10
Haa jaꞌa jecyquiuhdujt, hijxtahṉd hänajty jaduhṉ hijp coo jaꞌa Jesucristo hajxy hänajty xñähhoꞌtuꞌudáaṉäm. Nebiä jecyquiuhdujt hänajty yhaneꞌemiän, jomøjt‑jomøjtä animal hajxy jia yox̱y. Pero ni pøṉ hänajty quiaꞌa nähwaꞌac̈h quiaꞌa cuhwaꞌac̈h, pønjaty hänajty ja wiꞌi tiägøꞌøwáam̱bäp maa jaꞌa Dioswiinduumän. Coo hajxy häxøpy tøø jiaanc̈h nähwaꞌac̈h tøø jiaanc̈h cuhwaꞌac̈h jaꞌa piojpä quiädieey hajxy, cabä animal hajxy häxøpy yojxnä. Tähooquiä hajxy jaduhṉ cu yojxy, mänit jaduhṉ cu yhoyøøyy. Hamdsoo hajxy cu ñajuøøyy coo pojpä cädieey hajxy quiaꞌa mǿødänä. Pero coo animal hajxy hänajty jaduhṉ yox̱yñä jomøjt‑jomøjt, ñajuøøby hajxy hänajty jaduhṉ coo pojpä cädieey hajxy miøødä. Hix̱, ni mänaa jaꞌa wajnøꞌty jaꞌa chivonøꞌty jaꞌa pojpä cädieey quiaꞌa yajnähwaꞌac̈h quiaꞌa yajcuhwaꞌac̈h.
Paadiä Cristo jaꞌa Dios ñämaayy, mänaa hänajty jaduhṉ yaa tøø quiädaꞌaguiän hädaa yaabä naax̱wiin:
Caj miic̈h mjoot jaduhṉ chocy coo jaꞌa animal hajxy tehṉgajnä yóxät.
Páadyhøch miic̈h yaa xquiejxy hädaa yaabä naax̱wiin cooc̈h yaa njäyaꞌayhádät, nébiøc̈hä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ yaa nnähhoꞌtúꞌudät.
Caj miic̈h mjoot jaduhṉ chocy coo animal hajxy yóxät, coo hajxy ñóꞌogät.
Paadiä animal hajxy yox̱y, nähwaatspä piojpä quiädieeyhajxy jaduhṉ.
Mänítøch nmänaaṉ̃:
“Dios, páadyhøch jaduhṉ yaa tøø ngädaꞌagy nébiøch jaduhṉ yaa ngudiúnät nébiøch miic̈h xñämaayyän,
neby jaduhṉ jim̱ myiṉ̃än cujaay maa miic̈h mmädiaꞌaguiän jaꞌa høøc̈hcøxpä”,
nøm̱ä Cristo jaꞌa Dios ñämaayy. Jayøjpä Cristo miänaꞌañ cooc jaꞌa Dios jioot quiaꞌa tsocy coo animal hajxy quiaꞌa yóxät ni quiaꞌa nóꞌogät. Jaꞌa piojpä quiädieey hajxy jaduhṉ yajnähwáatsäp yajcuhwáatsäp. Hoyyä jecyquiuhdujt jia haneꞌemy coo hajxy tehṉgajnä yóxät, cabä Dios jaduhṉ quiumay. Jaduhṉ miänáaṉgombä: “Teedy, páadyhøch yaa tøø ngädaꞌagy nébiøch jaduhṉ yaa ngudiúnät nébiøch miic̈h xñämaayyän.” Jaduhṉ miädiaꞌagytiägøꞌøy coo jaꞌa Cristo hänajty jaduhṉ yhaneꞌemaꞌañ coo animal hajxy quiaꞌa yójxnät, nebiä Tieedy miädiaꞌagy jaduhṉ quiudiúuṉät. 10 Hoyyä Jesucristo jaꞌa Tieedy miädiaꞌagy jiaanc̈h cudiuuṉä coo højts jaduhṉ tähooquiä xñähhoꞌtúutäm; paadiä Dios hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsäm.
