19
Sa̱ yja̱jty sa̱ kyubejty ja Pablo jam Efeso
1 Ku ja Apolos jap wyɨnaty Corinto jøts ja Pablo jam ña̱jxy kojpkjotp, jøts yja̱ꞌjty jam Efeso ma̱ tpa̱a̱jty namay ja myɨguꞌuk pøn jaty ja Dios tja̱ꞌmyajtstɨp.
2 Wɨnets ja Pablo jam tyiktɨɨy jøts tnɨma̱a̱y:
―¿Tø meets ja Espíritu Santo mdatøkɨyɨ ku ojts xjanchja̱wɨdɨ ja Jesús?
Jøts ja tꞌadsojɨmbettøø:
―Omɨk øøts ɨdøꞌøn ja nnɨja̱wɨt jøts kudam ja Espíritu Santo jaa.
3 Wɨnets ja Pablo jadɨgojk tyiktɨɨy:
―¿Sudsoꞌampyts ojts mnøbattɨ?
Xjats ja tꞌadsojɨmbettøø:
―Jadeꞌen øø nnøbejty sa̱mɨ Juan Bautista ja ja̱a̱ꞌy tyiknøbejty.
4 Xjats ja Pablo wya̱a̱ñ:
―Nugo ejxa̱ꞌa̱n ɨdøꞌøn ja Juan Bautista myøøy ja ja̱a̱ꞌy ku ja yiknøbety, jadeꞌenꞌampy ja jadeꞌen ttuuñ jøts ja ja̱a̱ꞌy jadeꞌen yiknɨja̱wɨdɨt jøts ku ja tjanchyiktɨga̱tstɨ ja chɨna̱a̱ꞌyɨn. Nayɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y jøts ja amumjoojt tꞌajotꞌa̱ttɨt pøn wyɨnaty menwa̱mpnɨm, ja Jesús ɨdøꞌøn yiktejp wyɨnaty menwa̱mp yiknɨtsokpɨ.
5 Xjats ku jadeꞌen tmadoodøø ku ja Pablo jadeꞌen tnɨgajpxy, wɨnets ojts ñøbattɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús køjxp;
6 ku ja Pablo jadeꞌen kyønɨxa̱jɨdøø, jøts ja Espíritu Santo ñɨmejnɨdɨ, wɨnets ja abikpyɨ ayuujk ojts tka̱jpxtɨ, jøts tka̱jpxwa̱ꞌkxtɨ ja Dios yꞌayuujk pønɨ sa̱ ja Dios wyɨnma̱a̱ꞌnmyøꞌøyɨdɨ.
7 Nɨmakmajtsk ja wyɨnaty yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ.
8 Tɨgøøk poꞌ ja Pablo jap yøꞌøyꞌijty jam tsa̱ptøjkjotp ma̱ jam møkꞌampy kya̱jpxwaꞌkxy, jøts ttukmɨbiky jadeꞌen ja ja̱a̱ꞌy sudsoꞌampy ja Dios ja nɨtana̱a̱ꞌyɨn tpɨkta̱ꞌa̱ky.
9 Jamts wɨna̱a̱gɨn pøn tkamɨbøjktɨp, jaꞌats møk ja wyɨnma̱a̱ꞌñ tpɨkta̱ktøø jøts jam mayja̱a̱ꞌy agujkp tjanchtaxeꞌektɨ ja Dios kyajpxy. Xjats ja Pablo ja møøt ñamyatstuujtnɨyøø pøn ja kaꞌøy ayuujk tjagyaptɨp, wɨnets ja tmøødɨña̱a̱ ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ jøts tmøødɨyɨɨꞌñ ma̱ ja̱a̱ꞌy tuꞌuk txøøwɨ Tiranno pøn ja ɨxpøjkta̱a̱jk wyɨnaty tjagyepy, jamts ja Pablo jabom jabom ja myɨguꞌuk ttukꞌɨxpiky ja Dios kyajpxy.
10 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja jam tyuuñ majtsk jumøjt, jaꞌagøjxp ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ojts tnɨja̱ꞌwɨgyøxtɨ jagamba̱a̱t ja Jesús kyajpxy, jadeꞌen ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jøts nayɨdeꞌen pøn kaꞌisraelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, pøn tsɨnaadyɨp Asia etjotp.
11 Jøts ja Dios møk tmøꞌøy ja myøkꞌa̱jtɨn ja Pablo jøts ja mɨla̱grɨ ja ttuuñ,
12 jøts ja Pablo yjanchyiktapa̱a̱ty ja pa̱a̱y jøts ja wet, jøts ja tmɨnøjkxtɨ ma̱ pama̱a̱ꞌy ja̱a̱ꞌy jap, wɨnets ja pama̱a̱ꞌy ja̱a̱ꞌy jaꞌayɨ ttatsoktøø, jøts ja mɨkuꞌ jadeꞌeñɨ myajtstuujtɨdøø.
