☰ Jɔɔn 7
7
Yisa nɩmballɩ die dɩ kana ka yiwo yada wɩa
1 Naa kʋaŋ chaaŋ Yisa die dɩ dɩa Galili tɩŋgbaŋ ma; ta die ka dɩa Judia tɩŋgbaŋ ma dama Juu vuosi nyɩŋkʋraha die yaala ba kʋʋ wa mɩŋ. 2 Die Juu vuosi dʋʋga dieke ba wasɩna jaga dʋʋgaka die dɩ gbigi, 3 die wɩa Yisa nɩmballɩ die dɩ balɩ a yɩ wa dɩ, “Nyɩŋ gie a ga Judia tɩŋgbaŋ ma amʋ fʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba dɩ benne mi wo nan ye tʋŋ dieke fʋ tʋnnana. 4 Vuodieke dɩ yaalɩnana vuosi sɩmma ʋ wɩa ka lɔbɩra wudieke ʋ yinene. Fʋ yinene wɩaha gie wo, vaa dʋnɩa mana sɩmma fʋ wɩa.” 5 Ʋ nɩmballɩ gbaŋ die ka yiwo yada.
6 Yisa die dɩ balɩ a yɩ ba dɩ, “N saŋŋa ye ka keŋye. Ama nɩnɩŋ nɩŋ saŋŋa mana mʋ a yi nɩ mɩŋ. 7 Nɩnɩŋ nɩŋ, dʋnɩaka gie vuosi ka haa nɩ, ama ba haa mɩŋ mɩŋ dama n balala dɩ wudieke ba yinene wo yiwo bɩaŋ wɩa. 8 Nɩnɩŋ nɩ gamma dʋʋgaka, manɩŋ n ka gara dʋʋgaka gie dama n saŋŋa ye ka tʋgɩya.” 9 Die ʋ balɩ ba naa, ta wɩarɩ bie Galili me.
Yisa die dɩ gana jaga dʋʋgaka dene
10 Die Yisa nɩmballɩ die dɩ gana dʋʋgaka kʋaŋ chaaŋ, Yisa gbaŋ die dɩ ga; ama die ʋ ka ga yaalɩŋ ma ama die ʋ lɔbɩrɩ a ga mɩŋ. 11 Die Juu vuosi nyɩŋkʋraha die dɩ dɩdɩa a yaala wa dʋʋgaka ma, ta die pɩasa vuosi dɩ, “Sɩa daa wa dɩ beri?”
12 Die vuosi pam die bie mi a pʋʋsa bala ʋ wɩa; bataŋ die dɩ baarɩ dɩ, “Ʋ yiwo vuovɩɩnɩŋ”, bataŋ dɩaŋ dɩ baarɩ dɩ, “Aayɩ, ʋ gaama vuosi mɩŋ.” 13 Ama ba wʋnyɩ die ka yuori balɩ ʋ wɩa dama die ba chɩga Juu vuosi nyɩŋkʋraha mɩŋ.
14 Die dʋʋgaka die tʋgɩ wa sʋnsʋŋ ta die Yisa dɩ ga Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ ma a piili a daga vuosi Ŋmɩŋ wɩa. 15 Die Juu vuosi nyɩŋkʋraha die dɩ wʋnna wa, die dɩ yi be mamachi, ba pɩasa dɩ, “Lalɩa daa wa gie dɩ yi a sɩba wɩa dene ta ka ga tɩ siikusi?”
16 Yisa die dɩ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Wudieke n dagɩna wa ka yi n gbaŋ gbaŋ n dagɩŋ, ama a nyɩŋ wa Ŋmɩŋ jigiŋ, vuodieke dɩ tʋnna mɩŋ wa. 17 Vuodieke mana dɩ yaalɩnana ʋ yi wudieke Ŋmɩŋ dɩ yaalala nan dɩ sɩba dɩ wudieke n dagɩnana wa nyɩŋ wa Ŋmɩŋ jigiŋ yaa n jigiŋ. 18 Vuodieke dɩ balala ʋ gbaŋ gbaŋ ʋ dagɩŋ mɩa mɩŋ dɩ ʋ ye bɩrɩŋ a yɩ ʋ gbaŋ, ama vuodieke dɩ yaalala dɩ ʋ yi aŋ vuodieke dɩ tʋnna wa wa ye bɩrɩŋ yiwo wusietieŋ ta wʋbɩaŋ dɩ wo ʋ ma. 19 Daa Mosisi die yɩna nɩ mɩraha? Ama nɩ wʋnyɩ ka dɩ ha. Ta bɩa nɩ mɩa dɩ nɩ kʋʋ mɩŋ?”
