18
Lutah gat aYesu
(Mat 26.47-56; Mak 14.43-50; Luk 22.47-53)
Nǝboŋ aYesu tosor tuṽ tonoŋ, iyar van mai ahai susur san gail. Luyar kotov nab̃ur madiŋdiŋ Kitron ale lubar nǝhol naoliv ei. Ale gai mai ahai susur san gail lob̃is lan. Be natsua. AJutas tolavlav aYesu vi lan navǝlan aenemi san gail, gai am elǝboi naut enan, husur aYesu ib̃onb̃on tabtab ei mai ahai susur san gail.* Beti aJutas egǝmai. Ab̃iltihai tutumav mai naFarisi gail losǝvat naluṽoh hǝn nasoltia mai alat lotokǝtkǝta kǝkol hǝn naim siGot hǝn lǝb̃itah maii, ale aJutas esǝhar galito. Lupat nam̃ial mai nǝhai tuŋtuŋ mai natit hǝn nǝb̃alan gail, ale logǝmai. Husur aYesu tolǝboi natit p̃isi b̃evisi hǝni, ivan hǝn galito, eus galit ke, “Mǝtudoŋ ase?” Lusor vari ke, “AYesu ta Nasaret.” Ikel mai galit ke, “Ginau bogai.” (AJutas toriŋi len navǝlalito, eil mai galit).
Nǝboŋ aYesu toke, “Ginau bogai,” lorus tǝlmam, luteh len tan. Imaienan, eus tas galit ke, “Mǝtudoŋ ase?” Luke, “AYesu ta Nasaret.” AYesu isor var galit ke, “Nukel mai gamit tia, ginau bogai. Mǝtb̃idoŋ ginau, riŋ alateg livan.”
Ikel nasoruan enan, hǝn nasoruan san b̃isarpoh nǝboŋ tosor tuṽ ke, “Alat gotoviol hǝn galit mai ginau, nǝsatǝgau suluṽ ideh sǝmasig.”*
10 Beti ASimon Pita tokad nab̃u nǝb̃alan, eliv kuvi, ale ita kotov nǝdariŋan nǝmatu sinaslev seb̃iltihai tutumav. (Nahǝsan naslev enan aMalhus.) 11 Avil aYesu isor len aPita, ike, “Geriŋ tǝlmam hǝn nab̃u len nǝpaus han. Gunau ke asike nomun len nab̃iliwai hǝn na-lǝŋon-isa-vǝsa-an aTata tolavi mai ginau a?”*
AYesu len nǝhon aAnnas
12 Beti nasoltia gail mai nakomada salito mai alat lotokǝtkǝta kǝkol hǝn naim siGot, lutah gat aYesu, lubaŋisi. 13 A m̃o losǝhari van hǝn aAnnas tovi avuŋon aKaiafas tovi ab̃iltihai tutumav len nasihau enan.* 14 (Be natsua; evi aKaiafas tokele a m̃o tia mai alat lotoil a m̃o hǝn naJu gail ke, “Ivoi am ke naulum̃an sua b̃imat m̃os nǝvanuan gail.”)*
APita ike salǝboi aYesu
(Mat 26.69-70; Mak 14.66-68; Luk 22.55-57)
15 Nǝboŋ lotosǝhar aYesu van, aSimon Pita mai ahai susur siYesu sual am arohusur aYesu. Ahai susur togon elǝboi ab̃iltihai tutumav. Imaienan, eb̃is len naholǝvat todar vis naim seb̃iltihai tutumav mai aYesu. 16 Avil aPita eil vivile dan nabopita. Imaienan, togon ab̃iltihai tutumav tolǝboi, etǝlmam, isor mai natǝbarehreh tokǝtkǝta kǝkol hǝn nabopita, esǝhar aPita, arob̃isutur van. 17 Natǝbarehreh tokǝtkǝta kǝkol hǝn nabopita eus aPita ke, “Be gaiug am gǝsavi ahai susur ideh sitenan a?” APita ike, “Ao, savi ginau.”
18 Naut esusus, ale naslev mai nǝvanuan nauman gail lopǝŋas naṽidurhab, lotitileh. APita eil mai galito, etitileh.
Nausian seb̃iltihai tutumav gail van hǝn aYesu
(Mat 26.59-66; Mak 14.55-64; Luk 22.66-71)
19 Len nalohoim enan, ab̃iltihai tutumav etub̃at us aYesu husur ahai susur san gail mai nap̃usanan san.* 20 AYesu isor vari ke, “Akis nusor len nǝhon nǝvanuan gail p̃isi; nop̃usan len naim nab̃onb̃onan gail mai naim siGot, naJu gail losuh b̃onb̃on len naut galenan akis. Nǝsakel susuan natideh. 21 Gous ginau hǝn nausian galenan hǝn nǝsa? Us galit lotosǝsǝloŋ hǝn ginau. Lolǝboi nǝsa notokele.”
22 Nǝboŋ tokel natenan, avan sua tokǝtkǝta kǝkol hǝn naim siGot iṽos aYesu, isor lan, ike, “Imab gusor var ab̃iltihai tutumav maienan?” 23 AYesu isor vari ke, “Nǝb̃ikel natideh tosa, kel kot nǝsaan han. Be nǝb̃ikel nakitinan, guṽos ginau hǝn nǝsa?” 24 Beti aAnnas ikel mai alat lotokǝtkǝta kǝkol ei ke, lesǝhar aYesu lotobaŋisi, van hǝn aKaiafas, ab̃iltihai tutumav hǝn b̃ikot hǝni.
