10
Poli iqu, iqueqä wäuŋuiŋqätä, yoqä naqeŋqätä, ätkqeŋqä
Korinä pmeqä iquenä, nyi Poli iqunä, suqä Kraisi Iqueqä du qänaknä itmä, nyaqä kukŋuä etmqe, qätä äŋguä änyiyäpu, äŋguänä iwäsäupŋqeŋqä yatŋqä eyqä. Kraisi Iqu Iqueqä-kiuä äkittqänätä, ämaqeuŋi qe-qeiqi itquamiŋqe. Iiŋä iqä qäyä etaŋgi, ämaqä hŋqua nyiŋi, tiiŋä änyinyuändätqäŋuwi. “Poli iqu, nesä anä äpmeqäŋgaŋi, pemä miqä, kukŋuä qeiqinyä tqueqä. Ä kiŋämä äpmeqäŋgaŋi, kukŋui yäŋänäqŋqänä natqueqä.” Itaŋgi nyi yatŋqä eyätmä tiiŋä etmqe. Nyi äquvepätmä hesä anä äpmamäŋgaŋi, kukŋuä täqŋqänäŋi etmniŋqeŋqä manyiŋgaŋgi, he äŋguänä mimbu. Iŋäqe ämaqä nenyqe, “Iqua Goti Iqueqä suqeu qänaknä miqä, qua täutaŋä iquauqä iunä, iqä-quaiqä” ätätqäŋuwä iquauŋi, nyi kukŋuä täqŋqänäŋi tumniqeqä, kŋuä indqänätqäŋä. Naqä-qakui, ne qua täu äpmeŋquä iquneyi. Iŋäqe ne mäki, ämaqä qua täutaŋä iqua itqäŋuwä-paŋi, miqä ma itqäŋu. Nätmatqä ne mäkäŋqä ämeŋque, qua täutaŋä hmanji. Ii Goti Iqueqä mäkä-iqä yäŋänäqŋqä-täŋä, neyaqä mäkä-huŋqä iquauqä aŋä wäkiqä iu äktäutanä, äqiyäpnasqiyqäŋqä iiyi. Itaŋga ämaqe, quwqä kŋuä indqäŋqeu kukŋuä quaŋgi äma äpeyäpu, huizi iqua, Goti Iquenyqä näqŋqä mapŋqä iuŋi, qŋqaŋä äyqaŋguwä iquauŋi, mändi äkittqiyätqäŋu. Itaŋga ämaqeuqä kŋuä indqäŋqä quvqä di, guä äkiqiyetanä, iquauqä kŋui, kiŋänämä mäwiqä, Kraisi Iqu-täŋä qäqiqi äwitä Ique qänaki wivändqäpŋqä imäkätqäŋu. Ga hiunji he, Jisasi Iqueŋi hämänänä qänaknä vqaŋgpqäŋgaŋi, huizi ii miqä iqaŋguwä iquauŋi, haŋä-iqä kima vatuŋque, ne täŋgaŋi näwinyä imäknanä äpmeŋu.
He nätmatqä ätimäutqätaŋgi hiŋuä äqunäpiyä iuŋi, yäpäŋgisa ma, haqäŋgisanä äŋguä iwäsäutuŋque. Iŋi hesaŋä hŋqu, “Kraisi Iqueqä ämaqä naqä-qakui, nyinänjqä” kŋuä indqänätqe, iqu, nenyŋqä-pqe tiiŋä indqänätŋqe. “Poli iqutä, huiziquatäŋi, nyi Kraisi Iqueqä-qunä äpmeŋqä-paŋi, eequne asänäŋä äpmeŋunä.” Naqä Iqu ne yoqä-täŋä hiatuŋquä inemäkkqe, ii he qui emäkqäŋqä ma, yätamäkqä heyqŋqä iiyi. I etaŋgi, nyi neqä wäuŋuä ituŋquä täuŋqä aquvänä itmä, neqä yoqä haqeqä inä mamämqe, womba miqä ymä. Iŋäqe he nyinyqä kŋuä tiiŋä indqämbŋqä diŋqe, manyiŋqä yasämänä iqi. “Iqu tuwaŋuä äqäyqe, ne zä nemäkätŋqä äqäyqiyä.” Oee. 10 Ämaqä hŋqua tii ätätqäŋuwi. “Poli iqueqä tuwaŋuä iuŋi, kukŋuä yäŋänäqŋqä, haŋä-iqä-täŋä ätätä qäyqä-queqä. Iŋäqe iqu iqueqä-kiuä, nesä anä äpmeqäŋgaŋi, haŋuä äwitä, kukŋuä hiŋgiŋqä eŋqä-pa tquäŋqiyä.” 11 Ämaqä iiŋä ätätqäŋuwä iqua, nenyŋqä näqŋqä tii mapŋqäuä. Suqä ne hesä mäpmeqä eanäŋga, tuwaŋuä iutanä ämetquetquä ii, anä äpmenäŋgaŋi, asiqu metquenä.