20 Kpɩkpaakʋ die dɩ yiŋŋi balɩ dɩ, “Fʋnɩŋ yaa wa jɩmbɩaŋ fʋ ma. Mɩnɩa mɩnana ʋ kʋʋ fʋ?”
21 Yisa die dɩ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Manɩŋ n yiwo mamachi wʋkpeŋkpɩɩŋ davʋʋsɩkɩrɩ daaŋ, dɩ yi nɩ mamachi. 22 Ama Mosisi die yɩna nɩ nʋaŋ dɩ nɩ gobime nɩ ballɩdembisi kɔlaha (Daa Mosisi die piiline ke, ama nɩ chɔɔŋkʋʋlɩba die piiline ke), nɩ ŋaaŋ gobi be mɩŋ davʋʋsɩkɩrɩ daraaŋ. 23 Dɩɩ yi nɩ gobe Bʋadembiŋ davʋʋsɩkɩrɩ daraaŋ amʋ nɩ kaaŋ chʋʋsɩ Mosisi mɩraha, bɩa wɩa nɩ jɩa sɩnyɩɩrɩŋ aŋaŋ mɩŋ n gbaanna daa wa davʋʋsɩkɩrɩ daarɩ? 24 Nɩ daa daansɩ vuoŋ dɩ sɩna dene ta dii wo ʋ sarɩya, ama dii wo ʋ sarɩya aŋaŋ wudieke dɩ mʋna.”
Vuosisi die dɩ pɩasɩnana taŋ yaa gamma Yisa ma dene
25 Jerusalemi vuosi bataŋ die dɩ baarɩ dɩ, “Daa daa wa gie ba mɩa dɩ ba kʋʋ wa? 26 Ye, ʋ bala yeŋ me ta vuoŋ dɩ ka bala wa wɩɩŋ. Dɩ baaŋ yi dɩ nyɩŋkʋraha mɩŋŋɩya mɩŋ dɩ ʋ yiwo Ŋmɩŋ Vuovʋarɩkɩŋ, Masia wa? 27 Tɩ sɩba daa wa dɩ nyɩnna jigidieke; ama dɩɩ yi ta Ŋmɩŋ Vuovʋarɩkɩŋ, Masia wa dɩ keŋ keŋ, vuoŋ kaaŋ dɩ sɩba jigidieke ʋ nyɩnna.”
28 Die Yisa die dɩ yene daga vuosisi Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ ma wa, die ʋ keŋ balɩ aŋaŋ lɔlɩkpɩɩŋ dɩ, “Nɩnɩŋ nɩ yile dɩ nɩ sɩba mɩŋ mɩŋ, ta bɩ yile dɩ nɩ sɩba jigidieke n nyɩnna? Manɩŋ n ka keŋ giena aŋaŋ n gbaŋ gbaŋ n yiko, ama vuodieke dɩ tʋnna mɩŋ wa yiwo wusie tieŋ. Nɩnɩŋ nɩ ka sɩba wa, 29 ama manɩŋ n sɩba wa mɩŋ, dama n nyɩŋ wa ʋ jigiŋ, wʋnɩŋ ʋ tʋnna mɩŋ.”
30 Womi die ba mɩa dɩ ba yigi wo, ama vuoŋ die ka bɩagɩ yigi wo dama ʋ yigiŋ saŋŋa die ye ka tʋgɩya. 31 Ama kpɩkpaakʋ sʋŋ vuosi pam die dɩ yiwo yada, ta baarɩ dɩ, “Ŋmɩŋ vuovʋarɩkɩrɩ Masia wa dɩ keŋ keŋ, ʋ nan tʋŋ mamachi wʋkpɩɩma a tɩaŋ daa wa gie dɩ tʋnna naa?”
Die ba tʋnna gbɩgbarɩtɩŋ dɩ ba ga yigi Yisa dene
32 Die Farasisi vuosisi die dɩ wʋŋ kpɩkpaakʋ dɩ pʋʋsɩna a bala wɩaha gie yaa gamma Yisa ma wa, die wɩa die banɩŋ aŋaŋ ba kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha die dɩ tʋŋ Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juokpeŋkpɩɩkʋ gbɩgbarɩtɩŋ bataŋ dɩ ba ga a yigi Yisa. 33 Yisa die dɩ baarɩ dɩ, “N nan dɩ bie nɩ jigiŋ daraa ale ama ka kʋaŋ chaaŋ n nan yiŋŋi ga vuodieke dɩ tʋnna mɩŋ wa jigiŋ. 34 Nɩ nan dɩ dɩa a yaala mɩŋ ama nɩ kaaŋ ye mɩŋ, dama jigidieke n bala n bemme wo nɩ kaaŋ bɩagɩ a keŋ mi.”