11 Jaduhṉä jecyquiuhdujt hijty yhaneꞌemy coo jaꞌa teediä animal hajxy jabom̱‑jabom̱ wyiꞌi yóxät. Hoy hajxy jaduhṉ jia cudiuuṉ̃, cab hajxy jaduhṉ ñäꞌägädä nähwaach ñäꞌägädä cuhwaach. 12 Coo jaꞌa Jesucristo jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy hänajty tøø xñähhoꞌtúutäm tähooquiä, mänit hoy yhäñaaguiädaꞌagy maa jaꞌa Dios yhahooyhaampiän. 13 Jim̱ jaduhṉ yhahix̱y coo jaꞌa miädsiphajxy quiaꞌa mäjädaꞌagaꞌañ. 14 Tähooquiä hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Jaduhṉä nbojpä ngädieey hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsänä. 15 Jaduhṉä tøyhajt hajxy nmøødhájtäm coo tiøyyä, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Dioshespíritu jaduhṉ miänaam̱bä maa jaduhṉ cujaay myiṉ̃än:
16 Coo jaduhṉ yhabáadät, mänítøch hajxy nmøødyajcuhdugaꞌañ, nøm̱ä Dios miänaꞌañ:
Nyajnähixøꞌøwáam̱biøch nmädiaꞌagy hajxy hoy, neby hajxy jaduhṉ hamuumduꞌjoot wyiinjuǿꞌøwät.
17 Mänit miänáaṉgombä:
Cábøc̈hä piojpä quiädieeyhajxy mänaa njahmiedsáaṉänä.
18 Jaduhṉds jeꞌe, tøø jaꞌa Jesucristo jaꞌa nbojpä ngädieey hajxy xyajnähwaats xyajcuhwáatsänä tähooquiä. Hoyyä animal hajxy jia yox̱yñä, cab jaduhṉ choobaatnä.
19-20 Hermanodøjc, maa jaꞌa jecyquiuhdujt myiṉ̃än, cabä cuhdujt pøṉ miøødä coo jiiby tiägǿꞌøwät maa jaꞌa muutscunuuꞌxytiøgootiän. Pero coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm, paady hajxy jim̱ hoy ndägøꞌøwáaṉänä maa jaꞌa Dioswiinduumän. Tøø hajxy xyajnähwaats tøø hajxy xyajcuhwáatsäm jaꞌa nbojpä ngädieeyhájtäm. 21 Jeꞌeds hajxy jim̱ xñähgapxtúutäm Dioswiinduum. 22 Entonces, tsøg hajxy jim̱ tägǿøyyäm Dioswiinduum. Tsøgä miädiaꞌagy hajxy hamuumduꞌjoot mäbǿjcäm coo jaꞌa cuhdujt hajxy nmøødhájtäm coo hajxy jim̱ ndägǿøyyämät, jeꞌeguiøxpä coo jaꞌa Jesucristo hajxy tøø xñähhoꞌtúutäm. Jaduhṉä nbojpä ngädieey hajxy tøø xyajnähwaats tøø xyajcuhwáatsäm. 23 Tsøgä Diosmädiaꞌagy hajxy tehṉgajnä mäbǿjcäm. Cab hajxy nnajtshixǿøyyämät. Nmøødhájtäm jaꞌa tøyhajt hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy xmioꞌowáaṉäm nebiaty hajxy tøø xyajwiinwaaṉǿøyyäm coo hajxy cøx̱iä wiinä xmioꞌowáaṉäm. 24 Tsøg hajxy niguiapxwíjjäm neby hajxy maas hoy nnic̈hojc nnibiaꞌhäyóow̱ämät hamiṉ̃ haxøpy, neby jaꞌa Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ maas hoy ngudiúuṉämät. 25 Jaduhṉ hajxy nyajnajuǿøyyäm coo miäwiingooṉnä coo jaꞌa Jesucristo yaa quiädaactägatsaꞌañ. Paady, tsøg hajxy nijiootcapxmøcpǿjcäm. Tehṉgajnä hajxy nhamugǿøyyämät jaꞌa Dioscøxpä. Näjeꞌe hajxy, cab hajxy jaduhṉ ñäꞌägädä mejtsnä. Cabä quiuhdujthajxy jaduhṉ yhoyyä.
