10
Mänitä Jesús jaꞌa miäguꞌughajpä miøjyaax̱y jaꞌa nämajmetspä. Mänitä cuhdujt miooyy coo jaꞌa møjcuꞌu hajxy yajpäyǿꞌøgät, coo homiädyii paꞌamä hajxy yajnáxät.
Jaduhṉä nämajmetspähajxy hänajty xiøhaty: Simón Pedro møødä piuhyaꞌay Andrés; jaꞌa Zebedeo yhuunghajxy, Jacobo møødä Juan; Felipe; Bartolomé; Tomás; Mateo jaꞌa yajnähjuudiuutpä; Jacobo, jaꞌa Alfeo yhuung; Lebeo Tadeo; Simón jaꞌa cananista; Judas Iscariote, jaꞌa Jesús hänajty yajyaghoꞌogáaṉäbä.
Mänitä Jesús jaꞌa nämajmetspähajxy quiejxy mädiaꞌagy‑yajwaꞌxpä. Mänit ñämaayy:
―Caꞌa hajxy jim̱ mnøcxy maa jaꞌa caꞌa judíoshajxy chänaꞌayän, y caꞌa hajxy jim̱ mnøcxy Samarianaaxooty. Yaayyä hajxy jaduhṉ mwädítät, yaa Israelnaaxooty. Jaꞌa jäyaꞌayhajxy yaabä, jaduhṉ mäwíinäts hajxy jeꞌe nebiä meeg tägowiädijpän. Mnägápxäp hajxy jaduhṉ coo jaꞌa Dios jaꞌa miäjaa mobädajpä yajcähxøꞌøgaꞌañ. Myajnáxäp hajxy homiädyii paꞌamä møødä haxøøgpaꞌam. Myagjujypiǿgäp jaꞌa hoꞌogyjiäyaꞌay hajxy. Myajpäyǿꞌøgäp jaꞌa møjcuꞌu hajxy. Nnäꞌä móobiøch mijts hädaa cuhdujt; cábøch mijts nyagjuyaꞌañ; jaduhṉ mijtspä, cab hajxy myagjúubiät.
’Cabä xädøꞌøñ hajxy mgónät ni weeṉ̃tiä. 10 Cabä morral hajxy mwídsät. Tuꞌuquiä camiixy hajxy mwídsät. Cabä cøꞌøg hajxy mejtstehṉg mmänǿcxät. Cabä cuhdajt hajxy mgábät. Jim̱ hajxy mmägayaꞌañ mmähuꞌugaꞌañ maa hajxy hänajty mhamejtstaꞌagaꞌañän.
11 ’Coo hajxy maa mgajptägǿꞌøwät, jim̱ä jäyaꞌay hajxy mhøxtáꞌawät jaꞌa hojiootmøødpä; jim̱ hajxy mhamejtstáꞌagät. Jiiby hajxy mhídät høxtä coonä hajxy hänajty mduꞌubøgaꞌañ. 12 Coo hajxy mdøjtägǿꞌøwät, mänit hajxy myajpóoꞌxät. 13 Coo hajxy jaduhṉ xyajtøjtägǿꞌøwät hamuumduꞌjoot, mänit hajxy jaduhṉ quiunuuꞌxǿøjät jaꞌa Diósäm; pø caj, cab hajxy jaduhṉ quiunuuꞌxǿøjät. 14 Coo hajxy jaduhṉ xquiaꞌa näꞌägä jøjpøgǿꞌøwät, coo jaꞌa mmädiaꞌagyhajxy xquiaꞌa näꞌägä mädóow̱ät, mänit hajxy jim̱ mdsóonät. Mänitä mdecy hajxy mwiinwop mwiinxídät, nebiä hijxtahṉd jaduhṉ miähmǿꞌøwät coo mijts jaduhṉ tøø xquiaꞌa yajtøjtägøꞌøy. 15 Tøyhájtäts mijts nnämaꞌay, coo yhabáadät coo jaꞌa jäyaꞌayhajxy quiumädow̱aꞌañ, maas hanax̱iä yøꞌø cajpt jaduhṉ quiumädow̱aꞌañ quejee jaꞌa Sodomacajpt møødä Gomorracajpt.
