Rom
Anututä nin inita biŋam nimagutta nadäk tawaŋ peŋkuko unitäŋo manbiŋam
1
* Pol näk, Anututä Jesu Kristo täŋo epän ämagän aposoro kubä ude iretta iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuk. Iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuko uwä Anutu täŋo Manbiŋam Täga u yäŋahäŋira komeni komeni kwekta näk yäpmäŋ daniŋkuk. * Täŋpäkaŋ Manbiŋam Täga u api ahäwek yäŋ Anututä bian profet yäwet-pewän kudän täŋirä Anutu täŋo man kudän kudupi uken danik täkamäŋ. * Kudän täŋkuŋo u Nanaki-inik uterak bureni ahäwekta kudän täŋkuŋ. Nanaki komegup ikek ahäk-ahäk uwä Devit täŋo orani. * Upäŋkaŋ kumbani-ken naniktä akuŋkuko unita siwoŋi kuŋat-kuŋat täŋo Munapiktä U Anutu täŋo Nanaki, kehäromi pähap ikek yäŋ kwawak niwoŋäretak. Uwä Ekäninin Jesu Kristo. * Täŋpäkaŋ Kristotä epän täŋkuko uterak, ba unitäŋo wäpi biŋam ärowän yäŋpäŋ wäp aposoro yäput. Näk ŋode täkta oraŋ namiŋpäŋ iwoyäŋpäŋ nepmaŋkuk; Näk guŋ ämawebe komeni komeni Kristo unitäŋo biŋam yäwerira ätutä unita nadäkinik täŋpäŋ gämori-ken kuŋatneŋta. Täŋpäkaŋ Rom yotpärare-ken nanik in imaka, ämawebe ukät nanik, Jesu Kristota biŋam itneŋta tämagurani.
* Eruk, man kudän ŋo, äbot Anututä gäripi-inik nadäŋ tamani, ba siwoŋi kuŋatneŋta iwoyäwani Rom yotpärare-ken it täkaŋ inta kudän täyat. Täŋpäkaŋ orakorak ba bänep pidäm Nanin Anutu-kät Ekäninin Jesu Kristo uken naniktä intä terak äroton.
Poltä Rom ämawebe yabäkta nadäŋkuk
* Eruk, pengän ŋode yäwa; Nadäkinikjin täŋo manbiŋam äma komeni komenitä nadäwä täga täk täyak unita Jesu Kristota yäŋpäŋ Anutuna bänep täga pähap iwet täyat. * Nadäkaŋ? Bänepna nadäk-nadäkna gupna kuduptä Anututa watä epän täŋ imiŋpäŋ Nanaki täŋo manbiŋam yäŋahäk täyat. Eruk, Anutu unitä nabäŋirän man ŋo täwera nadäwut; 10  * Anutu-ken yäŋapik man yäk täyat uwä inta nikek wari wari iwet täyat. Täŋpäkaŋ kubä iwet täyat uwä ŋode; Anutuna nadäŋ namiŋiri kädet kubä ahäwänä Rom äbot täŋpani-ken kaŋ kwa yäŋ iwet täyat.