APita ike salǝboi aYesu tǝtas
(Mat 26.71-75; Mak 14.69-72; Luk 22.58-62)
25 Len namityal enan aSimon Pita eil, etitileh. Lousi ke, “Be gaiug enan, gǝsavi ahai susur ideh san a?” Beti aPita ike, “Ao savi ginau.” 26 Ale naslev sua seb̃iltihai tutumav, amahean atenan aPita tota kotov nǝdariŋan ike, “Eniŋan, be noris gaiug maii len nǝhol naoliv.” 27 APita isor tǝtas ke sakitin. Vǝha-sua ŋai natoulum̃an ekǝkǝraiko.
Nakotan siYesu len nǝhon aPilate
(Mat 27.1-2, 11-14; Mak 15.1-5; Luk 23.1-5)
28 Nǝboŋ aKaiafas tokot hǝn aYesu tonoŋ dudulan som̃ilan, losǝhar aYesu van hǝn aPilate ta Rom tovi gavna len naprovens Jutea. Gai itoh len nab̃iltiim sisoltia gail. NaJu gail lǝsab̃is lohoim, hǝn asike lǝb̃eb̃iŋb̃iŋal len nabunusian husur nalo. Lǝb̃imagenan, asike lolǝboi lǝb̃ihan len nǝhanan hǝn nǝPasova. 29 Imaienan aPilate evivile van hǝn galito, ike, “Gamit mǝtuke ategai togol nǝsa tosa hǝn tob̃ur kotov nalo?” 30 Lusor vari, luke, “Ategai asike tagol natit tosa, gunau ke namttasǝhari gǝmai a? Aoa!” 31 APilate ike, “B̃imagenan, sǝhari van, kot hǝni, nǝnoṽ hǝni mai nalo samit ŋai!” Alat lotoil a m̃o hǝn naJu gail lusor vari ke, “Nalo samito sǝdam̃ hǝn namtb̃igol avan ideh b̃imat.” 32 (Natenan igol natit aYesu tokele a m̃o husur naṽide hǝn nǝmatan san, isarpoh.)§
33 Beti aPilate etǝlmam vi lohoim, ekis aYesu gǝmai, ale eusi ke, “Gaiug nakiŋ seJu gail a?” 34 AYesu eusi ke, “Nasoruan sam̃, evi nǝnauan sam̃ sǝb̃om̃ o nǝvanuan tile am isor mai gaiug husur ginau?” 35 APilate isor vari ke, “Gunau ke notovi Ju sual a? Ao, nǝvanuan sam̃ gail mai ab̃iltihai tutumav gail losǝhar gaiug gǝm hǝn nakotan sagw. Imabe? Gugol nǝsa?” 36 AYesu ike, “Natohan pipihabǝlagw savi hǝn navile eg a pan. Tavi sinavile a pan, alat lotohusur ginau lǝtǝb̃al hǝn avan ideh asike tariŋ ginau len navǝlan alat lotoil a m̃o hǝn naJu gail. Be natohan pipihabǝlagw savi hǝn navile eg a pan.” 37 Ŋa aPilate eusi ke, “Beti gaiug govi nakiŋ m̃au a?” AYesu isor vari ke, “Gaiug gukele ke notovi akiŋ. Lupas ginau m̃osi. Ale nogǝm hǝn navile a pan m̃os nategai ke hǝn nǝb̃ikel kot nakitinan. Alat lotovi sinakitinan losǝsǝloŋ hǝn ginau.” 38 APilate eusi ke, “Nakitinan evi sa?”
APilate eriŋi ke aYesu b̃imat
(Mat 27.15-31; Mak 15.6-20; Luk 23.13-25)
Nǝboŋ tous naten tonoŋ aPilate evivile van hǝn naJu gail, ikel uri ke, “Nǝsǝsab̃ natideh lan tonor hǝn b̃ipanis. 39 Be ikad naṽide sua len nǝPasova p̃isi hǝn mǝttous nǝvanuan sua dan alat namttobaŋis galito, hǝn b̃evivile m̃os gamito. Mǝtolǝŋon ke nigol aKiŋ egai seJu gail tevivile van hǝn gamito a?” 40 Be lukai vari ke, “Aoa! Savi atenan, namtolǝŋon aParappas.” (Be natsua: aParappas evi naulum̃an tob̃al mai alat a Rom, ale lubaŋisi sile.)*
* 18:2 Luk 21.37, 22.39 * 18:9 Jon 6.39, 17.12 * 18:11 Mat 26.39; Mak 14.36; Luk 22.42 * 18:13 Luk 3.2 * 18:14 Jon 11.49-50 * 18:19 Len naut egai, lokis aAnnas hǝn ab̃iltihai tutumav naut kǝmas aKaiafas tovi b̃iltihai tutumav len nasihau enan. Be husur aAnnas tovi b̃iltihai tutumav a m̃o, iṽat nǝhes hum ab̃iltihai tutumav sal. 18:28 Agavna evi auleRom toil a m̃o hǝn naprovens sua. 18:28 Len nǝnauan seJu gail, alat lǝsavi Ju mai nalohoim salito lob̃iŋb̃iŋal bathut lǝsagol husur nalo siMoses. Imaienan, naJu ideh b̃eb̃is lohoim silat lǝsavi Ju, nalohoim eduasi, ale gai egǝm b̃iŋb̃iŋal gol ikon hǝn b̃ihan nǝhanan hǝn nǝPasova, be timasgol gai tiveveu len natutumavan gail husur nalo siMoses. § 18:32 Jon 3.14, 12.32. A m̃o aYesu isor husur naṽide hǝn nǝmatan san. Ikele ke dereh timat len nǝhai balbal. Namilen ke naJu lǝsagole husur alat a Rom ŋai lup̃os gat nǝvanuan len nǝhai balbal. * 18:40 Uman 3.14