16 ’Maac̈h mijts nwiinguex̱iän, haxøøgwiinmahñdy jaꞌa jäyaꞌayhajxy jim̱ miøød. Paady hajxy nähix̱ hahixøꞌø mnibiädaꞌagǿøjät. Meeꞌxxieemy hajxy jaduhṉ mwädítät. 17 Mniyajcopcøꞌøwǿøjäp mijts. Xyajcøꞌødägǿꞌøwäp mijts maa jaꞌa tuuṉgmøødpän. Mänítäts hajxy xwyiinwop xjiøjwóbät maa jaꞌa chajtøgootyhajxiän. 18 Høxtä jim̱ hajxy xyajmedsaꞌañ maa jaꞌa gobiernä wyiinduumhajxiän, møød jim̱ maa jaꞌa caꞌa judíos wyiinduumhajxiän. 19 Pero coo hajxy jaduhṉ xyajmédsät maa jaꞌa wyiinduumhajxiän, cab hajxy mdaj mmáyät waam̱baty hajxy hänajty mmädiaꞌagaꞌañ. Coo jaduhṉ yhabáadät, mänitä Dios jaduhṉ xyhawáaṉät waam̱baty hajxy jaduhṉ mmänáꞌanät. 20 Cab hajxy hamdsoo mmädiaꞌagaꞌañ. Dioshespírituhaam hajxy jaduhṉ mmädiaꞌagaꞌañ.
21 ’Haxøøg jaduhṉ jiadaꞌañii. Hamdsoo hajxy ñiñähanuuꞌxøꞌøwaꞌañii jaꞌa tuꞌqueꞌexpä‑jäyaꞌay. Jaduhṉ jaꞌa tieedyhajxy jiatcøꞌøwaam̱bä møødä yhuunghajxy. 22 Jaꞌa høøc̈hcøxpä mijts jaꞌa jäyaꞌayhajxy nägøx̱iä xmiähaṉhadaꞌañ. Pøṉ jaduhṉ meeꞌxtujp cøjxtaꞌaxiøø, jeꞌeds jaduhṉ mähmøꞌøwaam̱b hodiuum. 23 Coo mijts hajxy xchaac̈htiúnät mäduꞌughagajpt, mänit hajxy mbäyǿꞌøgät, mänit hajxy mnǿcxät wiingtuum. Tøyhájtäts mijts nnämaꞌay, cooc̈h hänajty ngädaꞌagaꞌañ, høøc̈h jaꞌa Diosquex̱ypä, cahnä cajpt hajxy hänajty mwiinwädityñä maa jaꞌa judíoshajxy chänaꞌayän.
24 ’Cabä pøṉ jaduhṉ jiaty nebiä wyiindsǿṉ jiatiän. 25 Coo hajxy jaduhṉ mjádät nebiä mwiindsøṉhajxy jiatiän, jootcujc hajxy jaduhṉ mhídät. Cooc̈hä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ tøø xñämaꞌay: “Møjcuꞌu”, jaduhṉ mijts hajxy xñämaꞌawaam̱bä.
26 ’Cabä cuꞌug hajxy mdsähgǿꞌøwät. Nebiaty hajxy jaduhṉ jiatcøꞌøy hameeꞌch, cähxøꞌøgaam̱b jaduhṉ. 27 Waam̱bátyhøch mijts hameeꞌchhaam nnajtscapxǿøyyäm, majiäyaꞌayhagujc hajxy myajcapxǿꞌøwät. 28 Cab hajxy mdsähgǿꞌøwät pøṉ jaꞌa mnaax̱niꞌx hajxy xyaghóꞌcäp; cabä mháañämä hajxy jaduhṉ xyaghóꞌcät. Jaꞌa Dios hajxy mdsähgǿꞌøwäp; jeꞌedsä cuhdujt jaduhṉ møød coo hajxy jiiby xquiéxät haxøøgtuum. Jiiby jaꞌa mnaax̱niꞌxhajxy quiuhdägóyyät møødä mháañämähajxy.
