23
Di hai o di king hai donu gaa dagi maalia
“E huaidu ang gi nia dagi ala e hagabagi gi daha gei e dadaaligi agu daangada!” Deenei di mee a Dimaadua, dela go di God o Israel e helekai ai i di hai o nia dagi ala belee benebene ana daangada, “Goodou ala gu hagabagi agu daangada la gi daha, gu duidui digaula gi daha loo. Goodou gu hagalee benebene digaula. Malaa, Au ga hagaduadua goodou i godou huaidu ala ne hai. Gei Au ga haga dagabuli mai agu daangada ala ne hagabagi gi nia henua i daha, gi loomoi gi di nadau henua donu, gi hagadili i golo, gi dogologowaahee. Gei Au gaa dugu agu dagi e dagi digaula, gei agu daangada ga hagalee lliga be e mmaadagu i dahi mee, gei deai hogi dahi dangada bolo gaa ngala ai. Ma ko Au go Dimaadua ne helekai.”
Dimaadua ga helekai, “Di madagoaa ga dau mai, gei Au ga hilihili aga dagu Dangada dela e hai donu mai di madawaawa David e hai di King. Di King deenei gaa dagi i di kabemee, gei Mee gaa hai go nia mee ala e donu gei e humalia i hongo tenua deenei.* I dono madagoaa dela e king ai, gei digau Judah ga hagalee lliga i dahi mee, gei digau Israel gaa noho i di aumaalia. Digaula ga haga ingoo di King deenei bolo ‘Yihowah go tadau Hagamouli’.”
Dimaadua ga helekai, “Di madagoaa ga dau mai, gei nia daangada ga hagalee hagamodudahi i dogu ingoo, bolo Au go di God Mouli dela ne dagi mai digau Israel gi daha mo Egypt, gei digaula ga hagamodu i dogu ingoo bolo Au go di God Mouli dela ne laha mai digau Israel mai i tenua dela i bahi i ngeia, mo mai i nia henua huogodoo ala ne hagabagi ginai, gei digaula gaa noho i lodo di nadau henua donu.”
Nnelekai Jeremiah e hai baahi gi nia soukohp tilikai
Ogu lodo gu manawa gee, gei gu bolebole huoloo i di hai o nia soukohp tilikai. Au guu hai be tangada gu libaliba huoloo, guu hai be tangada guu honu i nia waini no lodo, idimaa i Dimaadua mo ana helekai dabuaahia. 10 Tenua deenei la guu honu i digau ala hagalee manawa dahi ang gi Dimaadua. Digaula e mouli huaidu gei e ngalua huaidu gi nadau mogobuna. Idimaa i nia helekai haga halauwa a Dimaadua ala ne hidi mai ai tangihangi damana dela gu haga honu i lodo tenua deenei, gei nia hagadili i nia gowaa dogi mee gu mae ia gi lala.
11 Dimaadua ga helekai, “Nia soukohp mo digau hai mee dabu la di nadau god ai, gei Au gu gidee hogi digaula e hai nadau huaidu i lodo di Hale Daumaha. 12 Nia ala ala e hula ai digaula nonua, la ga malali ge e bouli. Au gaa hai digaula gi tibatiba ga tingatinga gi lala. Au gaa dugu digaula gi lodo nia haingadaa llauehe. Di madagoaa e hagaduadua ai digaula la gu dau mai. Ma ko Au go Dimaadua ne helekai.
13 “Au gu gidee nia huaidu o nia soukohp o Samaria, digaula e hai nadau kokohp i di ingoo o Baal, gaa hai agu daangada la gi hula gee. 14 Gei Au gu gidee nia huaidu o nia soukohp o Jerusalem, nia mee ala e haihai go digaula la koia e huaidu gi nonua loo.* Digaula e hai di huaidu hai be di manu, gei e kai tilikai. Digaula e hagamaamaa nia daangada gi heia di huaidu, malaa, deai tangada e mee di lawa gi daha mo di huaidu ai. Mai gi di Au, digaula guu hai digau huaidu gadoo be digau Sodom, guu hai digau huaidu gadoo be digau Gomorrah.” 15 Dimaadua di Gowaa Aamua ga helekai aga i di hai o nia soukohp o Jerusalem: “Deenei laa, Au gaa dugu ang gi digaula gi gaigai nadau laagau mmala, gei e inu nadau wai poisin, idimaa, digaula la gu hagadele nadau agoago huaidu laa lodo tenua hagatau.”
16 Dimaadua di Gowaa Aamua ga helekai gi digau Jerusalem, “Goodou hudee hagalongo gi nia helekai o nia soukohp ala e leelee ai, idimaa, digaula e haa goodou gi nia hagadagadagagee tilikai. Digaula e agoago adu gi goodou i nia mee hua mai i nadau hiihai, gei hagalee go agu mee ne helekai ai. 17 Digaula e haihai ang gi nia daangada ala hagalee hiihai e hagalongo mai gi di Au, bolo digaula ga humalia ang gi ginaadou, ga manawa lamalia ang gi ginaadou. Digaula e haihai labelaa gi digau ala gu hamaaloo nadau lodo, bolo deai di haingadaa e tale ang gi ginaadou ai.”
18 Gei au ga helekai, “Deai dahi soukohp i nia soukohp aalaa e iloo ia nia hagamaanadu ala i lodo di manawa o Dimaadua ai, gei deai dahi soukohp i digaula bolo gu longono ia be gu modongoohia ia ana helekai ai, be gu hagalongo hagahumalia gi ana helekai. 19 Dono hagawelewele la di madangi damana, go di madangi gawe uwa dela e haneia laa hongo nia libogo o digau huaidu, 20 e hagalee loo e lawa loo, gaa dae loo gi God gu haga gila aga nia mee huogodoo ala belee hai. Di madagoaa ma ga dau mai, gei ana daangada huogodoo ga gidee laa e ginaadou di hai o nia mee aanei.”
