6
Davʋʋsɩkɩrɩ daarɩ wɩa
(Mat. 12.1-8; Maki 2.23-28)
1 Davʋʋsɩkɩrɩ daaŋ kaanɩ die Yisa aŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ chʋŋ tɩanna zaa kʋaŋ ma, ta ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba die dɩ gobe zaapakɩtɩ a yɩaga ŋɔba.
2 Ta Farasisi bataŋ die dɩ pɩasɩ ba dɩ, “Bɩa nɩ yie wudieke tɩ mɩraha dɩ dagɩna dɩ tɩ da yi davʋʋsɩkɩrɩ daaŋ?”
3 Yisa die a pɩasɩ ba dɩ, “Nɩ ye ka karɩŋ Ŋmɩŋ gbaŋkʋ sʋŋ Davidi die dɩ yine die wo? Kɔŋ die yalla wʋnɩŋ aŋaŋ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba,
4 die ʋ ga Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juoku sʋŋ a ga nagɩ paanʋ dieke ba nagɩna a yɩ Ŋmɩŋ a ŋɔbɩ ta bɩ nagɩ yɩ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba ba ŋɔbɩ. Ama tɩ mɩraha die ka yɩ sieŋ dɩ vuoŋ ŋɔbɩha sie Ŋmɩŋ kɩkaabɩtʋ nyɩɩna ma.”
5 Yisa die dɩ bɩ balɩ ba dɩ, “Manɩŋ vuota Bʋa yine davʋʋsɩkɩrɩ daarɩ tieŋ.”
Nuukpiikiŋ tieŋ gbaamɩŋ wɩa
(Mat. 12.9-14; Maki 3.1-6)
6 Davʋʋsɩkɩrɩ daaŋ kaanɩ bɩbra Yisa die dɩ ga juu Ŋmɩŋ jɩamɩŋ juoku a daga Ŋmɩŋ wɩa, ta daa wʋnyɩ die dɩ bie mi ʋ nuudiigiŋ die dɩ kpi.
7 Ta die Ŋmɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisi bataŋ die dɩ bie mi a yaala sieti dɩ ba galɩŋ Yisa, die wɩa die ba daansa wa dɩ ba ye dɩ ʋ nan gbaaŋ wa davʋʋsɩkɩrɩ daarɩ.
8 Ama Yisa die mɩŋŋɩ ba sʋŋanyilehe ta balɩ yɩ daa dieke nuuke dɩ kpine wo dɩ, “Hagɩ a zie vuoŋ mana nɩŋŋa.” Die wɩa die ʋ hagɩ a zie mi.
9 Die Yisa dɩ balɩ a yɩ ba dɩ, “Nɩ vaa n pɩasɩ nɩ, bɩa tɩ mɩraha dɩ baa tɩ yime davʋʋsɩkɩrɩ daraaŋ? Dɩ tɩ suŋŋi vuosi yaa tɩ chʋʋsɩ ba? Tɩ gbatɩma vuoŋ mɩsɩ taamma yaa tɩ kʋʋ ba?”
10 Die wɩa ʋ daansɩ ba mana a tɩaŋ, ta die balɩ yɩ nuukpiikiri tieŋ dɩ, “Tɩɩntɩ fʋ nuuke.” Die ʋ tɩɩntɩ ʋ nuuke die ka bɩ hagɩrɩ bɩbra.
11 Ama Ŋmɩŋ mɩraha dɩdagɩrɩba aŋaŋ Farasisisi die dɩ jɩɩ sɩnyɩɩrɩŋ, a piili a bala yɩa taŋ ba baaŋ yi Yisa dene.
Yisa die dɩ vʋarɩna ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩŋ baŋ aŋaŋ bale wo dene
12 Saŋka mi Yisa die dɩ ga jʋalɩ kunkogiŋ dɩ ʋ jʋʋsɩ Ŋmɩŋ, a die jʋʋsɩ Ŋmɩŋ kanɩŋ yuku mi mana.
13 Die tuŋ dɩ vʋnna die ʋ wa ʋ kʋaŋanvuosi a keŋ lagɩsɩ ʋ jigiŋ a vʋarɩ vuosi baŋ-ale, a wa ba tʋntʋntɩŋ.
14 Die ʋ vʋarɩ wa Simoni (vuodieke ʋ wasɩnana Piita) aŋaŋ Simoni nɩmbʋabiŋ Andurusi aŋaŋ Jemisi aŋaŋ Jɔɔn aŋaŋ Filipi aŋaŋ Batolomiwo,
15 aŋaŋ Matiwo aŋaŋ Tomasi aŋaŋ Alifusi bʋadembiŋ Jemisi aŋaŋ Simoni vuodieke die dɩ yaala banɩŋ Juu vuosi yallɩma ba gbaŋ wa,
16 aŋaŋ Judasi vuodieke die dɩ yine Jemisi bʋa wa aŋaŋ Judasi Asikaroti vuodieke die dɩ posine Yisa chɩaka.
