24
Ono a urzi ruugiyo Ɓoy Raa
(Markus 13.1-4; Lik 21.5-7)
1 Isa yi tʼuɗɗe tʼadda booro Ɓoy Raa wo yi dehu yʼeŋgile maŋ, kane sanalliyagí an a dʼiide sirpadí kono an i di kize majjaanika kʼoozige Ɓoy Raa.
2 Maŋ Isa yʼan di ruute, yʼede: «Pay eŋ kun wolliyo ɗeʼŋ? Wo ɗerec nʼun di rooto, mokkolo soo toŋ tʼekki bakatú i ki lekka ye, pay a ruuga.»
Eesiyo ki dabar ere ɓaadaŋ
3 Isa yʼiiney ekki mokkolo kʼInda kʼOlibiye, maŋ yʼa-guune siidí. Aame geŋ sanalliyagi an a dʼiide sirpadí wo an di yʼ tunde, anʼde: «Kee kʼay ki ti rooti ɗoo, sulɗi geŋ an aana woogo me? Wo moo me munɗa wede a kiza urzi kamadá ti onniyo ere duniya ti ɗaŋga me?»
4 Isa yʼan diʼn gime onamaŋ, yʼede: «Kun koona mentikagi, wenɗa soo toŋ yʼun tiʼn dagga ye.
5 Ɗerec, i dʼetto ɗoŋ ɓaadaŋ an tʼamɓo sundó, wede tuuku toŋ yʼa tʼeesa: “Nuŋ Almasi Raa yi biire!”, wo kane geŋ an di dagga ɗuwo ɓaadaŋ.
6 Kun dʼolliga tarkuuse ki arka goppoŋ, wo kun dʼolliga rabila kʼarka dokki. Aame geŋ kun koona mentikagi, kun addira ye. I dehu sulɗi geŋ an dʼaane, wo aame geŋ a ki tʼisa ɗaŋgiya duniya ye ɓotto.
7 Ɗoŋ siiɗo soo ti siiɗo soo te an ɗeyya ti tuddaŋ, ɗoŋ mozigo soo ti mozigo soo me an ɗeyya ti tuddaŋ kay. I dʼisa mosogo ti ŋoŋŋirso siiɗo adda siiɗiyagi ɓaadaŋ.
8 Wo kane sulɗi pay geŋ, aakede kakkisa ere ki poone kʼerewo addutú i tʼumɓe kʼehiyo.
9 Iŋkino maŋ ɗuwo an un diʼn tʼela bey ɗoŋ kʼaduguŋ kono an un diʼn dabira wo an un tiʼn tʼîda. Wo kane ɗoŋ siiɗiyagi pay an un diʼn olmiɗa kono kun umɓe a sundó.
10 Aame geŋ ɗoŋ ɓaadaŋ urzi zaapu kʼaddaŋ a nuŋ an dʼoola, kane geŋ an dʼoɗɗipa ita tuddaŋ ki seɗɗuzaŋ, wo an dʼolmiɗa tuddaŋ.
11 I dʼaɗɗa ɗoŋ ɓaadaŋ an ti tʼisa tuddaŋ aa nebiyagi, wo kane geŋ an dagga ɗoŋ ɓaadaŋ.
12 A ume tuuku toŋ sulɗi ɗoŋ ulpi geŋ an dʼaagila kʼaagulu, iŋkino geyyiso tudde toŋ tʼa tʼisa baata.
13 Wo ɗe wede yʼa ziiɗa zakiɗi a urzizó bini ɗaŋgu maŋ, yode geŋ Raa yʼa yʼutta.
14 I dehu Rabila Majjaanawa ki Moziko Raa gette an di kizite adda siiɗiyagi pay, wo kane ita ɗuwo pay toŋ an di tʼolliga ti kuudaŋ ɗoo miŋ, saŋ duniya tʼa ɗaŋga kollo.»
Onniytagi ɗoŋ etto ki dabar ɓaadaŋ
(Markus 13.14-23; Lik 21.20-24)
15 «Kune kun di wolla munɗa wede ulsu kʼa yʼazzira wo yi lattiya, geŋ a-tʼetta a ono ɗoŋ ti kaaga nebi Daniyel yi ruute, munɗa geŋ an ti yʼ zaapa adda Ɓoy Raa a ume wede kamilen̰. Wede i gariya ono eŋ eedí tiʼni sooɗo beehiye.
