1 Korint
Nalob̃ulat napisulan na-vǝha-sual-an aPol totosi van hǝn alat a Korint
Ase itos nalob̃ulat napisulan egai?
APol itosi.
APol itosi m̃os nǝsa?
APol itosi hǝn b̃evi tarhǝt silat siYesu len naut a Korint len nǝsaban lotokad gail.
APol itosi van hǝn ase?
APol itosi van hǝn alat siYesu len naut a Korint.
APol itos nalob̃ulat napisulan egai ŋais mai len naut a be?
Itosi van hǝn alat a Korint pǝpadaŋ hǝn nasihau tovi A.D. 57 nǝboŋ totoh len navile Efesus.
Len nǝyaran siPol gail, evi lan navile sua ale itoh ei, ikel ur na-kel-uri-an tovoi husur aYesu. Nǝboŋ nǝvanuan galevis lukad nadǝlomian, itabtabuh len naelta gail ale evi lan navile tile am. Len naut a Korint aPol itoh len nasihau esua hudhute. Len nalennǝyal isod naim nǝtap̃olen gail m̃os nǝvat, ale len nalenmariug mai len nǝSappat ep̃usan husur aYesu. Nǝboŋ aPol toriŋ naut ideh, isor tuṽ m̃os alat siYesu ei, ale itos nalob̃ulat napisulan van hǝn galito hǝn lǝb̃inau gat nap̃usanan san ale hǝn aPol b̃igol lǝb̃ikad nǝdaŋan hǝn lǝb̃eil gǝgat len nadǝlomian salito mai len nab̃onan lotokade sum̃an alat siYesu. Nalob̃ulat egai imaienan.
1) Na-ke-ivoi-an mai nasipaan (1.1-9)
2) Alat siYesu loṽitṽituh husur nǝvanuan na-il-a-m̃o-an gail (1.10–4.21)
3) Alat siYesu lǝsagol natideh, naut kǝmas galit sua igol naitian tosa habat (5.1-13)
4) Galevis len alat siYesu lukot hǝn galevis am len nakotan silat lǝsǝkad nadǝlomian (6.1-11)
5) Alat siYesu galevis lǝsǝnau ke limashusur naṽide aGot tolǝmasi len naṽide salit hǝn naitian (6.12-20)
6) APol isor var nausian gail alat a Korint lotousi. Nǝsa inor len naṽide hǝn naitian mai nǝmauran naitian tob̃uer lan? (7.1-40)
7) APol isor var nausian husur namǝŋod nǝvanuan gail lotoviol hǝni mai nǝlablab gail len natutumavan (8.1–11.1)
8) Naṽide tonor len nalotuan van hǝn aGot imabe? (11.2–14.40)
9) Alat lotokad nadǝlomian lotomat, dereh limaur len nǝboŋ ta tahw balai o teb̃uer? B̃imagenan, dereh tevisi mabe? (15.1-58)
10) Alat siYesu lepipisah vat mabe m̃os alat lotokad nadǝlomian len naprovens Jutea? Ale ase titarive van hǝn b̃eviol hǝni mai galito? (16.1-4)
11) Na-sor-utaut-an siPol mai galevis am lotoke levi Korint hǝn lǝb̃eris alat siYesu ei (16.5-12)
12) Nǝ-maris-kotovi-an mai nasudǝlam̃ian (16.13-24)
1
Na-ke-ivoi-an siPol
Ginau aPol nutos nalob̃ulat napisulan egai. Len nalǝŋonian siGot, ilekis hǝn ginau hǝn notovi ahai pispisul seKristo, aYesu. Ginau mai aṽadato len nadǝlomian, aSostenes, namrutosi.*
Nutos nalob̃ulat napisulan egai van hǝn alat siGot len naut a Korint, aGot tokis gamit hǝn mǝtb̃evi esan sǝb̃on.* Len aKristo aYesu mǝtovi vanuan siGot sǝb̃on, gamit mai nǝvanuan p̃isi len naut p̃isi lotoriŋ nǝlolit len aMasta sidato, aYesu Kristo, aMasta salito mai aMasta sidato. AGot aTǝmadato mai Nasub̃ aYesu Kristo, areviol kǝmas hǝn navoian mai gamito, mai arigol nǝlomit tikad natǝm̃at tabtab.
