Wʋvɩɩŋ dieke
Jɔɔn
die dɩ maagɩna wʋnna
1
Masia die dɩ kenne dene
1 Kʋrɩŋ ma wa, ta jaaŋ die dɩ ye wone wo, ama Ŋmɩŋ Nʋawɩɩŋ, vuodieke dɩ yine Yisa Masia, die wɔŋ beri mɩŋ aŋaŋ Ŋmɩŋ. Ta bɩ yi Ŋmɩŋ.
2 Piiliku me wo Ŋmɩŋ Nʋawɩɩrɩ gie wɔŋ beri mɩŋ aŋaŋ Ŋmɩŋ.
3 Die Ŋmɩŋ die dɩ naaŋ jaaŋ mana a nyɩŋ ʋ ma, ta jaaŋ die wori Ŋmɩŋ dɩ naaŋ ta ka ka nyɩŋ ʋ ma.
4 Ʋ ma die miivoli dɩ bɩ beri, ʋ naga a yɩa vuota, ta miivolike mi dɩ yi vuota chaanɩŋ,
5 ta chaana tɩŋgbaŋka gie vuota lɩmɩŋ ma, ta lɩmɩŋkʋ dɩ ka bɩagɩ a lige chaaŋkʋ.
6 Ŋmɩŋ die dɩ tʋŋ daa wʋnyɩ ba wasɩnana Jɔɔn,
7 dɩ ʋ keŋ a keŋ balɩ vuosi dɩ Yisa Masia yine vuota chaanɩŋ, dɩ ba yi Yisa wa yada.
8 Wʋnɩŋ Jɔɔn womi die ka yi chaaŋkʋ, ama die ʋ ko keŋ mɩŋ dɩ ʋ keŋ balɩ vuosi chaaŋkʋ wɩa.
9 Yisa wa gie yine wusie chaaŋ dieke die dɩ kenne tɩŋgbaŋka gie me, ta chaana vuota mana ma.
10 Die ʋ keŋ wo dʋnɩa ka gie me, aŋaŋ Ŋmɩŋ die dɩ naanna dʋnɩaka gie a nyɩŋ ʋ ma wa yɔrɩ, tɩŋgbaŋka gie vuosi die ka mɩŋŋɩ wa.
11 Die ʋ kenne tɩŋgbaŋka gie me wo, die ʋ bie wo ʋ gbaŋ gbaŋ vuosi Izara vuosi jigiŋ, ama die ba ka tuo wo.
12 Ama vuodiekemba mana die dɩ tuone wo ta yi wo yada wa ta nagɩ ba gbaŋ a yɩ wa wa, banɩŋ die ʋ yɩ ba sieŋ ba bɩrɩŋ Ŋmɩŋ ballɩ.
13 Ŋmɩŋ gbaŋ gbaŋ die vana ba bɩrɩŋ ʋ ballɩ daa vuota die vana ba bɩrɩŋ Ŋmɩŋ ballɩ saŋŋa dieke ba mɩɩrɩna ba wa.
14 Saŋŋa dieke Ŋmɩŋ Nʋawɩɩrɩ die dɩ kenne ta yi vuota wa, die ʋ beri mɩŋ aŋaŋ tɩ tɩŋgbaŋka gie me, ta die suuli aŋaŋ zɔɔlɩnchɩgɩla aŋaŋ wusie dagɩŋ. Die tɩ ye ʋ chaankpeŋkpɩɩŋ mɩŋ, ta kanɩŋ chaankpeŋkpɩɩkʋ mi die nyɩŋ wa ʋ Chɔɔŋ Ŋmɩŋ jigiŋ mɩŋ, dama ʋ yine ʋ Bʋa dembiŋ balɩmɩŋ.