16 Aame geŋ kane ɗoŋ adda siiɗo Ziide an tʼombo kʼekki moŋgali.
17 Wede yʼa ti gili yi-guune tʼekki daŋgayadí maŋ, yoŋ geŋ yi-ɗeega amɓu munɗa adda daŋgay ye, yi tʼombo.
18 Wo wede yoŋ adda doome maŋ, yi tʼombo, yi kima ɓoy amɓu kallayí wede goole ye.
19 A onniytagi geŋ aasa dabar ɓaadaŋ a kane erayi ɗoŋ mahuwagi ti ɗoŋ in̰n̰izaŋ an ooɗiyo!
20 Kun tondo Raa kono okkaguŋ tʼa kʼisa a ume reele, ise a onniyo ere ki puukiyadiŋ ye.
21 Iŋkino maŋ dabar gette tʼaasa oon̰e ɓaadaŋ. Tʼume kʼeesiyo duniya bini aŋken̰n̰o, dabar iŋkino i kʼize ye, wo ki ɗaana toŋ i kʼisa ye.
22 Aame onniytagi ɗoŋ ki dabar geŋ Raa yʼa kiʼn îhira goppoŋ ye maŋ, wede tudde soo toŋ umbo a lekka zeere me. Wo ki kotto onniytagi geŋ yʼan ôhira goppoŋ kono ɗoŋ yi biire ki yode.
23 Iŋkino maŋ aame wenɗa yʼiisa: “Almasi Raa yi biire, yoŋ a en̰n̰o!” ise “Yoŋ a ummey!” maŋ, kune onamí kun amɓa ye.
24 Ni rootiyo iŋkino kono i dʼaɗɗa ɗuwo an ti tʼisa tuddaŋ aa Almasi Raa yi biire, wo ti ɗuwo an ti tʼisa tuddaŋ aa nebiyagi. Kane geŋ an dʼisa sulɗi kʼarmika ti sulɗi ɗoŋ i ceeriyo eego, aame urzi ede maŋ kane an di dagga ɗuwo ɗoŋ Raa yi biire ki yode, wo an ki dʼaana ye.
25 Kun ollo, sulɗi eŋ nʼun tiʼn ruute ki poone an dʼaana.
26 Iŋkino maŋ, aame an un ruuta, an iisa: “Kun ollo, Almasi Raa yi biire, yoŋ adda balɗa!” maŋ, kunʼta ye, ise wenɗa yʼun ruuta, yʼiisa: “Kun ollo, yoŋ yi tʼumbiɗa a en̰n̰o!” toŋ maŋ, kun amɓa ye a onamí me.
27 Ɗerec, aa kun wolliyo mizzi yʼomile i-ti tooriyo kandaane ti kese peeɗo ge-koliyo bini peeɗo kʼooriyo geŋ, aaniya ki nuŋ wede an nʼehe aa ulo wede en̰n̰o toŋ, tʼaasa iŋkino kay.
28 A ume wede nuune yi tʼudiga geŋ, zumbi toŋ ti tʼogiya aŋgen̰n̰o.»
Kama ki yo wede an yʼehe aa ulo wede
(Markus 13.24-31; Lik 17.23-24; 21.25-31)
29 «Onniytagi ɗoŋ ki dabar geŋ an tʼiŋgila lewwet maŋ, peeɗo ti ki toora ye, tere yi ki toora ye, molɗali an silɗita ti kandaane, wo sulɗi ɗoŋ an dʼede toogo a kandaane, Raa yʼa tiʼn gozziga.
30 Aame geŋ a kandaane i dʼisa munɗa a kiza kama ki nuŋ wede an nʼehe aa ulo wede en̰n̰o. Iŋkino ita ɗuwo pay adda duniya an ɗillita môolo wo an di nʼ wolla nuŋ wede an nʼehe aa ulo wede eŋ, ni kama ti kandaane ekki dondirso ti toogo ere pay wo ti darƴika ere o dʼede.
31 Maaleeka yʼa baaha parre ti kandaane, nʼa tʼigiba maaleekiyagó kʼadda siiɗiyagi ɗoŋ a duniya itatú piɗe, an di tʼogiya ɗoŋ ni biire.»
Ono ombiɗe a tukki tormo
(Markus 13.28-31; Lik 21.29-33)
32 «Kun wollo wo kun elko a ono ombiɗe ɗoŋ a tukki tormo ettiyo: Aame tormo tʼeesiyo oɗɗize wo puutagutú eesiyo rooɓiyo maŋ, geŋ kune kun suune adda kʼadduguŋ kizini yoŋ goppoŋ.
