33
Moses gu hagahumalia nia madawaawa Israel
Aanei la nia hagahumalia a Moses, taane ni God, ne haga iloo gi nia daangada Israel i mua dono made. Mee ga helekai,
“Dimaadua ne haneia i di Gonduu Sinai,
ga daamada ga maahina gadoo be di laa
i hongo Edom, ga haga maalama ana daangada
mai di Gonduu Paran.
Nia daangada di langi e madangaholu mana
nogo madalia a Mee, gei di ahi dela e gaa
nogo i dono baahi gau donu.
Dimaadua e aloho i ana daangada,
gei e benebene digau ala e hai mee gineia.
Gidaadou gaa pala ang gi ono babaawae,
ga hagalongo gi ana helekai.
Gidaadou e daudali Nnaganoho a Moses
ala ne gaamai gi gidaadou,
aalaa go nia mee e kaedahi e hagalabagau
o tadau henua.
Dimaadua guu hai di King
o ana daangada Israel i di madagoaa
nadau madahaanau mo nia dagi ne dagabuli mai
gi di gowaa e dahi.”
Moses ga helekai i di madawaawa Reuben boloo:
“Ma e aha maa digaula e hogoohi,
gei Reuben la gi hudee made gi daha.”
Moses ga helekai i di madawaawa Judah boloo:
“Meenei Dimaadua, gi hagalongo
gi nadau dangidangi i di hagamaamaa.
Hagabuni ina digaula gi nia madawaawa ala i golo.
Heebagi i nadau baahi, meenei Dimaadua,
ge hagamaamaa ina digaula i di nadau hai baahi
gi nadau hagadaumee.”
Moses ga helekai i di madawaawa Levi boloo:*
“Meenei Dimaadua, Kooe haga gila ina
do hiihai mai di haga modongoohia
o nia ‘Urim’ mo ‘Thummim’*
mai baahi au gau hai hegau, go digau Levi.
Goe guu lawa di hagamada digaula i Massah,
gei Goe gu iloo bolo digaula le e donu hua
i nia wai o Meribah.
Digaula gu hagalaamua Goe i hongo nadau
maadua, nadau duaahina daane, mo nadau dama.
Digaula gu hagalongo gi au helekai,
ge gu daudali dau hagababa.
10 Digaula ga aago laa au daangada
gi daudalia au haganoho.
Digaula gaa hai nadau tigidaumaha ‘incense’
i oo mua, mo nadau tigidaumaha dudu
i hongo dau gowaa dudu tigidaumaha.
11 Meenei Dimaadua, hagamaamaa ina
nadau madawaawa gii tomo maaloo.
Manawa lamalia gi nadau mee ala e hai.
Hunahuna ina gi daha nadau hagadaumee,
ge hudee heia digaula gi gila aga labelaa.”
12 Mee ga helekai i di madawaawa Benjamin boloo:
“Deenei di madawaawa a Dimaadua e aloho ai
ge e benebene.
Mee e madamada humalia i digaula
i di laangi dogomaalia,
gei Mee e noho i nadau baahi.”
13 Mee ga helekai i di madawaawa Joseph boloo:
“Dimaadua gi hagahumalia ina nadau henua
gi nia uwa,
mo nia wai mai bahi i lala o henuailala.
14 Nadau henua gi hagahumalia ina
gi nia huwa laagau ala e haga tomo aga go di laa.
Hagahumalia ina gi nia huwa laagau
ala e koia e humalia di huwa
i nia madagoaa huogodoo e huwa ai.
15 Nadau gowaa nnoonua namua
mo nadau gonduu ala e noho hua beelaa
la gi logowaahee nadau huwa laagau
ala e hiihai ginai ginaadou.
16 Nadau henua gi hagahonu gi di hagahumalia
dela ne haga maluagina go di humalia o Dimaadua,
dela ne helekai mai i lodo di ulaula o di ahi i lodo di laagau geinga.
Nia maluagina aanei gii tale
ang gi di madawaawa Joseph,
idimaa, ma go mee dela ne hai di tagi
ni ono duaahina.