Yisa die dɩ dagɩnana ta gbaama vuosi dene
(Mat. 4.23-25)
17 Yisa die dɩ keŋ sʋʋŋ kunkogiri me aŋaŋ ba, die a ga zie tɩŋgbaŋ dieke dɩ mʋna taŋ; ta die ʋ kʋaŋanvuosi pam die dɩ bie mi; vuosi pam die dɩ nyɩŋ Judia chaaŋ mana aŋaŋ Jerusalemi aŋaŋ Taya aŋaŋ Sadoni mana tɩgɩsɩ die dɩ gbigine mʋgɩkpɩɩrɩ,
18 die ba keŋye mɩŋ dɩ ba wʋŋ ʋ wʋbalɩka ta bɩ yaala ʋ gbaaŋ ba. Vuodiekemba die jɩmbɩatɩ die dɩ yalla ba gbaŋ die keŋye mɩŋ, die ʋ gbaaŋ ba.
19 Die vuosi mana die dɩ mɩa dɩ ba gbɩ wa, dama hagɩrɩŋ die nyɩna ʋ ma a gbaama ba mana.
Sʋgɩfɩalɩŋ aŋaŋ sʋgɩchʋʋsɩŋ wɩa
(Mat. 5.1-12)
20 Saŋka mi die Yisa die dɩ daansɩ ʋ kʋaŋandɩɩsɩrɩba ta baarɩ dɩ,
“Nɩnɩŋ zɔɔlɩntieliŋ sʋgɩfɩalɩŋ yiwo nɩ sɩɩtɩ,
dama Ŋmɩŋ naarɩ yiwo nɩ sɩɩtɩ!
21 Nɩnɩŋ vuodiekemba kɔŋ dɩ yalla lele, sʋgɩfɩalɩŋ yiwo nɩ sɩɩtɩ,
dama nɩ nan keŋ chagɩ.
Nɩnɩŋ vuodiekemba dɩ kʋnnana lele, sʋgɩfɩalɩŋ yiwo nɩ sɩɩtɩ,
dama nɩ nan daansɩ a laa.
22 “Vuosi dɩ keŋ haa nɩ ta zeti nɩ ta zɩa nɩ ta chʋʋsa nɩ saara, dama nɩ dɩna manɩŋ vuota Bʋa wɩa, sʋgɩfɩalɩŋ yiwo nɩ sɩɩtɩ.
23 Nɩ yallɩma sʋgɩfɩalɩŋ ta seme dama nɩ nyʋarɩ nan daansɩ dala Ŋmɩŋ naarɩ ma; die gbaŋ gbaŋ die ba chʋalɩba die dɩ yi Ŋmɩŋ naazʋalɩba.
24 “Nɩnɩŋ nyintitieliŋ, wʋbɩaŋ bie nɩ ma,
dama nɩ wɔŋ ye nɩ choti jaaŋ mɩŋ.
25 “Nɩnɩŋ vuodiekemba dɩ chagɩna lele, wʋbɩaŋ bie nɩ ma,
dama kɔŋ nan daansɩ yigi nɩ.
“Nɩnɩŋ vuodiekemba dɩ lanana lele, wʋbɩaŋ bie nɩ ma,
dama nɩ nan daansɩ ye sʋgɩchʋʋsɩŋ aŋaŋ kpaŋ.
26 “Nɩnɩŋ vuodiekemba vuosi mana dɩ bɩrɩnana, wʋbɩaŋ bie nɩ ma; dama die gbaŋ gbaŋ ba chɔɔŋkʋʋlɩba die dɩ bɩrɩ ŋmɩnchɩbɩsɩ naazʋalɩba.
Nɩ yallɩma choti aŋaŋ nɩ dataasɩ
(Mat. 5.38-48; 7.12a)
27 “Ama n bala nɩnɩŋ vuodiekemba dɩ wʋnnana n balɩkʋ gie, nɩ chome nɩ dataasɩ ta yime wʋvɩɩna a yɩma vuodiekemba dɩ hana nɩ.