13 Jam wyɨnaty nɨwɨna̱a̱gɨn ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn nugo wɨdejttɨp ka̱jp ka̱jp. Jaꞌ ja tyunkꞌa̱jttɨp ja mɨxɨmaaky ja mɨmuuꞌkk, jøts jadeꞌen ja mɨkuꞌ ttukmajtstuꞌuttɨ ja ja̱a̱ꞌy, nay ja Jesús myøkꞌa̱jtɨn yiktunwa̱jnɨp, jøts tnøjmɨ ja mɨkuꞌ:
―Øts wa̱mp, majtstuꞌut yø ja̱a̱ꞌy Jesús myøkꞌa̱jtɨngøjxp midi kya̱jpxyøꞌøpy ja Pablo.
14 Tuꞌuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy pøn txøøwꞌa̱jtp Esceva, pøn ja teety tnɨwɨndsønꞌa̱jtp, jaꞌats ɨdøꞌøn ja yꞌuna̱ꞌjk jadeꞌen adøtstɨp, nɨwɨxujk wyɨnaty yja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨ.
15 Xjats ku ja jadeꞌen ttundɨ, wɨnets ja mɨkuꞌ yꞌadsojɨmbejtɨyɨdøø, jøts yiknɨmaadyøø:
―Jaꞌ ø nꞌejxkapy pøn txøøwꞌa̱jtp Jesús, jøts nayɨdeꞌen jaꞌ pøn txøøwꞌa̱jtp Pablo; jøts meets kaꞌ mee nꞌejxkapy pøn ja mbøn meets.
16 Wɨnets ja ja̱a̱ꞌy pøn wyɨnaty ja mɨkuꞌ tmøøtꞌa̱jtp, jøts møøt ñamya̱jtsɨyøø ja nɨwɨxujkpɨ ja̱a̱ꞌy, jøts ja jadeꞌen myɨmajada̱ꞌa̱gyɨdɨ ja mɨkuꞌ, jøts nɨdukɨꞌɨyɨ yikakøjxɨdøø janchwɨndsaachɨ jøptsaachɨ, nɨwa̱ꞌa̱ts ɨxwa̱ꞌa̱ts ɨdøꞌøn ja yjanchpɨdsømnɨdøø jap tøjkjøtpy.
17 Ku døꞌøn ja jadeꞌen yja̱jty jam Efeso, wɨnets nɨdukɨꞌɨyɨ tnɨja̱ꞌwɨdøø ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy pøn jaty israelɨt ja̱a̱ꞌy, jøts nayɨdeꞌen pøn kaꞌ yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨdɨ. Ku tnɨja̱ꞌwɨdøø jadeꞌen ja ayuujk, wɨnets nɨdukɨꞌɨyɨ ja jotmay yjanchpa̱a̱jtɨdøø, jøts tuꞌugyɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ tmøjpɨkta̱jktøø.
18 Xjats nayɨdeꞌen namay pøn jaty tmɨbøjktøø ja Jesús yjaꞌ wɨnets ja pyøky tukɨꞌɨyɨ tka̱jpxna̱xkøjxtøø, sa̱ yꞌijty kyaꞌøyꞌadøꞌøtstɨ.
19 Jøts nayɨdeꞌen may pøn jaty yꞌijty tyundɨp ja mɨkuꞌ tunk wɨnets ja kyaꞌøñøky tukɨꞌɨyɨ tnɨtøøgyøxnɨdøø jam mayja̱a̱ꞌy yꞌagujkp. Xjats ku tpayøꞌødyøø ja nøky ja chow, wɨxijkxmya̱jk mil ɨdøꞌøn tpayøꞌødyɨ tum ja pla̱tɨ meeñ.
20 Jadeꞌen ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja myøkꞌa̱jtɨn møj tna̱nkyꞌijxyɨyɨ.
21 Xjats ku døꞌøn jadeꞌen yja̱jty, wɨnets ja Pablo jadeꞌen wyɨnmay jøts jam tꞌatsꞌejxwa̱ꞌa̱ñ ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ jam Macedonia yꞌetjotp, jøts nayɨdeꞌen Acaya yꞌetjotp, wɨnets jam yja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ jadɨgojk Jerusalén. Jøts nayɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ, ku jam yꞌukna̱xt Jerusalén jøts nayɨdeꞌen ñøjkxt Roma.