11 Nadäkaŋ? Gäripna taŋi uwä in tabäkta nadätat. Inken äreŋpäŋ iron ätu Kudupi Munapik-ken nanik täŋkentäŋ tamapäŋ kehärom taŋpäŋ kaŋ irut yäŋ nadätat. 12 Ba ŋode yäwa, näk inken ärewero uwä nadäkiniknin täŋo bureni kowat iwoŋärewän täŋpäŋ bänepnin täŋpidäm tak täne. 13  * Upäŋkaŋ notnaye, mebärinata täŋguŋ täneŋo udeta ŋode täwetat; Guŋ ämawebe ätuken epän täŋira Ekänita biŋam täk täkaŋ udegän inken äreŋpäŋ bämopjin-ken bureni pewa ahäkta wari yäk täyat. Upäŋkaŋ ärewayäŋ täŋira imaka imaka ätutä kädet täŋpipiŋ namik täkaŋ. 14 Näk Grik ämawebe ba ämawebe kome ätuken nanik imaka, äma nadäk-nadäk ikek ba äma guŋguŋi u kudup, watä epän täŋ yämikta yäŋ namani. 15 Mebäri unita Rom äbot täŋpani in Manbiŋam Täga ŋo täwet ahäkta bänepna kädäp ijik täyak. 16  * Näk Manbiŋam Täga unita nadäŋira imaka mäyäki nikek nämo täk täyak. Nämo, uwä Anutu täŋo kehäromi ämawebe wakiken nanik wädäŋ tädotpäŋ yepmak täyak. Ämawebe manbiŋam u nadäŋpäŋ iyap tänayäŋ täŋo uwä irit kehäromita biŋam api täneŋ. Manbiŋam u Juda äbotken naniktä jukun nadäŋkuŋ. Täŋpäkaŋ u punin terakä guŋ äbotken naniktä nadäkta yäwani. 17  * Manbiŋam Täga unitä kädet Anututä iwatpäŋ ämawebeta siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak u kwawak niwoŋäretak. Uwä ŋode; Anutu iŋamiken siwoŋigän itta kädet kubä nämo pätak. U nadäkiniktä nadäkinik terakgän. Nadäkinik täŋpeŋ kuŋatnayäŋ täŋo uwä Anututä äma u siwoŋi äma yäŋ api yäŋtäreŋ yämek. Unitawä ŋode kudän täwani; Ämawebe nadäkiniki terak Anututä siwoŋi ämawebe yäŋ yäŋtäreŋ yämik täyak uwä irit kehäromi yäpmäkta biŋam.
Anutu imata kokwawak nadätak?
18  * Ämawebetä Anutu mäde ut imiŋkaŋ kädet wakiwaki iwatpäŋ Anutu täŋo man bureni yejämäk täkaŋ. Unita Anutu kunum gänaŋ naniktä kokwawaki kwawak pewän ahäk täkaŋ. 19  * U mebäri ŋodeta; Anututä iniken mebäri ämawebe kudupta kwawak peŋ yämiŋkuko unita mebärini ätu ämatä nadänaŋi u nadäk täkaŋ. 20  * Anutu u ämatä känaŋi nämo upäŋkaŋ kunum kenta kome pewän ahäŋkumän-ken yäput peŋpäŋ imaka mebäri mebäri pewän ahäŋkuŋo unitä kehäromini paot-paori nämo ba iniwä Anutu yäŋ kwawak yäŋahäŋ yäpmäŋ äbätak. Kwawak yäŋahäŋirän äma kuduptagäntä kaŋpäŋ nadäk täŋ yäpmäŋ äbuŋonitä apiŋo nin udegän kaŋpäŋ nadäk täkamäŋ. Unita äma kubätä wohut-wohut man ŋode täga nämo yäwek; Näk Anutu täŋo mebäri nämo nadätat unita käderi irepmit täyat yäŋ täga nämo yäwek. Nämoinik!
21  * Anutu itak yäŋ nadäŋkaŋ upäŋkaŋ nadäwä Anutu nämo itak bumik täŋpäpäŋ, nämo oraŋ imik täkaŋ, ba bänep täga nämo nadäŋ imik täkaŋ. Nämo, nadäk-nadäki peŋ awähutpäŋ jopi ude täŋpäŋ guŋ bureni täŋkuŋ. Ude irirä bipmäŋ uranitä nadäk-nadäki uwäk täŋpäŋ yepmaŋkuk. 22  * Äma udewani Nin nadäk-nadäknin nikek yäŋ yäk täkaŋ upäŋkaŋ nämoinik! U guŋ itkaŋ. 23  * Anutu paot-paori nämo unitäŋo wäpi pähap iniŋ oretnaŋipäŋ komenita äma ba imaka paotpaot ikek, barak, tom, gämok, gwakgwak unitäŋo wärani oraŋ yämik täkaŋ.
24  * Ude täk täkaŋ unita Anututä yabäŋ äwaräkuk täŋirän bänep nadäk-nadäki-ken nadäŋ gärip waki pewä ahäwäpäŋ kubokäret kädet mebäri mebäri kowat täŋpän täŋpäŋ bänepi gupi täŋpäwak täkaŋ. 25  * Täŋkaŋ Anutu täŋo mebäri kwawak itkuko u peŋpäŋ jop manmanta nadäwä bureni täŋpäpäŋ kuŋat täkaŋ. Ude täŋkaŋ Anututä imaka pewän ahäwani u yäniŋ oretpäŋ watä epän täŋ yämiŋpäŋ Anutu pewä ahäwani ini u mäde ut imik täkaŋ. Yäke! Ämawebe kuduptagän Anutu u wäpi wari wari yäpmäŋ akuk tänaŋi! Bureni!
