4
Te ná ká'a̱n‑ri̱ jíín‑ró: Ɨɨn su̱chí já xíin tá'u̱, te va̱sa tɨ́ɨn‑i so̱'o ta̱ká‑ni, ko nú nini lúlí‑i, ɨɨn‑ni kúu‑i jíín mozo. Chi̱ sua kándee‑i chi̱i cha̱a tɨ́ɨn so̱'o‑i jíín chíi cha̱a ndíto ndatíñu‑i, onde̱ ná jínu kɨvɨ̱ ní jani táa̱‑i. Suni súan yóó, ná lúlí‑yó núú, te ni̱ ka̱jandatu̱ sáni‑yó núu̱ táni̱nu ñu̱yɨ́vɨ. Ko nuu̱ ní ji̱nu ndaa̱ kɨvɨ̱, te Dios ni̱ tájí‑yá Se̱'e yíí‑ya̱ ní kii‑ya̱ ní kaku‑ya̱ chíi ɨɨn ñasɨ́'ɨ́, te suni ni̱ kaku‑ya̱ chíi ley. Náva̱'a ndiñi'in‑ya̱ ñáyɨvɨ yí'i chi̱i ley, náva̱'a naki'in sé'é‑yá yóó. Te sɨkɨ̱ já sé'e‑ya̱ kákuu‑ró, yu̱án ní tájí Dios Espíritu Se̱'e‑ya̱ ní kɨ̱vɨ ini̱ añú‑ro̱. Te Espíritu yúan kúu ja̱ kána jaa: Abba, áchí, kuní ka'a̱n, Táa̱. Núsáá te tuká kúu‑ró mozo, chi se̱'e‑ya̱ kúu‑ró. Te nú se̱'e‑ya̱ kúu‑ró, suni cha̱a xíin tá'u̱ núu̱ Dios kúu‑ró sá'a Jesucristo. Chi̱ onde̱ kɨvɨ̱ sáá, tú ní kájini̱‑ro̱ núu̱ Dios, te ni̱ ka̱jatíñu sáni‑ró núu̱ já násu̱ ndíja i'a̱ kákuu.
Sɨkɨ̱ já káchiñú'ún táni̱nu sáni
Ko vina, a kájini̱‑ro̱ já kúu Dios, xí vá'a‑ga̱ ní ká'a̱n‑ri̱ ja̱ á jiní Dios róó. Núsáá te naja̱ kákuni̱‑ro̱ náxíó káva‑ró náchiñú'ún tuku‑ró núu̱ táni̱nu ja̱ tú ní'i̱n tíñu kutɨ. 10 Chi̱ máni kɨvɨ̱, máni yoo̱, máni viko, máni kuia̱ káchiñú'ún‑ró. 11 Yu̱án yú'ú‑ri̱, chi̱ sanaa ní ndo'o sáni‑ri̱ ja̱ sɨkɨ́ róó. 12 Ñáni̱ jíná'an‑ró, ká'a̱n nda̱'ú‑ri̱ jíín‑ró ja̱ ná sá'a‑ró nátu̱'un sá'a‑ri̱, chi̱ ruu̱, a ni̱ sá'a‑ri̱ nátu̱'un kásá'a‑ró. Te tú ní kásá'a ndɨva̱'a‑ró jíín‑rí. 13 Ko a kájini̱ va̱'a‑ró ndasa ni̱ kuu onde̱ ná xnáñúú, chi vi̱tá yikɨ kúñu‑ri̱, te ja̱ yúán ní jani‑ri̱ tu̱'un va̱'a nuu̱‑ro̱ sáá. 14 Te va̱sa ni̱ kukuí'a̱ ini̱‑ro̱ ní sá'a‑ri̱ jíín kué'e̱ tá'a̱n‑ri̱, ko tú ní káské'ichi̱‑ro̱ rúu̱, ni tú ní kásájá'a̱ ini̱‑ro̱ núu̱‑rí, chi̱ sua ni̱ ka̱jatá'ú‑ró rúu̱ nátu̱'un ɨɨn ndajá'a̱ Dios, xí nátu̱'un máá Cristo Jesús. 