22 Xjats ku jadeꞌen wyɨnma̱a̱y ja Pablo, wɨnets ja pyudøjkɨbɨ tkejxy namajtsk jam Macedonia. Timoteo ja xyøøw ja pyudøjkɨbɨ jøts jaduꞌuk Erasto, jøts ja Pablo jam jawaanɨ yja̱a̱kta̱a̱ꞌnɨyɨɨꞌñ Asia.
Ku ja Efesɨt ja̱a̱ꞌy yjanchꞌa̱mbøjktøø
23 Wɨnetꞌet ja Efesɨt ja̱a̱ꞌy tyiktsepta̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ndɨ ja Jesús yjaꞌ.
24 Tuꞌugyɨ døꞌøn jaꞌ pøn jadeꞌen tyiktsoꞌonda̱a̱jk ja ayuujk, Demetrio ja xyøøw. Jaꞌabɨ tunk ɨdøꞌøn ja yjagyepy, tum ja pla̱tɨ døꞌøn yiksa̱ndɨꞌøyɨp, jøts nayɨdeꞌen ja mutsk tsa̱ptøjkuna̱ꞌjk tyikꞌaꞌøyɨñaxy nayɨdeꞌen sa̱mɨ dios Diana cha̱ptøjk tꞌixy. Janch nɨmeenbyøjktɨp ɨdøꞌøn ja tyunk jaꞌ pøn jaty jap møøt tyuñ.
25 Xjats ja Demetrio twa̱a̱dsøøy nɨdukɨꞌɨyɨ pøn jaty nay yøꞌøbɨ tunk tmøøtꞌa̱jttɨp, xjats ja tnɨma̱a̱y:
―Mɨguꞌuktøjktɨ, mnɨja̱ꞌwɨdɨpxɨ ku yøꞌøbɨ tunk nduktana̱jxɨndɨ janch øy janch tsuj ku ya̱ njanchmeembyɨjkyɨndɨ;
26 kumɨ mꞌijxpy meets, mmadøøpy meets ku ja Pablo jadeꞌen tka̱jpxyøꞌøy jøts wya̱ꞌa̱ñ ku kaꞌ yøꞌ Diosɨ midi ja̱a̱ꞌy yikꞌøꞌyɨp sa̱ adømɨn; jadeꞌen ja Pablo ja ja̱a̱ꞌy namay tø ttukmɨbiky, kidi ya̱yɨp nugo yjaty, nɨdukɨꞌɨyɨ døꞌøn ja Asiɨt ja̱a̱ꞌy ja tnɨja̱ꞌwɨnɨdɨ.
27 Kaꞌ yjanchꞌøyɨ, janch tsøꞌøgɨ møøt yøꞌ, tsojk adøm ndunk jadeꞌen wyɨndɨgøꞌøyɨndɨt, jøts nayɨdeꞌen yø dios Diana cha̱ptøjk tsojk yø nayɨdeꞌen kyaꞌukyikmøjpɨkta̱knɨt pøn yø twɨndsøꞌøgɨdɨ pøn jaty ya̱ Asia tsɨnaadyɨp, jøts pøn jaty tsooꞌndɨp o ma̱na̱a̱jx o ma̱ga̱jp.
28 Ku ja mayja̱a̱ꞌy jadeꞌen tmadoodøø ja Demetrio yꞌayuujk, wɨnets ja yjanchꞌa̱mbøjktøø jøts nɨdukɨꞌɨyɨ wya̱ndøø:
―¡Janch møj adøm ndios Diana jøts kaꞌ kyudɨgøꞌøty!
29 Xjats ja ka̱jp ja̱a̱ꞌy xem ya̱m yjanchꞌadøtsnɨbøkɨdøø, jøts ja Macedoniɨt ja̱a̱ꞌy namajtsk yikma̱jtstøø pøn txøøwꞌa̱jttɨp Gayo jøts Aristarco midi ja Pablo myøøtwɨdijtpy. Xjats yikpawejtstøø yikpakooꞌtstøø, xjats yiknøjkxɨdøø jap møj tøjkjøtpy ma̱ ja ka̱jp ja yjuntɨ tunda̱a̱jk jap tjagyaptɨ.
30 Jamts ja Pablo nayɨdeꞌen tyøkɨwya̱ꞌa̱ñ jøts ja myɨguꞌuk tꞌatskuga̱jpxwa̱ꞌa̱ñ pøn wyɨnaty tø yikma̱tstɨ, xjats ja nay ja myøøtjanchja̱ꞌwɨbɨ pøn møøt wyɨdity kaꞌap ja myajtstuujtɨdøø.