15 Saŋŋa dieke Jɔɔn vuodieke dɩ sɩnana vuosi Ŋmɩŋ nyaabʋ dɩ kenne ye wo wo, die ʋ balɩ ʋ wɩa ta natɩ dɩ, “Vuodieke wɩa die n balala nɩ dɩ, ‘Ʋ nan keŋ n kʋaŋ chaaŋ ama ʋ tɩaŋ mɩŋ mɩŋ dama ʋ wɔŋ beri mɩŋ ta ba ye mɩɩrɩ mɩŋ wa, wʋnna.’ ”
16 Ʋ suuline aŋaŋ zɔɔlɩnchɩgɩla wɩa ʋ yɩa tɩ suŋŋiŋ a gʋta suŋŋiŋ ma.
17 Mosisi die yɩ tɩ Ŋmɩŋ mɩraha mɩŋ, ama Yisa Masia nɩŋ die keŋ aŋaŋ zɔɔlɩnchɩgɩla aŋaŋ wusie dagɩŋ.
18 Vuoŋ wori a ye ye Ŋmɩŋ; ama ʋ gbaŋ gbaŋ Bʋadembiŋ balɩŋka vuodieke dɩ benne ʋ lʋgɩŋ wa ta bɩ mʋ wa, wʋnɩŋ ʋ yuorine a dagɩ tɩ Ŋmɩŋ dɩ sɩna dene.
Jɔɔn, vuodieke die dɩ sɩnana vuotamba Ŋmɩŋ nyaabʋ wɩa
(Mat. 3.1-12; Maki 1.1-8; Luki 3.1-18)
19 Die Juu vuosi nyɩŋkʋra die dɩ benne Jerusalemi ma wa die dɩ tʋŋ kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋra aŋaŋ Liiva vuosi Jɔɔn jigiŋ dɩ ba ga pɩasɩ wa dɩ, “Mɩnɩa yine fʋ?”
20 Die ʋ ka zetiye dɩ ʋ kaaŋ yiŋŋi balɩ ba wɩɩŋ, ama ta die balɩ yuori be dɩ, “Daa manɩŋ n yine Ŋmɩŋ Vuovʋarɩkɩrɩ, Masia wa.”
21 Die wɩa die ba pɩasɩ wa dɩ, “Die nɩŋ, mɩnɩa yine fʋ? Yiwo Elaja?”
Jɔɔn die dɩ yiŋŋi a balɩ ba dɩ, “Aayɩ, n ka yi wo.”
Die ba bɩ pɩasɩ wa dɩ, “Fʋ yine Ŋmɩŋ naazʋa wa?”
Ʋ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Aayɩ, n ka bɩ yi wo.”
22 Die wɩa ba bɩ pɩasɩ wa dɩ, “Ta mɩnɩa yine fʋ? Balɩ tɩ vuodieke fʋ yine aŋ tɩ ga balɩ vuodiekemba dɩ tʋnna tɩ wa. Lalɩa fʋ balɩ yaa gamma fʋ ma?”
23 Jɔɔn die dɩ yiŋŋi balɩ ba aŋaŋ wudieke Ŋmɩŋ naazʋa Azaya die dɩ bala dɩ,
“Manɩŋ n yiwo lɔlɩ dieke dɩ benne haagɩŋ ma a nata dɩ
Nɩ wʋnsɩ sietʋgɩsɩka a yɩ tɩ Yɔmʋtieŋ.”
24 Die tʋntʋntɩba die nyɩŋ wa Farasisi vuosi jigiŋ mɩŋ.
25 Ta die bɩ pɩasɩ Jɔɔn dɩ, “Dɩɩ yi fʋ ka yi Masia wa, ta ka bɩ yi Elaja, ta ka bɩ yi Ŋmɩŋ naazʋa wa, bɩa wɩa fʋ sɩa vuosi Ŋmɩŋ nyaabʋ?”
26 Jɔɔn dɩ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Manɩŋ n sɩa vuosi aŋaŋ nyaaŋ, ama vuoŋ bie nɩ sʋŋ ta nɩ ka sɩba wa.