17 Joseph e maaloo be di kau daane,
e maaloo be nia madaagoo o di manu ‘ox’
o lodo geinga.
Ono madaagoo la digau e mana duumaa
o Manasseh,
mo digau e madangaholu mana duumaa
o Ephraim.
Ono madaagoo e daalo nia henua llauehe huogodoo
mo di hono digaula gi nia mada o henuailala.”
18 Mee ga helekai i nia madawaawa Zebulun mo Issachar boloo:
“Zebulun la gi maluagina mai
i nadau hagadau huihui goloo i hongo tai.
Nia maluagina o Issachar gi damana mai
i lodo dono guongo dela e noho ai.
19 Digaula e gahigahi mai nia daangada
gi di nadau gonduu,
gaa hai nia tigidaumaha ala e donu i golo.
Digaula e gaamai nadau maluagina mai di tai
mo mai di gelegele kene o tongotai.”
20 Mee ga helekai i di madawaawa Gad boloo:
“Gi hagaamuina Dimaadua
dela ne hai nadau henua gi damana.
Gad e hai gadoo be di laion de madagu
dela e talitali belee gaui gi daha di lima
be di libogo o dono hagadaumee.
21 Digaula guu kae tenua e kaedahi
e humalia ang gi ginaadou.
Tuhongo o tangada dagi la ne wanga gi digaula.
Digaula gu daudali nia helekai mo nia haganoho
o Dimaadua i di madagoaa nia dagi o Israel
ne dagabuli mai gi di gowaa e dahi.”
22 Mee ga helekai i di madawaawa Dan boloo:
“Dan le e hai be tama laion.
Mee e hobo gi daha mai Bashan.”
23 Mee ga helekai i di madawaawa Naphtali boloo:
“Mai di hiihai ni Dimaadua
dela ne haga maluagina a Naphtali.
Nadau henua e hana gaa dau adu
gi di baahi gi ngaaga o Tai o Galilee.”
24 Mee ga helekai i di madawaawa Asher boloo:
“Asher la gu hagahumalia gi nonua
i nia madawaawa ala i golo.
Mee gii hai tangada e hiihai ginai ono duaahina.
Dono henua gi maluagina gi nia lolo olib.
25 Ono waahale gi duulia gi nia bontai baalanga,
gei mee gii noho i di aumaalia
i di waalooloo o dono mouli.
 
26 “Nia daangada Israel, e deai dahi god i golo
e hai be di godou God ai,
dela e dele laa lodo di langi i nua i ono madamada,
e dele mai i lodo nia gololangi
e hagamaamaa goodou.
27 God la guu duuli goodou
i nia madagoaa huogodoo.
Ono lima la go di godou hagamaamaa
gaa hana hua beelaa.
Di godou madagoaa nogo hula gi mua,
gei Mee gu hagabagi gi daha
godou hagadaumee,
gu helekai adu bolo gi daaligidia
digaula huogodoo gii mmade.
28 Di hagadili ni Jacob le e noho
i lodo di aumaalia,
e humalia ang gi nadau henua honu meegai
mo honu wai, i di gowaa dela e tiutiu mai
di magalillili o di ahiaalangi.
29 Nia daangada Israel,
e maluagina huoloo go goodou!
E deai dahi henua e hai be goe ai,
dela ne haga dagaloaha go Dimaadua.
Dimaadua la go di godou abaaba
mo di godou hulumanu dauwa.
E duuli goodou ge e hai goodou gi maaloo.
Godou hagadaumee ga lloomoi
ga tangitangi adu gi goodou
bolo goodou gi dumaalia ang gi ginaadou,
gei goodou ga dagadagahi digaula gi lala.”
* 33:8 Exodus 17.7; 28.30; Numbers 20.13 * 33:8 ‘Urim’ mo ‘Thummim’ Aanei la nia mee ala ne hai hegau ai tangada hai mee dabu belee iloo ai di manawa o God. Gidaadou e de iloo hagahumalia be ne hai hegau behee. 33:29 ...goodou ga dagadagahi digaula gi lalabe: ...goodou ga dagadagahi gi lala nadau gowaa tigidaumaha ala i nua