28 Ta vuodiekemba dɩ kanana kaatɩ a yɩa nɩ, nɩ balɩ ba dɩ ‘Ŋmɩŋ suŋŋi be’, ta jʋʋsɩma Ŋmɩŋ a yɩma vuodiekemba dɩ yinene nɩ bɩaŋ
29 Dɩɩ yi vuoŋ dɩ keŋ falɩ fʋ kaamɩŋ fʋ yiŋŋi kaanɩ wa gbaŋ a yɩ wa aŋ ʋ falɩ. Dɩɩ yi vuoŋ dɩ keŋ a nagɩ fʋ jayeekikpeŋkpɩɩŋ fʋ vaa ʋ nagɩ fʋ jayeekibiŋ a gʋtɩ.
30 Vuodieke nɩŋ mana dɩ keŋ jʋʋsɩ fʋ jaaŋ fʋ yɩ wa, ta vuoŋ dɩ keŋ gbatɩ fʋ jaaŋ da keŋ dɩa a ga tuo.
31 Wudieke fʋ yaala vuosi yi a yɩ fʋ, fʋ yi die a yɩ fʋ chanchaalɩŋ.
32 “Dɩɩ yi fʋ cho vuodiekemba dɩ chone fʋ nyɩɩna ma, bɩa Ŋmɩŋ dɩ baa ʋ nagɩ gʋtɩ fʋ? Tʋntʋmbɩatɩ tieliŋ gbaŋ cho wo vuodiekemba dɩ chone be.
33 Ta dɩɩ yi fʋ yie vɩɩnɩŋ a yɩa vuodiekemba dɩ yinene vɩɩnɩŋ a yɩa fʋ bɩa Ŋmɩŋ dɩ baa ʋ nagɩ a gʋtɩ fʋ? Tʋntʋmbɩatɩ tieliŋ gbaŋ yie die.
34 Dɩɩ yi fʋ paŋŋa vuodiekemba fʋ sɩbɩna dɩ ba nan yiŋŋi tuŋ fʋ, bɩa Ŋmɩŋ dɩ baa ʋ nagɩ a gʋtɩ fʋ? Tʋntʋmbɩatɩ tieliŋ gbaŋ paŋŋa die a yɩa ba chanchaalɩŋ ta yiŋŋi tuose ba nyinti.
35 “Die wɩa nɩ chome nɩ dataasɩ ta yime vɩɩnɩŋ a yɩma ba. Ta dɩɩ yi nɩ paŋŋɩ vuoŋ jaaŋ ka ga yʋasɩ, da vaa nɩ sʋgɩtɩ chʋʋsɩ a wɩa, dama nɩ nyʋarɩ nan daansɩ dala, ta nɩ nan bɩ yi Nabidie Ŋmɩŋ ballɩ. Dama wʋnɩŋ ʋ yie wʋvɩɩna a yɩa vuodiekemba nine dɩ kana ka suule wudieke ʋ yinene a yɩa ba aŋaŋ vuobɩatɩ mana.
36 Nɩ chɩgɩma zɔɔlɩŋ sɩba nɩ Chɔɔŋ Ŋmɩŋ dieke dɩ benne arɩzanna ma dɩ chɩgɩnana zɔɔlɩŋ dene wo.
Chanchaalɩŋ sarɩya diile wɩa
(Mat. 7.1-5)
37 “Da keŋ a dii vuoŋ sarɩya amʋ Ŋmɩŋ da keŋ dii fʋ sarɩya, da keŋ balɩ a chʋʋsɩ vuoŋ amʋ Ŋmɩŋ da keŋ balɩ a chʋʋsɩ fʋ. Nagɩ fʋ chanchaalɩŋ taalɩ a chaa ba amʋ Ŋmɩŋ dɩaŋ nagɩ fʋ taalɩ a chaa fʋ.
38 Yɩma vuosi amʋ Ŋmɩŋ dɩaŋ nagɩ yɩ fʋ. Dɩ nan dɩ sɩɩ sɩba Ŋmɩŋ dɩ baaŋ nan nagɩ ʋ kuruba a mɔgɩsɩ zaa, ta ka keŋ suuli aŋaŋ ka kʋanʋaŋ mana aŋ ʋ jɩɩ jɩɩ ta dɔŋ dɔŋ ta a keŋ suuli a jaasa aŋ ʋ nagɩ a yɩ fʋ, fʋ baaŋ nan bɩagɩ a pɔgɩlɩ dene. Fʋ nagɩna fʋ kuruba a mɔgɩsa nyinti a yɩa vuosi die, Ŋmɩŋ gbaŋ nan mɔgɩsɩ die a yɩ fʋ.”
