11
1 Mänitä mädiaꞌagy jim̱ wiaꞌxy Judea‑naaxooty wiinduhm̱yhagajpt coogä jäyaꞌayä Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty tøø jiøjpøgøꞌøy, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä. Jaduhṉä apóstoldøjc‑hajxy miädoyhajty møødä mäbøjpädøjc‑hajxy.
2-3 Pero coo jaꞌa Pedro jim̱ ñøcxtägajch Jerusalén, mänit ñähojjä:
―Tii miic̈hä jäyaꞌay hoy coo tøø mguhix̱y, jaꞌa hajxy caꞌa judíospä. Tii hoy coo tøø mmøødcay coo tøø mmøødhuꞌugy.
Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jaduhṉ mänaaṉ, jaꞌa hajxy hänajty mänaam̱bä coo jaꞌa caꞌa judíoshajxy tsipcøxp yajcircuncidarhájpät nebiä judíoshajxy quiuhdujthatiän.
4 Mänitä Pedro quiøx̱y mädiaacy tiiguiøxpä hänajty coo tøø yhoy Cesarea:
5 ―Jím̱høch hänajty nDiospaꞌyaꞌaxy maa jaꞌa cajpt xiøhatiän Jope, mänítøch nwiinhijxy coo tii hänajty quiuhdøøñaxyii tsajpootyp nebiä poobwit crutypän. Mädaax̱c‑hit hänajty xiojtsøꞌøguiä. Jaduhṉ hänajty miänooṉnaꞌay. Coo jaduhṉ ñaax̱cädaacy maac̈h hänajtiän,
6 mänítøch jiiby nguheebøøyy poobwittøjiooty. Mäníthøc̈hä animal madiuꞌu nhijxy møødä hamädaax̱tecypiähajxy, møødä hawaꞌanjatypä, møødä tsahṉ̃dy, møødä muuxy.
7 Mäníthøc̈hä Dios xñämaayy: “Pedro, pädøꞌøg. Yaghoꞌog yøꞌø animal. Mänit mdsúꞌudsät.”
8 Mänítøch nhadsooyy: “Wiindsǿṉ, caj, cábøch yøꞌø animalduhm̱bä mänaa ndsuꞌuc̈h. Hix̱, cab højts nguhdujt jaduhṉ myiṉ̃ coo højtsä animal hoñäꞌä mädyiibä ndsúꞌudsät.”
9 Mäníthøc̈hä Dios jadähooc xñämáaguiumbä: “Tijátyhøch nyajnähdijpy coo hajxy mdsúꞌudsät, cab jaduhṉ yhahixøꞌøy coo hajxy mwiingápxät.”
10 Tägøøghóoc‑høc̈hä Dios jaduhṉ xñämaayy, mäníthøc̈hä poobwit nhijxy coo chajpéjcumbä tsajpootyp.
11 Mäníthøc̈hä hänaꞌc nädägøøg xñämejch maac̈h hänajty nmejtstaꞌaguiän. Jim̱ hajxy hänajty tøø chohṉdaꞌagy Cesarea.
12 Mäníthøc̈hä Dioshespíritu xñämaayy cooc̈h tähooccapx̱iä nbaduꞌubǿgät. Mänítøch njaanc̈h møødnøcxy. Mänit hädaa mäbøjpädøjc‑hajxy nädädujc piaduꞌubøjpä. Jope hajxy chooñ. Coo højts jim̱ nmejch Cesarea, mänit højts jim̱ ndøjtägøøyy maa jaꞌa craa Corneliohajpä tiøjcän.
13 Mänit højtsä Cornelio xyajmøødmädiaacy nébiägä Diosmoonsä tsajpootypä ñäguehx̱tøøꞌxiän jaꞌa Cornelio wyiinduum. Mänítägä Diosmoonsä jaꞌa Cornelio ñämaayy: “Jim̱ä craa tuꞌug yhity Jope, jaꞌa xøhajpä Simón Pedro. Capxyñäguex̱ jaꞌa craa jaduhṉ coo yaa myínät.
14 Coo yaa miédsät, mänit miic̈h xyhawaaṉaaṉä nebiä mbojpä mgädieeybä hajxy mnähwaꞌads mguhwáꞌadsät, møødä mhuung møødä mdoꞌoxy.”
15 Cooc̈h ndägøøyy mädiaacpä, mänitä Corneliohajxy yhadägøøyy jioottägøøyyä jaꞌa Dioshespíritäm, neby højts jayøbajt xyhuuc nägädáacämbän.
16 Mänítøch njahmiejtstaacy nebiä Jesús tähooc miänaaṉ̃än: “Jaꞌa Juan, nøøhaam hijty miäyajnäbety. Tøyhajt jaduhṉ. Pero mijts jaduhṉ xyajnäbetaam̱b jaꞌa Dios yhEspírituhaam”, nøm̱ højtsä Jesús xñämaayy.
17 Y coo hajxy tøø nmäbǿjcäm jaꞌa Jesucristocøxpä, paadiä Dios jaꞌa yhEspíritu hajxy tøø xmióoyyäm. Hoorä, jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, tøø jaꞌa Dios jaꞌa yhEspíritu mioobiä, neby hajxy tøø xmióoyyämbän. Pǿṉhøch høøc̈h cooc̈hä Dios jaduhṉ nnäꞌä capxhadúgät ―nøm̱ä Pedro miädiaacy.