27 Wʋnɩŋ ʋ yiwo vuodieke dɩ bala ʋ keŋ n kʋaŋ chaaŋ, ta maŋ ka mʋ dɩ n forisi ʋ nɩɩra guune gbaŋ.”
28 Wɩaha gie mana die yiye mɩŋ Betani tɩŋ ma, Jɔɔdani mʋgɩrɩ ŋmɩŋ pɔsɩŋ chaaŋ. Mi die Jɔɔn die dɩ sɩa vuosi Ŋmɩŋ nyaabʋ.
Yisa yine Ŋmɩŋ Yiipɔlɩ
29 Ka tʋnvʋʋsa, Jɔɔn die dɩ ye Yisa dɩ kienene ʋ jigiŋ, ʋ baarɩ dɩ, “Ye, Ŋmɩŋ kaabɩŋ Yiipɔlɩka wʋnna, wʋnɩŋ ʋ bala ʋ vʋarɩ tɩŋgbaŋka gie vuosi bɩaŋ.
30 Ʋ yine vuodieke wɩa die n balala wa dɩ, ‘Daa wʋnyɩ nan keŋ n kʋaŋ chaaŋ ta tɩaŋ mɩŋ dama ʋ wɔŋ beri mɩŋ ta ba ye mɩɩrɩ mɩŋ wa.’
31 Die n ka sɩba wa, ama die n keŋye mɩŋ a sɩa vuosi aŋaŋ Ŋmɩŋ nyaaŋ amʋ Izara vuosi mana nan sɩba wa.”
32-33 Ta Jɔɔn dɩ bɩ balɩ a yɩ vuosisi dɩ, “Saŋŋa dieke die n kana ka sɩba vuodieke ʋ yine wo, ama Ŋmɩŋ vuodieke dɩ tʋnna mɩŋ dɩ n keŋ sɩɩ vuosisi ʋ nyaabʋ die dɩ balɩ mɩŋ dɩ, ‘Vuodieke fʋ keŋ ye ta n Halɩkasɩka dɩ keŋ sʋʋŋ kalɩ ta wɩarɩ beri aŋaŋ wa, fʋ sɩmma a baarɩ wʋnɩŋ ʋ yine vuodieke dɩ bala ʋ nagɩ n Halɩkasɩka a sɩma vuosi sʋgɩtɩ. Ta die maŋ seŋ ye Ŋmɩŋ Halɩkasɩka, ta ʋ nyɩŋ ŋmɩŋsikpeŋ a keŋ sʋʋŋ, ta nɩasɩ ŋmarɩŋ a keŋ sʋʋŋ kalɩ Yisa ma ta wɩarɩ beri aŋaŋ wa.’
34 Naa maŋ ye, ta bala nɩ dɩ wʋnɩŋ ʋ yiwo Ŋmɩŋ Bʋadembike.”
Yisa bʋmbʋŋaŋ kʋaŋandɩɩsɩrɩŋ wɩa
35 Ka tʋnvʋʋsa bɩbra Jɔɔn die dɩ bɩ zie mi aŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩŋ bale,
36 ta keŋ ye Yisa dɩ chʋnnana a tɩanna, ʋ baarɩ dɩ, “Ye, Ŋmɩŋ Yiipɔlɩka wʋnna.”
37 Die ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba bale wo die dɩ wʋnna ʋ balala wa, die dɩ vaa wa ta dɩ Yisa kʋaŋ.
38 Yisa die dɩ keŋ yiŋŋi a daansɩ ʋ kʋaŋ a ye ba dɩna wa, ʋ pɩasɩ ba dɩ, “Bɩa nɩ yaala?”
Die ba yiŋŋi balɩ wa dɩ, “Dɩdagɩrʋ, tɩ yaala tɩ sɩmma fʋ benne jigidieke wo?”
39 Yisa dɩ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Nɩ keŋ a ye jigidieke n benne wo.” Die wɩa die ba dɩ wa a ga a ye jigidieke ʋ benne, ta die bie ʋ jigiŋ daarɩ mana. (Die dɩ yiwo ŋmɩntʋasɩ bimbilimiŋ anɩɩsa saŋŋa.)