21 Dimaadua ga helekai, “Au digi hagau ina adu nia soukohp aanei, digaula ne bida lloo adu hua i ginaadou. Au hogi digi wanga dagu helekai e dahi gi digaula, gei digaula e helekai aga i dogu ingoo. 22 Maa nei bolo digaula gu iloo ginaadou nia hagamaanadu ala i lodo dogu manawa, gei digaula guu mee di hagadele agu helekai gi nia daangada, gaa dugu digaula gi daha mo nadau mouli huaidu mo nadau hangaahai huaidu ala nogo hai go digaula. 23 Au go di God dela e noho i nia madagowaa huogodoo, hagalee noho hua i di gowaa e dahi. 24 Deai tangada bolo ia gaa bala hagammuni gi di gowaa dela e deemee di gidee Au ia ai. Goodou digi iloo bolo Au e noho hua i nia madagowaa huogodoo i di langi mo henuailala? 25 Au e iloo nia mee ala gu helekai go nia soukohp aanei ala e bida dili hua nadau kai tilikai i dogu ingoo, ga haihai bolo ma ko Au ne wanga gi ginaadou agu helekai i lodo nadau midi. 26 E waalooloo loo behee go di hai o nia soukohp aanei ala e aago huaidu agu dama gi nadau helekai tilikai ala ne bida haga noho go ginaadou? 27 Digaula e hagamaanadu bolo nadau midi ala e kai ang gi agu daangada, bolo ga hidi mai ai digaula ga de langahia e ginaadou dogu ingoo, gadoo be nadau maadua mmaadua ala i mua i di nadau de langahia e ginaadou dogu ingoo gaa huli ang gi Baal. 28 Soukohp dela guu hai dana midi, geia gi hai hua bolo dana maa di midi hua dela ne hai, gei soukohp dela gu hagalongo gi agu helekai, geia gi hagadele ina agu helekai i di manawa dahi. Dehee laa di humalia o di geinga maangoo ma ga hagatau ang gi di laagau ‘wheat’ hai palaawaa? 29 Agu helekai le e hai gadoo be di ulaula o di ahi gei e hai gadoo be di haamaa dela e tugi haga ligiligi di hadugalaa. 30 Gei Au hogi e hai baahi ang gi soukohp dela e kae nnelekai o tuai soukohp ga hagadele bolo nia helekai mai dogu baahi. 31 Gei Au hogi e hai baahi ang gi nia soukohp ala e bida hau nadau helekai, ga hagadele ang gi nia daangada bolo nia helekai mai i dogu baahi. 32 Mmada, ko Au go Dimaadua deenei e helekai! Au e hai baahi gi nia soukohp ala e hagi aga nadau midi tilikai. Digaula e hagi aga nadau midi tilikai, e hai agu dama la gii hala i nadau hai kai tilikai mo nadau mee hagapuu. Au digi hagaulia adu be ne hai digaula gi loo adu. Deai di hagamaamaa ne hai go digaula ang gi nia daangada aanei ai. Ma ko Au go Dimaadua ne helekai.”
Di haga daamaha ang gi Dimaadua
33 Gei Dimaadua ga helekai mai, “Jeremiah, maa tangada mai i agu daangada, be soukohp, be tangada hai mee dabu, ga heeu adu gi di goe boloo, ‘Nia helekai mai baahi o Dimaadua la di aha?’ Malaa goe ga helekai gi mee boloo, ‘Kooe go di haga daamaha ang gi Dimaadua. Gei Mee gaa lawa i di goe.’ 34 Maa tangada i agu daangada be soukohp be tangada hai mee dabu ga helekai aga i telekai deenei, ‘Di haga daamaha ang gi Dimaadua,’ gei Au ga hagaduadua a mee mo dono madahaanau. 35 Malaa deenei di hai o tangada dela ga helekai i dana heeu ang gi ono ehoo hagatenetene mo ono duaahina, boloo, ‘Nnelekai bolo aha ala ne hai go Dimaadua? Dimaadua la ne helekai bolo aha?’ 36 Digaula gi de hai hegau gee gi telekai deenei, ‘Di haga daamaha ang gi Dimaadua.’ Maa tangada ma gaa hai di mee deenei, gei Au ga haga daamaha a mee gi agu agoago. Nia daangada gu gaui gee nia helekai o di nadau God, di God mouli deeodi, Yihowah di Gowaa Aamua. 37 Jeremiah, heeu ina gi nia soukohp boloo, ‘Dimaadua la ne helekai adu gi goodou bolo aha? Mee ne helekai bolo aha?’ 38 Maa digaula ga hagalee hagalongo gi agu helekai, ga helekai hua telekai deenei, ‘Di haga daamaha ang gi Dimaadua’, agoago ina gi digaula, bolo 39 Au gaa lahi digaula gaa kili gi tenua mogowaa loo gi daha mo Au, digaula mo di nadau waahale dela ne wanga ko Au gi digaula mo nadau maadua mmaadua ala i mua. 40 Au gaa wanga gi digaula di haga langaadia mo di haadanga balua deeodi dela e deemee di haga delangahia, gaa hana hua beelaa.”
* 23:5 Jeremiah 33.14-16 * 23:14 Genesis 18.20; Ezekiel 16.49