18 Coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jaduhṉ miädoyhajty jim̱ Jerusalén, mänit hajxy hamoṉ̃ haducy miähmøøyy. Mänitä Dios hajxy piaꞌyaax̱y coo miøj coo jiaanc̈hä. Mänit hajxy miänaaṉ̃:
―Jaꞌa jäyaꞌayhajxy caꞌa judíospä, tøø jaꞌa cuhdujt hajxy mióoyyäbä coo jaꞌa Dios hajxy jiøjpøgǿꞌøwät, møød coo jaꞌa yhaxøøgcuhdujt hajxy ñajtshixǿꞌøwät, jaduhṉ hajxy cøjxtaꞌaxiøø jiugyhádät nebiä Dios jiugyhatiän.
19 Tǿøyyämä Esteban hänajty jim̱ yaghoꞌogyii Jerusalén, mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱ tiägøøyyä jaamdúuṉäbä tsaac̈htiúuṉäbä. Coo hajxy jim̱ chohṉ̃, näjeꞌe hajxy jäguem̱baady ñøcxøøyy, Fenicia, Chipre, Antioquía. Coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajwaꞌxy jaꞌa Jesucristocøxpä homiaajä, jagooyyä judíos jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy hänajty yajnähixøꞌøyii. Pønjaty hänajty caꞌa judíos, cab hajxy hänajty yajnähixøꞌøyii.
20 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ tsohm̱bä Chipre møød Cirene, coo hajxy näjeꞌe miejch maa jaꞌa cajpt hänajty xiøhatiän Antioquía, hopiøṉä Diosmädiaꞌagy yajnähixøøyyä jaꞌa Jesúscøxpä, møødä judíoshajxy, møødä caꞌa judíoshajxypä. Jaduhṉ hajxy yajnähixøøyyä coo jaꞌa Jesús hajxy nWiindsøṉhájtäm.
21 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy, miøødhájtäbä Dios jaꞌa miøcmäjaa hajxy hänajty. Mänitä jäyaꞌay jaꞌa jiecyquiuhdujt hajxy nämay ñajtshixøøyy. Mänitä Dios hajxy jiøjpøgøøyy.
22 Jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy, jaꞌa hajxy hänajty hijpä Jerusalén, coo hajxy jaduhṉ miädoyhajty coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jim̱ miayøꞌøy Antioquía, mänitä Bernabé hajxy jim̱ quiejxy.
23 Coo jaꞌa Bernabé jim̱ miejch Antioquía, mänit yhijxy coo jaꞌa Dios jaꞌa mayhajt hänajty møj tøø tiuṉ̃, coo jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty tøø jiaanc̈h mayøꞌøy. Mänitä Bernabé jiaanc̈h tehm̱ xiooṉdaacpøjcy. Mänitä Bernabé jaꞌa mäbøjpädøjc ñämaayy coo jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy tehṉgahnä miäbǿgät hamuumduꞌjoot jaꞌa Jesucristocøxpä.
24 Hojiootä Bernabé hänajty jiaanc̈h tehm̱ miøød. Jiaanc̈h tehm̱ miøødä Dioshespíritu hänajty jeꞌeduhṉ. Hamuumduꞌjootä Diosmädiaꞌagy hänajty miäbøcy. Paadiä mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty jaduhṉ tehṉgahnä miayøꞌøy, jaꞌa hajxy hänajty mäbøjpä jaꞌa Jesúscøxpä.
25 Coo jaꞌa Bernabé jim̱ chohṉ̃ Antioquía, mänitä Saulo hoy piaady. Mänit hajxy jim̱ nämetsc ñøcxtägajch Antioquía.
26 Tuꞌjumøjtä Bernabéhajxy jim̱ yhijty møødä Saulo maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxiän. Jim̱ä cuꞌugä Diosmädiaꞌagy hajxy nämay yajwiingapxøøyyä. Jim̱ Antioquía, jim̱ä mäbøjpädøjc‑hajxy yajxøbejtsohṉä cristianos, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo hajxy hänajty tøø jiøjpøgøꞌøy.
27 Mänitä jäyaꞌayhajxy näjeꞌe jiiby quiädaacy Antioquía. Jerusalén hajxy hänajty tøø chohṉdaꞌagy. Tøø hajxy hänajty ñajtscapxøøyyä jaꞌa Diósäm.
28 Tuꞌjäyaꞌay hänajty xiøhaty Agabo. Tøø jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy hänajty yhamugøꞌøy. Mänitä Agabo tiänaayyøꞌcy jäyaꞌayhagujc. Mänit miänaaṉ̃ coogä yuuxøø hänajty jejcy jiadaꞌañii wiinduhm̱yhagajpt. Mänit jaduhṉ jiaanc̈h tøjiajty cujecy mänaa jaꞌa Claudio hänajty jim̱ tiuuṉgmøødän Roma.
29 Mänitä mäbøjpädøjc‑hajxy quiojyquiapxytiuuṉ̃ jim̱ Antioquía coo jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hänajty jim̱ quiexaꞌañ Judea maa jaꞌa mäbøjpädøjc‑hajxy jim̱bän. Jaduhṉ hajxy hanidiuhm̱jaty yejcy, mäduhṉ̃tiä xädøꞌøñ hajxy hänajty miøødä.
30 Mänitä xädøꞌøñ hajxy jaduhṉ jiaanc̈h quejxy. Jaꞌa Bernabéhajxy jim̱ mänøcx Judea møødä Saulo. Mänitä majjäyaꞌadiøjc jaꞌa xädøꞌøñ hajxy hoy mioꞌoyii, jaꞌa hajxy hänajty tsänaabiä jim̱ Judea.