39 Ka kʋaŋ chaaŋ Yisa die dɩ taaŋ ba nandagɩrɩ gie dɩ, “Yɩɩ nan bɩagɩ a datɩ ʋ chanchaaŋ? Ba mana kaaŋ nan goliŋ me?
40 Bʋbʋgʋrʋ dɩaŋ ka tɩaŋ ʋ dɩdagɩrʋ; ama bʋbʋgʋrʋ dɩaŋ dɩ keŋ mɩŋŋɩ a bʋgɩrɩ a kpatɩ ʋ nan dɩ sɩɩ sɩba ʋ dɩdagɩrɩ wa.
41 “Bɩa fʋ daansa a yese mɩnchɩɩbɩŋ dieke dɩ benne fʋ chanchaaŋ nimbiŋ me ta ka ye dakʋʋlɩ dieke dɩ benne fʋ gbaŋ gbaŋ fʋ nimbiŋ me?
42 Lalɩa fʋ baa fʋ yi a balɩ yɩ fʋ chanchaaŋ dɩ, ‘N zʋa, vaa n vʋarɩ ŋmɩnchɩɩbɩŋ dieke dɩ benne fʋ nimbiŋ me’, ta ka ye dakʋʋlɩ dieke dɩ benne fʋ gbaŋ gbaŋ fʋ nimbiŋ me? Fʋnɩŋ gɩgaantʋ wa gie, woliŋ nagɩ dakʋʋlɩ dieke dɩ benne fʋ gbaŋ gbaŋ fʋ nimbiŋ me amʋ fʋ mɩŋŋɩ ye a vʋarɩ ŋmɩnchɩɩbɩŋ dieke dɩ benne fʋ chanchaaka nimbiŋ me wo.”
Tɩɩŋ aŋaŋ ka nyɩŋnyɩŋka wɩa
(Mat. 7.16-20; 12.33-35)
43 “Tɩɩvɩɩnɩŋ ka wala nyɩŋnyɩŋkɩbɩatɩ, ta tɩɩ dieke dɩ yʋagɩna ka wala nyɩŋnyɩŋka vɩɩna.
44 Tɩɩŋ nyɩŋnyɩŋka ma ba sɩba ka. Ba ka yese kɩnkamɩŋ haŋgɔɔsɩ jigiŋ a tʋʋra, yaa taama jɩa jigiŋ a tʋʋra.
45 Vuovɩɩnɩŋ yie tʋnvɩɩna dama ʋ sʋŋ vɩɩna mɩŋ; ta vuobɩaŋ dɩaŋ dɩ yie tʋmbɩatɩ dama ʋ sʋŋ suuli wo aŋaŋ wʋbɩatɩ. Jadieke dɩ benne vuoŋ sʋŋ ma kanɩŋ ʋ bala.
Mɩmɩɩrɩŋ bale wɩa
(Mat. 7.24-27)
46 “Bɩa nɩ wasa mɩŋ nɩ Yɔmʋtieŋ ta ka yie wudieke n yaalala?
47 Vuodieke mana dɩ kienene n jigiŋ ta wʋmma n wʋbalɩkaha ta dɩha, n nan dagɩ nɩ ʋ sɩna die.
48 Wʋnɩŋ ʋ sɩɩ sɩba daa wʋnyɩ die dɩ mɩna ʋ tigiŋ, ta die woliŋ a tuu tɩŋgbaŋ a sʋʋŋ a ga tʋgɩ taŋ ta dʋaŋ nyabɩlɩŋ tanɩ sikpeŋ. Ka kʋaŋ chaaŋ nɩɩŋ dɩ keŋ nɩɩ pam ta mʋgɩŋ dɩ kpaa ta nyaabʋ dɩ keŋ nɩgɩ tigiri, ama die tigiri ka nanya dama die ʋ mɩŋŋɩ mɩɩ ka mɩŋ.
49 Ama vuodieke mana dɩ wʋnnana n wɩaha gie ta ka dɩha sɩɩ sɩba daa wʋnyɩ die dɩ mɩna ʋ tigiŋ a zieŋ tambʋsɩŋ me ta ka dʋaŋ nyabɩlɩŋ ka chɩaŋ wa, ta die nɩɩŋ dɩ nɩɩ mʋgɩŋ dɩ kpaa, ta nyaaŋ dɩ keŋ nɩgɩ tigiri, die ka nan bʋnyɩ. Bɩa chʋʋsɩbɩaŋ wʋnna!”