31 Wɨnets ja Pablo myɨwɨnꞌijxy nayɨdeꞌen tkajxtøø ja yꞌayuujk pøn jam wɨndsønꞌa̱jttɨp Asia, jøts ku kaꞌ jam tpadøkɨt ja myɨguꞌuk.
32 Xjats ja ja̱a̱ꞌy jam juntɨ tunda̱a̱jkjøtpy nugo yjanchka̱jpxjøꞌøktɨ, øy sa̱ tuꞌuk jaduꞌuk yjanchwa̱ꞌa̱ndɨ kumɨ tø ja ja̱a̱ꞌy wyɨnaty namay yjanchyøꞌømyuktɨ, jøts nɨ tkanɨja̱wɨdɨ namay pønɨ tigøjxp ɨdøꞌøn yøꞌømyuktɨ.
33 Xjats tuꞌuk ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ja myɨguꞌuk tyukmadoojøø pønɨ ti ayuujk ɨdøꞌøn jap ñɨyøꞌømyuktɨp, jaꞌ xyøøw Alejandro, jaꞌats ja myɨguꞌuk ojts kuwa̱nɨ ñajtswetsɨyɨ jøts jam kya̱jpxt mayja̱a̱ꞌy agøꞌøm. Wɨnets ja Alejandro xya̱jɨꞌjky, jaꞌ tyijpy ku cha̱jpxa̱jy jøts ja nɨdukɨꞌɨyɨ yꞌamoꞌondɨt, jaꞌ kyuga̱jpxwampy ja myɨguꞌuk midi tø yikma̱tstɨ namajtsk.
34 Ku ja Alejandro yikꞌejxka̱jpy kudam ja yꞌisraelɨtja̱a̱ꞌyɨ, wɨnets ojts jɨnaxy yjanchja̱a̱ka̱jpxjøꞌøktɨ. Ka̱jpxtɨ ja majtsk horaꞌan, xjats wya̱ꞌa̱ndɨ:
―¡Janch møj adøm ndios Diana jøts kaꞌ kyudɨgøꞌøty!
35 Xjats ja eskrɨba̱a̱n ojts køꞌøm tyikꞌamøñ ja mayja̱a̱ꞌy, jøts tnɨma̱a̱y:
―Meets Efesɨt ja̱a̱ꞌy, ukmadowdɨ. Ñɨja̱ꞌwɨdɨp nɨdukɨꞌɨyɨ ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ku yø Efesɨt ja̱a̱ꞌy tꞌejxꞌettɨ adøm nmøjdios Diana cha̱ptøjk, jøts nayɨdeꞌen yiknɨja̱wɨ ku nꞌejxꞌijtyɨm ja yꞌawa̱na̱x midi kɨda̱a̱jk tsa̱jpjøtpy.
36 Kumɨ janch ɨdøꞌøn ja yja̱jty, kidits nugo mdsøꞌøgɨdɨ, kaꞌ pøn ti ttuñ, tukween meets et, tsuj mja̱a̱ꞌyꞌa̱ttɨt
37 kumɨ ya̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy midi meets ya̱ tø xyikmiñ kaꞌ yø ti ttundɨ, jøts nɨkaꞌap yø tjemdejtɨ ttedejtɨ adøm ndios Diana.
38 Jøts Demetrio møøt ja tyumbɨ, pønɨ jaa jaꞌadɨ pøn møøt ñañɨꞌøønɨwya̱ꞌa̱ndɨ, mɨba̱a̱t yikpayøꞌødyɨt jam kudunk wyɨndump, jøts tnɨga̱jpxtɨt kɨjaꞌ ja pyøky sudsoꞌampy ñañɨꞌøønɨyɨdɨ.
39 Pønɨ wenk wɨnma̱a̱ꞌñ yøꞌ midi meets ɨxya̱m mꞌamɨdøøpy, mɨba̱a̱t myøꞌømyuktɨt jøts yikxon nga̱jpxꞌøyɨꞌɨndɨt møøt ja kudunktøjk;
40 tø ja wyɨnaty kyaꞌøyɨ ku jotmøñ jam nyiknɨꞌøøꞌnaꞌandɨt jam møj wɨndsøn wyɨndump, jøts ku ja jotmøñ wya̱ꞌa̱nt ku adøm ja møøt ñachepꞌijxyaꞌam. Nɨti wɨnma̱a̱ꞌñts adøm sudsoꞌampy nꞌadsojɨmbejtɨndɨt, ku jotmøñ tꞌamɨdoꞌot tigøjxp ya̱ jadeꞌen nꞌadɨɨjchɨndɨ ngajotkujkɨndɨ.
41 Xjats ku ja eskrɨba̱a̱n jadeꞌen kya̱jpxꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ jøts yøꞌøwya̱ꞌkxnɨdøø nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌy.