15
Haga tenetene digau ala i golo, hagalee go goodou hua
Gidaadou ala e maaloo tadau hagadonu, gidaadou e hai loo gi hagamaamaa digau ala e paagege e aamo nadau mee daamaha. Gidaadou hudee haga tenetene ina hua gidaadou. Gei gidaadou huogodoo gi heia nia mee humalia ang gi tadau duaahina, e haga tomo aga digaula i lodo nadau hagadonu. Idimaa, Christ hagalee ne haga tenetene Ia. Di Beebaa Dabu e helekai,
“Ma ko Au dela ne hagahuaidu go nia daangada
ala ne hagahuaidu goe.”*
Idimaa, nia mee huogodoo ala guu lawa di hihi gi lodo di Beebaa Dabu, la ne hihi belee aago gidaadou gi hai mee gi di hagadagadagagee mai i tadau hagakono mo di hagamaaloo aga tadau lodo mai i di Beebaa Dabu. God go taamada o di manawa hagakono, mo di hagamaaloo di manawa, gi gowadu gi goodou di manawa buni i godou daudali a Jesus Christ, gei goodou gii dahi i di hagaamu a God Tamana o tadau Dagi go Jesus Christ mai i di lee e dahi.
Di Longo Humalia ang gi digau tuadimee
Goodou hagadau hila anga i goodou bolo gi gila ai di madamada o God, gadoo be Christ dela ne hila adu gi goodou. Idimaa, au e hagi adu gi goodou bolo Christ guu hai di hege ni digau o Jew belee haga modongoohia di tonu o God, gei e haga gila aga nia hagababa a God ala ne hai gi nadau maadua mmaadua, gei e hai digau tuadimee gii mee di hagaamu tumaalia o God labelaa. Be di Beebaa Dabu dela e helekai,
“Au ga haga hagaamu Goe i lodo digau tuadimee,
au ga dadaahili mo di hagaamu do ingoo.”*
10 Di Beebaa Dabu e helekai labelaa,
“Goodou digau tuadimee,
goodou madalia nia dama a God,
tenetene haga hagaamuina.”*
11 Gei e helekai labelaa,
“Goodou go digau tuadimee huogodoo,
goodou hagaamuina Dimaadua.
Goodou huogodoo, hagaamuina a Mee.”*
12 Isaiah gu helekai,
“Tangada i di hagadili o Jesse ga gila aga,
e dagi digau tuadimee,
gei digaula ga hagadagadagagee gi Mee.”*
13 Malaa, God dela go taamada o nia hagadagadagagee huogodoo, gi haga honu ina goodou gi nia hagadilinga tenetene huogodoo mo di aumaalia mai i di godou hagadonu a Mee, bolo gi tomo aga di godou hagadagadagagee i nia mahi o di Hagataalunga Dabu.