29 ’Jaꞌa muuxyhuunghajxy, coo hajxy quiaꞌay, yhijxyp jaꞌa nDeedyhájtämhajxy jaduhṉ, hoy hajxy quiaꞌa ja tsow̱ä. 30 Jaanä jaduhṉ mijts xyhijxpä, høxtä xñajuǿøyyäp mijts naag mijts mguhwaay. 31 Cabä jäyaꞌay hajxy mdsähgǿꞌøwät; hix̱, mmaas tsoobaatp mijts quejee jaꞌa muuxyhajxy.
32 ’Pønjátyhøch jaꞌa nmädiaꞌagy xmiøødyajtuꞌugøøby maa jaꞌa cuꞌugwiinduumän, mänítøch jaꞌa miädiaꞌagyhajxy nmøødyajtuꞌugøꞌøwaam̱bä maac̈hä nDeedy wyiinduumän jim̱ tsajpootyp. 33 Pero pønjátyhøch jaduhṉ tuꞌugmädiaꞌagy tøø xquiaꞌa møødhity maa jaꞌa cuꞌugwiinduumän, ni høøc̈h jaduhṉ tuꞌugmädiaꞌagy ngaꞌa møødhidaam̱bä maac̈hä nDeedy wyiinduumän jim̱ tsajpootyp.
34 ’Cooc̈h yaa tøø ngädaꞌagy, paadiä jäyaꞌayhajxy jaduhṉ ñimiädsibøꞌøwaꞌañii jaꞌa høøc̈h nmädiaꞌagyquiøxpä. Cab hajxy jootcujc yhidaꞌañ. 35-36 Tuꞌtøjc hajxy jaduhṉ ñimiädsibøꞌøwaꞌañii, møødä tiaj møødä tieedy, møødä ñøøx møødä miajc, møødä jiaxieꞌeb møødä xiocy.
37 ’Pøṉä tiaj pøṉä tieedy maas tsojp quejeec̈h høøc̈h jaduhṉ xchocy, cábøch jaꞌa nmädiaꞌagy hoy xpianǿcxät. Y pøṉä ñøøx pøṉä miajc maas tsojp quejeec̈h høøc̈h jaduhṉ xchocy, ni jeꞌec̈h jaꞌa nmädiaꞌagy hoy xquiaꞌa panǿcxäbät. 38 Pøṉä jioot tsojp cooc̈h høøc̈h xpianǿcxät, pero cabä jioot jaduhṉ chocy coo chaac̈hpǿgät nébiøch jaduhṉ ndsaac̈hpøgaꞌañän, cábøch nmädiaꞌagy jaduhṉ hoy xpianǿcxät. 39 Pøṉä jiugyhajt jaduhṉ ja wiꞌi yaghoyøꞌøwaam̱b, tägóyyäp jaꞌa jiugyhajt jaduhṉ. Pero pøṉä jiugyhajt najtshixøꞌøwaam̱b jaꞌa høøc̈hcøxpä, jeꞌeds hodiuum nøcxaam̱b.
40 ’Pøṉ mijts jaduhṉ xchojp, jaduhṉ mäwíinøch høøc̈h xchojpä. Y pǿṉhøch høøc̈h jaduhṉ xchojp, jaduhṉ mäwíinädsä Dios jaduhṉ chojpä, jaꞌac̈h tøø xquiéx̱iäbä. 41 Jaꞌa Diosquex̱yhajxy, hodiuum hajxy ñøcxaꞌañ. Jaanä jim̱ hajxy ñøcxaam̱bä pøṉ jaduhṉ tsojp jaꞌa Diosquex̱y. Paady hajxy chogyii coo hajxy jaduhṉ Dyiosquex̱iä. Jaanä jim̱ hajxy ñøcxaam̱bä hodiuum pøṉ jaduhṉ tsojp jaꞌa hojiäyaꞌay. 42 Coo hädaa häyoobäyaꞌay tøchñøø ñäꞌä moꞌowǿøjät jeꞌeguiøxpä cooc̈h jaduhṉ xpianøcxy, mänit jaayaꞌay piädaꞌagǿøjät hodiuum, jaꞌa nøø tøø yéquiäbä. Tehm̱ tiøyhajt jaduhṉ.