Nasipaan
Akis nosipa vi tǝban aGot hǝn gamito. Nosipa vi tǝban hǝn navoian san gai toviol kǝmas hǝni mai gamito len aKristo aYesu. Len aKristo, len nap̃isal p̃isi, aGot igol mǝtopul hǝn naviolan san gail, nasoruan p̃isi mai nalǝboian p̃isi. Natenan igol nakitinan hǝn na-kel-uri-an husur aYesu Kristo namttokel mai gamito, ip̃arp̃ar. Imaienan, nǝboŋ mǝttotoh vir natǝlmaman siMasta sidato, aYesu Kristo (nǝboŋ mǝttolǝŋon masuṽ hǝn natǝlmaman san), mǝtsam̃idol len naviolan ideh seNunun aGot. Dereh tigol mitidaŋ van vǝbar nagilen, hǝn asike mǝtb̃ikad natideh tosa len gamito tonor hǝn mǝtb̃ipanis sile len nǝboŋ siMasta sidato, aYesu Kristo. Ale dereh aGot tigol natenan m̃os gamito, husur akis igol nǝsa tokele. Ale aGot ekis gamit hǝn mǝtb̃ib̃on mai aNatun tovi aYesu Kristo, aMasta sidato.*
Napǝpehwan len alat siYesu
10 Bathudud nadǝlomian, len nahǝsan aMasta sidato, aYesu Kristo, nous gamito, noŋir gamit ke, mǝtesua len nǝsa mǝtb̃ikele, hǝn asike b̃ikad napǝpehwan len gamito, be hǝn mǝtb̃esua len nǝnauan samito mai nabunusian samito. 11 Bathudud sagw gail len nadǝlomian, nokǝmaienan husur galevis len nǝbathudud siKloe lukel p̃arp̃ar hǝni mai ginau ke mǝttosor b̃alb̃al. 12 Ale nekǝmaiegai beti ke: gamit sua ike, “Novi siPol,” togon ike, “Novi siAp̃ollos,” sual am ike, “Novi sePita,” ale sua tile am ike, “Novi seKristo.”* 13 Mǝtunau ke mǝttolǝboi mǝtb̃epǝpehun aKristo maienan a? Mǝtunau ke ginau, aPol numat len nǝhai balbal m̃os gamito a? Mǝtubaptais len nahǝsan aPol a? Aoa!
14 Nosipa vi tǝban aGot ke nǝsǝbaptais hǝn gamit ideh be Krispus mai aKaius ŋai. 15 Imaienan, avan ideh edǝdas b̃ike tobaptais len nahǝsagw. 16 (O nǝlogw iboŋboŋ hǝn notobaptais hǝn alat lototoh len naim siStefanas; be nǝsǝnau gat ideh am notobaptais hǝn galito.) 17 Be noil hirhir ke, aKristo sasǝvat ginau hǝn nǝb̃ibaptais hǝn nǝvanuan gail, be esǝvat ginau hǝn nǝb̃ikel ur na-kel-uri-an tovoi. Emǝtahun nǝb̃ikel uri len namitisau hǝn nasoran. Nǝtakǝmaienan, nǝmatan seKristo len nǝhai balbal tagǝm vi ut kǝmas.