Tadinga di hagamahi o Paul i lodo dana lede
14 Ogu duaahina nei, au gu iloo bolo goodou gu haga honu gi nia hagadilinga humalia huogodoo, gu hai mee gi nia kabemee huogodoo, gei guu mee di hagadau aago i goodou. 15 Gei i lodo di lede deenei, au gu hagamahi e haga madammaa nia mee ala ne haga langahia adu gi goodou. Au e hagamahi adu gi goodou i tumaalia o God dela ne gaamai gi di au, 16 gaa hai iei au tangada hai hegau ni Jesus Christ e hai ana hegau i baahi digau tuadimee. Au e hai hegau gi Mee be tangada hai mee dabu, i dagu hai agoago i di Longo Humalia mai baahi o God bolo gii mee ai digau tuadimee di hai tigidaumaha dela e tene ginai di manawa a God, go digau ala ne hagadabu go di Hagataalunga Dabu gi Mee. 17 I dogu buni anga gi Jesus Christ, au e helekai hagaamu au bolo au tangada hai hegau ni God. 18 Au e hagamahi, e helekai hua nia mee a Christ ne hagagila aga i dogu baahi belee dagi mai digau tuadimee gii hai digau e hagalongo gi God, mai i agu agoago mo di hai hegau gi nia maa, 19 mai baahi nia mogobuna mono mee haga goboina, mo mai baahi di mogobuna o di Hagataalunga o God. Daamada mai i dogu heehee mai i Jerusalem, gaa tugi i Illyricum, au gu hagadele di Longo Humalia a Jesus Christ gi nia gowaa huogodoo. 20 Au gu hagamahi i nia madagoaa huogodoo bolo gii mee au di hagadele di Longo Humalia gi nia gowaa huogodoo ala digi longono ginaadou a Christ, bolo gi de haga duu aga hua di Longo Humalia i hongo di hagamau dela ne hai go tuai dangada. 21 Di Beebaa Dabu e helekai,
“Digau ala digi hagi anga ginai di hai o Maa ga gidee,
digau ala digi longono, ga modongoohia.”*
Di hagatogomaalia a Paul e heetugi gi Rome
22 Di mee deenei dela e haga deaadee au i nia madagoaa e logo belee heetugi adu gi goodou,* 23 gei dolomeenei dagu moomee i nia gowaa aanei la guu lawa. I lodo nia ngadau e logo, au nogo hiihai bolo e hanadu gi godou baahi. 24 Gei au e hagadagadagagee bolo au ga hanadu gi godou baahi dolomeenei, i dogu hana gi Spain. Au e hiihai e heetugi adu gi goodou, gei i muli dogu noho i godou baahi, gei au e hiihai bolo goodou gi hagamaamaa ina au i dogu hagatanga i godou baahi e hana gi Spain. 25 Dolomeenei, gei au e hana gi Jerusalem, e hagamaamaa nia daangada a God ala i golo.* 26 Idimaa, nia nohongo dabu ala i Macedonia mo Achaia guu bida hiihai bolo e hai tigidaumaha, e hagamaamaa digau hagaloale ala i lodo nia daangada a God i Jerusalem. 27 Digaula hua ne hiihai gi tigidaumaha deenei, gei nadau hegau la ne belee hagamaamaa digaula. Idimaa digau o Jew gu hagamaamaa digau tuadimee gi nia maluagina mai i baahi di Hagataalunga, deelaa laa, digau tuadimee gi hagamaamaa ina digau o Jew mai i nadau maluagina o henuailala.* 28 I dogu madagoaa ga haga lawa dagu moomee gaa wanga gi digaula nia bahihadu huogodoo ala ne hagabudu, gei au ga hagatanga, gaa hana gi Spain, ga heetugi adu gi goodou i dogu hana. 29 Malaa, i dogu madagoaa ma ga hanadu gi godou baahi, gei au e iloo bolo au e hanadu mo nia haga maluagina logowaahee a Christ.
30 Ogu duaahina nei, au e dangi adu gi goodou, hagamahi i di ingoo o Jesus Christ, tadau Dagi, mo mai i di aloho dela mai baahi o di Hagataalunga, bolo goodou gi hagamahi hai dalodalo gi God i di au. 31 Goodou dalodalo i di au gi benebene ina au gi daha mo digau de hagadonu ala i Judea, gii hai dagu moomee dela i Jerusalem di mee e haga tenetene nia dama a God. 32 Maa God ga dumaalia mai gi gidaadou, gei au ga hanadu gi godou baahi i lodo di tenetene, ga hagamolooloo i godou baahi i di madagoaa dulii. 33 God dela go taamada o di aumaalia gii noho i godou baahi huogodoo. Amen.
* 15:3 Pisalem 69.9 * 15:9 2 Samuel 22.50; Pisalem 18.49 * 15:10 Deuteronomy 32.43 * 15:11 Pisalem 117.1 * 15:12 Isaiah 11.10 * 15:21 Isaiah 52.15 * 15:22 Romans 1.13 * 15:25 1 Corinthians 16.1-4 * 15:27 1 Corinthians 9.11