26 Coo hajxy tehṉgajnä haxøøg nwädíjtämät, hoyyä tøyhajt hajxy tøø nja wiinjuǿøyyäm, cabä nbojpä ngädieey hajxy jaduhṉ ñäꞌägädä nähwáatsämät. 27 Haxøøgtuumä Dios hajxy jaduhṉ xpiädáacämät maa jaꞌa jøøn tioyyän, maa jaꞌa Dios miädsiphajxy yhitiän. Hoc̈hähgøøñä jaduhṉ jiiby. 28 Pøṉ jaduhṉ caꞌa cudiuum̱b nebiä Moisés jaꞌa jiecyquiuhdujt yhaneꞌemiän, pø tøø testigohajxy jaduhṉ yhix̱y mejtstägøøgä, tsipcøxp jaduhṉ yaghoꞌogaꞌañii. 29 Maas hanax̱iä hajxy jaduhṉ quiumädow̱aaṉnä pønjaty jaꞌa Dioshespíritu jaduhṉ haxøøg nänøøm̱b, jaꞌa mayhajt tuum̱bä, pønjatiä Dioshuung jaduhṉ xøøghajp, pønjatiä ñøꞌty jaduhṉ häyoow̱híjxäp, hoy hajxy jeꞌeduhṉ tøø xjia nähhoꞌtúutäm, hoy hajxy jeꞌeduhṉ tøø xjia yajnähwaats tøø xjia yajcuhwáatsäm. 30 Tøyhajtä Dios jaduhṉ miänaaṉ̃: “Høøc̈h jaduhṉ nyaghawiimbidaam̱by.” Chaadsä Diosmädiaꞌagy miänáaṉgumbä: “Dios quiuꞌug jaduhṉ yajcumädow̱aam̱bä.” 31 Hoc̈hähgøøñä jaduhṉ coo jaꞌa Dios hajxy xyajcumädóow̱ämät; jeꞌeduhṉ jugyhajp cøjxtaꞌaxiøø.
32 Nax̱y hajxy mdehm̱ jiahmiédsät nebiä Jesucristo miädiaꞌagy hajxy mmädoodsohṉän. Hamuumduꞌjoot hajxy mbaduꞌubøjcy, hoy hajxy hänajty mja tsaac̈hpøcy hoyhoy. 33 Näjeꞌe hajxy myaghäyoow̱hijxy cuꞌughagujc. Y mjootcapxmøcpøjpy hajxy hänajty pønjaty hänajty jaduhṉ häyoow̱híjxäp. 34 Y mnäxuuꞌchp hajxy hänajty pønjaty hänajty tsum̱yc̈hänaaby. Mxooṉdaacp hajxy hänajty, hoy hajxy cøx̱iä wiinä xjia pøjcä. Mnajuøøby hajxy hänajty coo hajxy jim̱ mhidaꞌañ tsajpootyp cøjxtaꞌaxiøø. 35 Entonces, cab hajxy tii mdájät mmáyät; tehṉgajnä hajxy mmäbǿgät coo jaꞌa Dios hajxy xyhix̱yñä. Mjahmiédsäp hajxy jaduhṉ coo hajxy nøcxy jim̱ mhidaaṉnä tsajpootyp. 36 Nax̱y hajxy mdehm̱ mieeꞌxtúgät, nebiä Diosmädiaꞌagy hajxy jaduhṉ hoy mgudiúnät. Jaduhṉ hajxy mbáadät tijaty jaꞌa Dios hajxy tøø xyajwiinwaaṉǿøyyäm coo hajxy xmioꞌowáaṉäm. 37 Jaduhṉä Diosmädiaꞌagy miänaꞌañ:
Mobädajpä jeꞌe quiädaꞌagaꞌañ pøṉä Dios jaduhṉ quiexaam̱by.
38 Pøṉä Diosmädiaꞌagy hoy cudiuum̱b, miäbøjpy jeꞌeduhṉ tehṉgajnä.
Pero coo ñajtshixǿꞌøwät, cabä Dios quiumayaaṉnä.
39 Pero højtshájtäm, cab hajxy mänaa nnajtshixøꞌøwáaṉäm. Tehṉgajnä hajxy nmäbǿjcäm. Paadiä Dios hajxy xyhuuc yajnähwaꞌadsáaṉämbä. Cab hajxy xyajcumädow̱áaṉäm.