18 Husur namilen nǝmatan seKristo len nǝhai balbal savi natideh len alat lotohusur nap̃isal van hǝn nǝmasigan. Be evi nǝdaŋan siGot len gidato, aGot tolav kuv gidat dan nǝsaan sidato. 19 Hum natosian siGot toke,
“Dereh nigol namitisau silat lotokad namitisau tevi ut kǝmas,
ale alat lotokad nǝkadulito, dereh nigol nalǝboian salit teb̃uer.”*
20 Nǝvanuan tokad namitisau hǝn nǝmauran tonor, gai be? Nǝvanuan tokad namitisau hǝn nalo, gai be? Nǝvanuan na-sor-levlev-an hǝn naur ta damǝŋai, gai be? AGot igol namitisau silat navile eg a pan evi ut kǝmas.*
21 Husur aGot, len namitisau san hǝn nǝmauran tonor, igol nǝvanuan navile a pan, len namitisau salito, lodǝdas lǝb̃elǝboi gai. Be len na-kel-uri-an namttokel uri lotonau ke tovi ut kǝmas, aGot ehǝhaṽur hǝn tolav kuv alat lotoriŋ nǝlolit lan, dan nǝsaan salito. 22 NaJu lous namerikel gail, alat a Kris ludoŋ kitev namitisau. 23 Be ginamit m̃au, namtukel ur nǝmatan seKristo len nǝhai balbal. NaJu, nǝlolit ipaŋpaŋ sile, alat a Kris, luke tovi na-sor-melmel-an ŋai.* 24 Avil aKristo evi nǝdaŋan mai namitisau siGot hǝn nǝmauran tonor m̃os alat aGot tokis galito, naut kǝmas lotovi Ju o lotovi lat a Kris. 25 Husur na-sor-melmel-an siGot evi mitisau hǝn nǝmauran tonor tosǝhor namitisau sinǝvanuan, ale nakulan siGot idaŋ sǝhor nǝdaŋan sinǝvanuan.
26 Bathudud nadǝlomian, mitinau gamito nǝboŋ aGot tokis gamito. Len nabunusian silat navile a pan, evis ŋai len gamito lukad namitisau, evis ŋai lovi vanuan totibau, nǝboŋ lotopas gamito, evis ŋai luṽat nǝhes. 27 Avil aGot ilekis hǝn nǝsa tovi ut kǝmas len nabunusian silat navile a pan, hǝn b̃igol alat lotokad namitisau, nahurulit b̃isa. Ilekis hǝn alat lǝsǝdaŋ len nabunusian silat navile a pan hǝn b̃igol alat lotokad nǝdaŋan, nahurulit b̃isa. 28 AGot ilekis hǝn alat len navile a pan lǝsǝṽat nǝhes len nǝbathuyah salito, mai alat navile a pan lotomǝtahun galito; ilekis hǝn alaten lotovi ut kǝmas hǝn b̃igol nǝsa tomǝlas len nabunusian silat navile a pan, b̃egǝm vi ut kǝmas. 29 Imagenan, avan ideh edǝdas b̃isor patpat gai mǝhat len nǝhon aGot. 30 Be aGot igol mǝtukad nab̃onan mai aKristo aYesu, togǝm vi mitisau siGot hǝn nǝmauran tonor m̃os gidato. Namilen ke, len aKristo, aGot eriŋi ke datunor len nǝhon, igol datovi esan sǝb̃on ŋai, ale igol datukad nǝmakuvan dan nǝsaan tobaŋis gat gidato. 31 Imagenan, hum natosian siGot toke, “Avan ideh toke b̃isor patpat natideh mǝhat, tisor patpat Nasub̃ aGot mǝhat.”*
* 1:1 Uman 18.17 * 1:2 Uman 18.1 * 1:9 Deu 7.9 * 1:12 Uman 18.24. Len naut egai len nasoruan ta Aram, lokis aPita hǝn aKefas. 1:14 Krispus: Uman 18.8; Kaius: Uman 19.29. * 1:19 Isa 29.14 * 1:20 Job 12.17; Isa 19.12, 44.25 * 1:23 Luk 2.34; Kal 5.11 * 1:31 Jer 9.24