35 Juu vuosi nyɩŋkʋraha die dɩ pɩasa taŋ dɩ, “Sɩa ʋ baa ʋ ga ta tɩ kaaŋ ye wo? Ʋ baa ʋ ga wa Giriiki vuosi tɩgɩ diekemba Juu vuosisi dɩ benne wo a dagɩ Giriiki vuosisi? 36 Ʋ baarɩ dɩ, ‘Nɩ nan dɩ dɩdɩa a yaala mɩŋ ama nɩ kaaŋ ye mɩŋ’, ta ‘Nɩ kaaŋ bɩagɩ ga jigidieke n bala n bemme wo’, wɩɩrɩ gie chɩaŋ?”
Miivoli nyaaŋ wɩa
37 Die dʋʋgaka dakpatɩkɩrɩ daraaŋ die yiwo daakpɩɩŋ. Dɩnɩŋ daarɩ mi Yisa die dɩ hagɩ zie a balɩ aŋaŋ lɔlɩkpɩɩŋ dɩ, “Vuodieke nɩŋ mana nyanyuule dɩ yalla, ʋ keŋ n jigiŋ a nyu. 38 Dama Ŋmɩŋ gbaŋkʋ baarɩ dɩ, ‘Vuodieke nɩŋ mana dɩ yine mɩŋ yada, miivoli nyaaŋ nan dɩ paala a nyɩŋ ʋ ma.’ ” 39 Yisa die balɩ wa naa yaa gamma Ŋmɩŋ Halɩkasɩka ma, Haalɩŋ dieke vuodiekemba dɩ yine wo yada dɩ bala ba keŋ ye wo. Die saŋka mi ta Ŋmɩŋ ye ka yɩ vuosi Halɩkasɩka mi, dama saŋŋa mi ta ʋ ye ka kɔtɩ Yisa ŋmɩŋsikpeŋ.
Vuosisi puole wɩa
40 Die daadamba pam die dɩ wʋŋ ʋ bala die wo ta baarɩ dɩ, “Daa wa gie seŋ yiwo Ŋmɩŋ naazʋa wusie.”
41 Ta bataŋ dɩ baarɩ dɩ, “Ʋ yiwo Ŋmɩŋ Vuovʋarɩkɩrɩ Masia wa.” Ama bataŋ dɩaŋ dɩ baarɩ dɩ, “Ŋmɩŋ Vuovʋarɩkɩrɩ Masia wa kaaŋ nyɩŋ Galili me. 42 Ŋmɩŋ gbaŋkʋ dagɩya dɩ Masia baa ʋ yiwo naaŋ Davidi haagɩŋ ta ba nan mɩɩrɩ wa Betilehemi ma tɩgɩ dieke die Davidi dɩ benne.” 43 Naa wɩa vuosisi die dɩ puo yaa gamma Yisa ma. 44 Die bataŋ dɩ yaala ba yigi wo ama vuoŋ die ka gbɩ wa.
Juu vuosi nyɩŋkʋra die dɩ kana ka yi Yisa yada dene
45 Die gbɩgbarɩtɩba die dɩ yiŋŋi ga kɩkaabɩtɩba nyɩŋkʋraha aŋaŋ Farasisi vuosisi jigiŋ, die ba pɩasɩ ba dɩ, “Bɩa yine nɩ ka yaa wa a keŋ?”
46 Gbɩgbarɩtɩba dɩ yiŋŋi balɩ ba dɩ, “Vuoŋ ye ka balɩ wɩa sɩba daa wa dɩ bala die wo.”
47 Farasisi vuosisi dɩ pɩasɩ ba dɩ, “Ʋ gaaŋ nɩ gbaŋ mɩŋ yaa? 48 Nɩ ye ye ta nyɩŋkʋraha wʋnyɩ yaa Farasisi vuoŋ yi wo yada? 49 Kpɩkpaakʋ gie dɩ kana ka sɩba Ŋmɩŋ mɩraha wɩa, Ŋmɩŋ nan chʋʋsɩ ba.”
50 Nikodimosi die yiwo Farasisi vuosi wʋnyɩ, die ʋ yiwo vuodieke dɩ wolinne a ga Yisa jigiŋ. Die ʋ balɩ ba dɩ, 51 “Tɩ mɩraha ka yi sieŋ dɩ tɩ dii vuoŋ sarɩya a baarɩ ʋ chʋʋsɩya ta ye ka wʋŋ wa ta ye wudieke ʋ yine.”
52 Die ba yiŋŋi pɩasɩ wa dɩ, “Fʋ gbaŋ nyɩŋ wa Galili yaa? Karɩŋ Ŋmɩŋ gbaŋkʋ ta nan ye dɩ Ŋmɩŋ naazʋa ye ka nyɩŋ Galili tɩŋgbaŋ ma.”
☰