26 Täŋpäkaŋ ämawebe Anutu mäde ut imiŋkuŋo uwä Anututä yabä kätäŋirän iniken gärip iwatpäŋ ämatä nämo tänaŋi pewä ahäk täkaŋ. Wära! Webetäwä nädapi täktäk kädet Anututä peŋ yämiŋkuko u irepmitpäŋ kudän nämo tänaŋi webe noriye-kät kowat täŋpän täk täkaŋ. 27  * Täŋpäkaŋ äma ätutä udegän, nädapi täktäk kädetta bitnäŋpäŋ kaŋgärip täŋo kädäpitä täŋpewän ämatä ämakät waki pewä ahäk täkaŋ. Ude täŋirä peŋawäk täŋo kowata iniken gupi bänepi bok täŋpäwak täkaŋ.
28 Ba ugän nämo. Äma udewani uwä Anutu täŋo mebäri nadäŋkaŋ upäŋkaŋ jop nadäŋ ärowani täŋ imik täkaŋ unita Anututä mäde ut yämiŋpewän nadäk-nadäki paoräpäŋ imaka nämo tänaŋipäŋ täk täkaŋ. 29 Ude täŋpäŋ imaka waki mebäri mebäri kudup ŋode täŋ morek täkaŋ; Nadäŋ-gärip waki, ämäŋi täktäk, peŋawäk, närepmirek-gärepmirek terak kokwawak, äma kumäŋ-kumäŋ urut, iwan kowata kowata, yäŋ-yäkŋarani ba jopman yäkyäk unitä ahäŋpäŋ tokŋeŋ pätak. 30-31 Ba yäŋpäŋ-yabäŋ yäwat, man kowat-ibewän, Anutu iwan täŋ imikimik, ärowani kudän täktäk, gup yäpmäŋ ärokärok, waki kädet pewä ahäk-ahäk, meŋnan täŋo man bitnäk, bänep nadäk-nadäki nämo kuŋat-kuŋat, butewaki nämo nadäŋkaŋ komi jop yämik-yämik, ba bänep ironi nämo. 32 Anututä äma kädet udewani täŋpani uwä paot-paotta biŋam täkaŋ yäŋ yäwani u nadäŋkaŋ upäŋkaŋ gwäk pimiŋpäŋ pen täk täkaŋ. Ba ugän nämo, ätutä kädet udegän täŋirä oret yämik täkaŋ.
* 1:1 Apos 9:15, 13:2; Gal 1:15 * 1:2 Rom 16:25-26; Tai 1:2 * 1:3 Mat 22:42; Rom 9:5; 2Ti 2:8 * 1:4 Apos 13:33 * 1:5 Apos 26:16-18; Rom 15:18; Gal 2:7-9 * 1:7 Nam 6:25-26; 1Ko 1:2; 2Ko 1:1; Efe 1:2 * 1:8 1Te 1:8 * 1:9 Efe 1:16; Plp 1:8; 1Te 2:5,10 * 1:10 Apos 19:21; Rom 15:23,32 * 1:13 Apos 19:21; Jon 15:16 * 1:16 Sam 119:46; Mak 8:38; 1Ko 1:18-24; Apos 13:46 * 1:17 Rom 3:21-22; Hab 2:4 * 1:18 Efe 5:6; Kol 3:6; 2Te 2:12 * 1:19 Apos 14:15-17; Apos 17:24-28 * 1:20 Jop 12:7-9; Sam 19:1; Hib 11:3 * 1:21 Efe 4:17-18 * 1:22 Jer 10:14; 1Ko 1:20 * 1:23 Lo 4:15-19; Sam 106:20 * 1:24 Apos 14:16 * 1:25 Jer 13:25; Jer 16:19; Rom 9:5 * 1:27 Wkp 18:22; Wkp 20:13; 1Ko 6:9