33 Geŋ iŋkino kay, kune toŋ kun wulla sulɗi pay geŋ an iina maŋ, kun suuno kama ki nuŋ wede an nʼehe aa ulo wede eŋ todʼte goppoŋ, aakede nuŋ a biza bumɓuguŋ.
34 Ɗerec iŋkino wo nʼun di rooto: Ɗoŋ aŋken̰n̰o eŋ an ki ti tʼinda pay ye, ki poone sulɗi pay geŋ an dʼaana me.
35 Kandaane kane ti siiɗo an tʼeŋgila, wo kane onamó an ki tʼeŋgila ye, an di lekka ki daayum.»
Raa siidí i ti suune onniyo te
(Markus 13.32,35; Lik 17.26-27,34-35; 12.39-40)
36 «Wo sulɗi geŋ an aana a onniyo tuuku koo, a peeɗo ere tuuku koo maŋ, i suune yode Meega Raa siidí. Wenɗa doolo yi ki suune ye, ise maaleekiyagi a kandaane, ise Ulo Raa toŋ maŋ.
37 Munɗa wede ize ti kaaga a ozzinagi ɗoŋ ki Nowe geŋ, a kama ki nuŋ wede an nʼehe aa ulo wede en̰n̰o toŋ, aasa iŋkino kay.
38 Adda kʼonniytagi ɗoŋ ti kaaga ki poone mizzi goole yʼa koppa, ahu an tʼooma siiɗo geŋ, ɗuwo an dʼomɓo, an soɓo, an seɗɗu ti tuddaŋ bini onniyo ere Nowe yi-tʼiide adda tooko ere meeda a jiire.
39 Kane ulbaŋ an kʼooɗiyo a munɗa ye bini mizzi goole yʼa guppe, ahu an tʼiimi siiɗo, iŋkino ɗuwo geŋ pay an tʼinda adda kʼahu. Geŋ aasa iŋkino kay a kama ki nuŋ wede an nʼehe aa ulo wede eŋ me.
40 Iŋkino maŋ kuuli sire kane adda doome soo, wede soo geŋ an di yʼamɓa wo wede soŋ an di yʼoola.
41 Erayi sire an massu kaŋ soo, ere soo an ti tʼamɓa wo ere soo an di tʼoola.
42 Iŋkino kun lekko zeere, kono kun ki suune ye onniyo ere tuuku nuŋ Galmeeguguŋ ni kimo te.
43 Ono eŋ kun ollo koɗuwo: Aame wede ɓoy geŋ yi suune peeɗo ere tuuku a diɗɗo wede kʼoogire yʼetto maŋ, yʼa lekke zeere, yi kʼooli wede kʼoogire yi-ki tʼette kʼadda ɓoozí ye.
44 Geŋ iŋkino kune toŋ maŋ kun koona mentikagi, kono nuŋ wede an nʼehe aa ulo wede eŋ, nʼetto a peeɗo ere tuuku kun ki ti suune ye.»
Wede naabo i seeɗu zakiɗi a naabadí
(Lik 12.42-46)
45 «Iŋkino maŋ wede naabo wede i seeɗu zakiɗi a naabadí wo i-dʼede elkiyo geŋ, a yode gen̰n̰o galmeegí yi oola attiɗi pay ki ɗoŋ naabadí oŋgoŋ me, kono yʼan tʼela omɓadaŋ aame peeɗo tʼîida maŋ.
46 Uŋsuwo a wede naabo geŋ me, aame galmeegí a kamadí yi yʼuuna yʼisiyo naabo gettiyo maŋ.
47 Ɗerec iŋkino wo nʼun di rooto: Wede iŋkino geŋ galmeegí yi di tʼela attiɗi ki sulɗizí pay a beezí.
48 Wo ɗe aakede wede naabo ulsu geŋ yʼilka adda kʼaddí, yʼiisa: “Galmeegó eŋ yi tʼûsso”,
49 wo yi tʼiida taazu ɗoŋ an naabiya kaŋ soo, wo yi tʼussa a omɓo ti soɓito tʼeebí ɗoŋ i soɓo i ceeriyo eego.
50 Maŋ galmeegí yʼa aana a onniyo ere wede naabo geŋ yi kʼelkiyo ye, wo a peeɗo ere yi ki ti suune ye.
51 Galmeegí yi di tʼela daŋgay ere zakiɗi wo yi-tʼela aggadí aa ki ɗoŋ bizaŋ sire sire, a ume wede ki ɗollite môolo wo kʼaaɗumu sina.»