40 Vuosi bale dieke die dɩ wʋnna Jɔɔn balɩkʋ ta die dɩ Yisa kʋaka wʋnyɩ die yine Andurusi, die ʋ yiwo Simoni Piita nɩmbʋa.
41 Die ʋ nyɩna Yisa jigiri kʋaŋ chaaŋ die ʋ ga lagɩ lagɩ a ga yaalɩ ʋ nɩmbʋa Simoni jigiŋ a balɩ wa dɩ, “Tɩ ye Masia wa mɩŋ.” (Masia chɩaŋ yiwo “Ŋmɩŋ Vuovʋarɩkɩŋ.”)
42 Womi die ʋ nagɩ Simoni a ga Yisa jigiŋ. Yisa die dɩ daansɩ wa die, ta balɩ dɩ, “Yiwo Simoni vuodieke dɩ yine Jɔɔn bʋadembiŋ, ama fʋ saaŋ nan bɩ yi Siifasi.” (Siifasi aŋaŋ Piita mana yiwo bʋnyɩ, a chɩaŋ yiwo “Taŋ”.)
Yisa die dɩ wana Filipi aŋaŋ Nataniali dene
43 Die ka tʋnvʋʋsa Yisa die dɩ yaala dɩ ʋ ga Galili, ta die ga jigidieke Filipi die dɩ benne a ga balɩ yɩ wa dɩ, “Keŋ dɩa mɩŋ.”
44 Filipi die nyɩŋ wa Befisada, tɩgɩdieke Andurusi aŋaŋ Piita dɩ nyɩnna.
45 Filipi dɩaŋ die dɩ ga yaalɩ Nataniali jigiŋ a balɩ yɩ wa dɩ, “Tɩ ye vuodieke Mosisi dɩ maagɩna ʋ wɩa Ŋmɩŋ mɩraha gbaŋkʋ ma wa, ta Ŋmɩŋ naazʋalɩba dɩaŋ dɩ maagɩ ʋ wɩaha. Ʋ yiwo Yisa, vuodieke dɩ yine Josefu bʋadembiŋ ta nyɩŋ Nazeriti wa.”
46 Nataniali die dɩ baarɩ dɩ, “Nazeriti? Wʋvɩɩnɩŋ nan bɩagɩ nyɩŋ Nazeriti?”
Filipi die dɩ yiŋŋi balɩ wa dɩ, “Keŋ a ye.”
47 Yisa die dɩ yene Nataniali dɩ kienene ʋ jigiri, die ʋ balɩ naa yaa gamma ʋ ma dɩ, “Izara vuoŋ wusie wʋnna dama ʋ yiwo burichini vuoŋ.”
48 Nataniali die dɩ pɩasɩ wa dɩ, “Yiwo lalɩa a sɩba mɩŋ?”
Yisa die dɩ yiŋŋi balɩ wa dɩ, “Filipi die dɩ yene ka wa fʋ wa, ta maŋ wɔŋ ye fʋ, fʋ benne kɩnkamɩŋ tɩɩka chɩaŋ.”
49 Mi Nataniali die dɩ balɩ wa dɩ, “Dɩdagɩrʋ, yiwo Ŋmɩŋ Bʋa ta bɩ yi Izara naaŋ wa.”
50 Yisa die dɩ pɩasɩ wa dɩ, “N bala fʋ dɩ n ye fʋ mɩŋ saŋŋa dieke fʋ benne kɩnkamɩŋ tɩɩka chɩaka wɩa fʋ yi mɩŋ yada? Nan dɩ yese wʋkpɩɩma pam a tɩaŋ naa.
51 Wusie maŋ bala nɩ, nɩ nan ye arɩzanna dɩ yuorine, ta Ŋmɩŋ malakasi dɩ keŋ a sʋʋna Vuota Bʋa ma, ta jʋala gara ŋmɩŋsikpeŋ.”