38 U äperiye nanak waki kubä nämo täŋirä jop nadäŋ däpmäŋirä nägäritä kome u Anutu iŋamiken täŋpän waŋkuŋ.
39 Täŋpäkaŋ iniken täktäki unitä ini imaka, Anutu iŋamiken taräki-inik ude itkuŋ. Ude täŋkuŋo unitäwä Anutukät bänep kubägän nämo täŋkuŋ. Nämo, iniken gärip iwarän täŋkuŋ.
40 Ude täŋirä Ekänitä iniken ämawebeniye unita gaŋani pähap nadäŋpäŋ kokwawak täŋ yämiŋkuk.
41 Ude täŋpäŋ Anututä ini nadäŋpäŋ ämawebeniye yabä-kätäŋirän guŋ ämawebetä äbä intäjukun täŋ yämiŋirä gämoriken kuŋatkuŋ.
42 Täŋirä iwaniyetä komi epän mebäri kubä täŋ yämiŋkuŋ.
43 Täŋpäkaŋ kadäni kadäni Ekänitä ämawebeniye wakiken nanik yämagut täŋirän upäŋkaŋ waki täkta gwäk pimiŋpäŋ äpmok-inik täk täŋkuŋ.
44 Ude täk täŋkuŋo upäŋkaŋ Ekänitä konäm butewakini nadäŋ yämik täŋkuk.
45 Butewaki nadäŋ yämiŋpäŋ topmäk-topmäk kubägän ämawebeniyekät bian täŋkuko u juku piŋpäŋ nadäŋ yämik-inik täŋpäŋ jop yabäŋ oretkuk.
46 Yabäŋ oretkaŋ äma komi epän yämani u täŋpewän ämawebeniye gämoriken itkuŋo unita butewaki nadäŋ yämiŋkuŋ.
47 Eruk Ekäni Anutunin, ude täŋkuno unita nin udegän täŋkentäŋ nimiŋpäŋ guŋ äbot täŋo komi epänken itkamäŋken ŋo nanik äneŋi nimagut yäpmäŋ äpämaŋ kuyi! Ude täŋiri bänep täga nadäŋ gamiŋpäŋ wäpka kudupi u täga api ganiŋoret täne.
48 Eruk ämawebe, Ekäni, Isrel täŋo Anutu u iniŋ oretna! Apiŋotä tärek-täreki nämo pen inide iniŋoret täkäna!
Unita kudup ŋode yäna; U Bureni. Ekäni wäpi iniŋ oretna!