12 Neqä-neuäŋi, ne ämaqä quwqä yoqä haqeu ämamänätqäŋuwä iquatä, anä mäqäqasäuqä itanä, “Neqä suqä imäkqe, asänäŋiqä” matŋqä pa yanä. Iqua quwqä suqeŋqä iwäsäupiyäŋgaŋi, naqä-qakuä iutanä miqä, quwqä kŋuä iutanä iwäsäuqä iquayi. Ämaqä suqä iiŋä imäkätqäŋuwä iqua, kŋuä äŋgui maeqä iquayi. 13 Iŋäqe ne neqä yoqä haqeqä ämamänätanäŋgaŋi, ne wäuŋui, yäpaqäŋgisaŋi miqä, wäuŋuä Goti Hanjuwä Iqu atäuŋuä ätäutä, änätapkqä ique imäkätuŋquä iuŋqänä iwäsäutanä, ämamänätqäŋu. Itaŋga Iqu ne wäuŋuä imäkätqutquatuŋquä änätapkqe, he Korinä pmeqä iquenä yäpä iŋgisayi. 14 Ne-ganä Korinä pmeqä iquenä emetanä, Kraisi Iquenyqä kukŋuä äŋgui, äma äpkquetaŋi, ga ne he täŋga ämeyätanäŋgaŋi, neqä hiqŋqä Goti Iqu änätapkqä iuŋi ävausätanä, haqä nändi mäwqä itqäŋu. 15 Wäuŋuä ämaqä huiziquauqä imäkmitpqä iuŋqe, ne neqä hiqŋqä iuŋi mämäwqätäuqä itanä, yoqä haqeuŋi mämamäuŋqä pa ituŋque. Heyaqä quuvqä heqiyqä di yäŋänäqŋqä timäutqäŋgaŋi, Goti Iqu wäuŋuä neqä änätapkqe, hiyaqä awä iqiŋi naqänäŋä timäuquätŋqe, kŋuä yäŋänäqŋqä ämeŋu. 16 Itaŋga iutaŋi, ne kukŋuä äŋguä tä, qua naqä hiyaqä tuwä iŋgisa äwiŋuwä iuŋqä äma uwqäŋqe, kŋuä inä ämeŋu. Ga ne iiŋä imäkätanäŋgaŋi, neqä yoqä haqeuŋi, wäuŋui ämaqä huiziqua ae imäkkuwä iuŋqe, mämamäuŋqä yanä. 17 Yoqä haqeqä mamäuqäŋqe, Goti Hanjuwä Iqueqä bukä iuŋi, tiiŋä ätnä.
Ämaqä kiqä yoqe, haqeqä mamänätŋqä äwiŋgqä iqu, yoqe, Naqä Iqueqenä mamäuquätŋqeqä.*
18 Ii tiiŋä etaŋgiyi. Ämaqä hŋqu yätqä-yätqänä itä, iqueqä yoqe, haqeqä ämamäŋgqä iqu, ämaqä yoqä maeqä hiŋgiŋqä iquvi. Iŋi Naqä Iqunä, ämaqä hŋqueqä yoqe haqeqä ämamäuqäqe, naqä-qakuä yoqä-täŋi, iquvi.
* 10:17 Järämai 9:24