15 Núsáá te naja̱ tuká kákusɨɨ̱ iní‑ro̱. Chi ja̱ndáa̱ ká'a̱n‑ri̱ jíín‑ró, já nú ní kúu sá'a‑ró, te tava‑ro ndúchi‑ro te kua̱'a‑ró núu̱‑rí núú. 16 Ja̱ yúán, te cha̱a jíto u'u̱ róó kúu‑ri̱ ja̱ ní kastu̱'ún ndáa̱‑ri̱ tu̱'un nuu̱‑ro̱ náún. 17 Ni̱'in kánandúkú‑de róó, ko tú va̱'a, chi̱ kákuni̱‑de kasu̱‑de nuu̱‑ro̱, náva̱'a kundíki̱n ni̱'in‑ró máá‑de. 18 Chi̱ íó va̱'a ja̱ ndúkú ní'in‑de róó ta̱ká kɨvɨ̱ nú tiñu va̱'a kúu, te nasu̱ ondé nɨ́nɨ máá kɨvɨ́ ncháá‑ri̱ jíín‑ró. 19 Hijo máni̱, ja̱ sɨkɨ́ róó kúu ja̱ tá'u'u̱ xaa̱n túku ini̱‑ri̱, onde̱ ná yíja va̱'a Cristo ini̱‑ro̱ jíná'an‑ró. 20 Chi̱ kuní‑ri̱ jaa̱‑ri̱ kunchaa̱‑ri̱ jíín‑ró vína, te naxnúu‑ri̱ tachi̱‑rí ka'a̱n‑ri̱ jíín‑ró. Kúñáá xini̱‑rí, tú jiní‑ri̱ ndasa sá'a‑ri̱ jíín‑ró. 21 Róó, ja̱ kákuni̱‑ro̱ kuíñi‑ró chíi ley, kastu̱'ún núu̱‑rí: Á tú kájini so̱'o‑ró ndasa ká'a̱n ley: 22 Chi̱ súan yóso núu̱ tutú, ja̱ Abraham ni̱ ñava̱'a‑de uu̱ se̱'e yíí‑de, ɨɨn‑i kúu se̱'e ña'an ndikín nchaa̱, te ɨnga̱‑i kúu se̱'e ña'an kúu nuu̱. 23 Ko se̱'e ña'an ndikín nchaa̱, ni̱ kaku‑i nátu̱'un ta̱ká ña̱yɨvɨ, ko se̱'e ña'an kúu nuu̱, a ni̱ kaku‑i nátu̱'un ni̱ keyu'u máá‑yá. 24 Ta̱ká tu̱'un yá'a kúu ɨɨn tu̱'un yátá. Chi̱ ña'an yá'a kákuu‑ña úu̱ tu̱'un. Chi̱ ɨɨn‑ña nání‑ña Agar, te va̱i‑ña ondé yuku Sinaí, te máá‑ña skáku‑ña sé'e sátiñu sáni. 25 Chi̱ Agar kúu nátu̱'un máá yúku Sinaí, onde̱ ñuu̱ Arabia. Te ná ni̱ kuu‑ún, suni súan kúu ñuu̱ ja̱ nání Jerusalén vina, chi̱ suni máá jíín táká se̱'e kájatíñu sáni. 26 Ko máá Jerusalén ja̱ vái onde̱ andɨ́vɨ́, chi̱ tú játíñu sáni nuu̱ ní ɨɨn. Te náa̱‑yo̱ kúu‑ún. 27 Chi̱ súan yóso núu̱ tutú: Róó ña'an numá, ja̱ tú skáku‑ró sé'e, ná kóo sɨɨ̱ iní‑ro̱. Róó ja̱ tú jiní‑ro̱ jatú‑ro̱ káku se̱'e‑ró, ná kána jaa‑ró, te ná kána kó'ó‑ró. Chi̱ íó kua'a̱‑gá se̱'e ña'an máá ɨ́ɨn, nasu̱ sé'e ña'an íó yii, áchí. 28 Núsáá, te yóó, ñáni̱, nátu̱'un Isaac, súan kákuu‑yó sé'e‑ya̱ já ní keyu'u‑yá. 29 Te cha̱a ni̱ kaku nátu̱'un ta̱ká ña̱yɨvɨ, chi ni̱ chindiki̱n‑de cha̱a ni̱ kaku jíín máá Espíritu. Te ná ni̱ kuu sáá, suni súan kúu, onde̱ vina. 30 Ko ndasa ká'a̱n tutu̱ ii̱: Kiñi'in ña'an ndikín nchaa̱, ná kí'i̱n‑ña jíín sé'e‑ña, chi se̱'e ña'an ndikín nchaa̱, ma̱ kúu ni'i̱n‑í ta'u̱‑í jíín sé'e ña'an kúu nuu̱, áchí. 31 Ñáni̱, tú kákuu‑yó sé'e ña'an ndikín nchaa̱, chi se̱'e ña'an kúu nuu̱ kákuu‑yó.