9
Ku ja Saulo tyiktɨga̱jch ja chɨna̱a̱ꞌyɨn
1 Xjats ku ja jadeꞌen, jødsyɨm ja Saulo tkidyimyja̱ꞌdyɨgøy ja oꞌjkɨn, kuwa̱nɨ tyimdyanekwa̱ꞌa̱ñ jaꞌ pøn yjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús yjaꞌ. Paty ojts tnɨnijkxy ja teetywɨndsøn,
2 jøts tꞌatsꞌamɨdoꞌot ja nøky ja tɨyꞌa̱jtɨn. Jaꞌats ja myɨnøjkxp jøts ja ttukꞌext ja teetyɨ pøn jam ttundɨp tsa̱ptøjkjotp ma̱ txøøwɨ Damasco, wɨnets ja tꞌɨxa̱ꞌa̱t pønɨ pøn ja Jesús yjaꞌ pyaduujnɨdɨp, jøts jam ja tyiknøjkxt køꞌtsumy Jerusalén, wan tjaya̱a̱ꞌyɨ wan tjatøꞌøxyɨ.
3 Kuts jam yja̱ꞌa̱twa̱a̱nɨ Damasco, wɨnets ojts jotmøñ ja ja̱j ñawɨdityɨ midi kɨda̱kp tsa̱jpjøtpy, janch tsama̱mp ja ja̱j.
4 Wɨnets ja Saulo kyɨda̱a̱y, jøts tmadøøy ja ayuujk ku ja yɨdeꞌen wya̱ꞌa̱ñ:
―Saulo, Saulo, ¿tiku ø xjemduñ xeduñ?
5 Xjats ja Saulo tyiktɨɨy:
―¿Mbønɨmts me teety ɨdøꞌøn?
Jøts ja yꞌadsoojøø:
―Øts ɨdøꞌøn Jesús, nay yøꞌ midi mjemdumpy mdedumpy. Køꞌøm me mnayꞌayoꞌonduñɨyɨ jadeꞌen kidi tsaka̱a̱ ku ja ti tnepy, jøts ja køꞌøm kujp ñadyukyøꞌødyɨyɨ.
6 Xjats ja Saulo yjanchmɨbejpøjkna̱a̱ ku jadeꞌen yiknøjmɨ, jøts wya̱a̱ñ:
―¿Timts me teety xamɨdsokp, ti ø nduꞌump?
Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ñɨma̱a̱jyøø:
―Pɨdøꞌøk jøts jam mnøjkxt ka̱jpjotp, jamts myiktukmadoꞌot pønɨ ti mduꞌump.
7 Xjats ja Saulo yjamyøøt nayɨdeꞌen yjanchøꞌjkɨdøø ku ja Saulo yꞌayuujk ja jadeꞌen tmadojɨdɨ, jøts kaꞌap ja tꞌejxtøø pønɨ pøn ja myɨgajpxpy.
8 Wɨnets jatyɨ ja Saulo pyɨdɨꞌjky, jøts ku ja yjawɨnꞌejxwaꞌkxy, kaꞌap ja ti tꞌejxpa̱a̱ty. Wɨnets ja myɨguꞌuk yꞌukwejtsnɨyɨdøø, jøts ja yiknøjkxɨ Damasco.
9 Jamts chɨna̱a̱y tɨgøøk xøøw jøts nɨti tkaꞌijxy, nɨ kyakay nɨ kyaꞌuuky, nɨti tkatuñ.
10 Jamts ɨdøꞌøn tuꞌuk chɨnaamyɨ ya̱a̱ꞌdyøjk pøn tjanchja̱ꞌwɨp ja Jesús, Ananías, ɨdøꞌøn ja xyøøw, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ojts tnɨnijkxy ja Ananías, jøts ja tnɨma̱a̱y:
―¡Mets Ananías!
Xjats ja Ananías tꞌadsøøy:
―¿Ti, teety?
11 Xjats nay jatyɨ ñɨma̱a̱jyøø:
―Pɨdøꞌøk jøts mnøjkxt ma̱ ja tuuꞌ yiktijy Tɨɨdyuuꞌ, jøts ku jam mja̱ꞌa̱tt Judas tyøjkwɨndum, jamts xyiknɨdøøwɨt ja Tarsɨt ja̱a̱ꞌy midi txøøwꞌa̱jt Saulo. Diosꞌajotꞌa̱jtp ɨnet ja jam,
12 jøts tø ja nayɨdeꞌen tnɨja̱wɨ aguma̱a̱ꞌgyøjxp, ku me mnøjkxt jøts ja wyɨnꞌejxwa̱ꞌkxkojmɨt wa̱ꞌa̱ts ku xkønɨxa̱jt.
13 Kuts ja jadeꞌen tmadøøy ja Ananías, jøts ja wya̱a̱ñ:
―Janch namay, teety, ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy tø xukmadowdɨ ku yø Saulo tjanchjemduñ tjanchteduñ jaꞌ pøn mets mjanchja̱ꞌwɨyɨp jam Jerusalén.
14 Ɨxya̱mts ja tø tmɨja̱ꞌa̱ty nay ya̱ ja tɨyꞌa̱jtɨn, midi ja teetywɨndsøn ja ojts tꞌamɨdøy jøts ja tyiktsoont midi me mbaduujnɨyɨp.
15 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wya̱a̱ñ:
―Nøjkx xꞌatsꞌixy ja Saulo, tø øts ja nwɨꞌixy, nyiktunwampy øts jaꞌ, abikya̱jp øts ja ngaxwa̱ꞌa̱ñ. Japts øts xꞌatsnɨga̱jpxt xꞌatsnɨmadya̱ꞌa̱kt, jøts ja ttukmadoꞌot ja jamɨt ja̱a̱ꞌdyɨ møøt jaꞌ wyɨndsøndøjktɨ jøts nayɨdeꞌen ja ya̱ꞌa̱t israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.
16 Ndukꞌexp øts ndukmadoꞌop øts sudso jawyeen tyuꞌunt, jøts kuwa̱nɨ nayɨdeꞌen tmɨꞌayoꞌot øts ngajpxy øts nꞌayuujk ku ja ja̱a̱ꞌy yjemdunɨt tyedunɨt.
17 Xjats ja Ananías ojts tnɨnijkxy ja Saulo. Kuts ja yja̱ꞌjty, jøts ja jaꞌayɨ ojts tkønɨxa̱jy jøts yɨdeꞌen tnɨma̱a̱y:
―Mɨguꞌuk Saulo, øts tø xkexy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, nay jaꞌ midi ojts xꞌixy jam tuuꞌa̱m, jaꞌats øts tø xkexy jøts me nyikwɨnꞌejxwa̱ꞌkxt jadɨgojk, jøts ja Espíritu Santo nayɨdeꞌen mdatøjkɨnɨyɨt.
18 Xjats jotmøñ kya̱ꞌa̱y wyeengøjxp jadeꞌen ja̱jtp ja tꞌixy ejxɨmɨ a̱jkx jɨmeeñɨn, wɨnets wyɨnꞌejxpɨjky jadɨgojk. Xjats ja Saulo pyɨdøkna̱a̱, jøts ojts ñøbety.
19 Jøts ja jadɨgojk kyaabyɨjky, wɨnetnɨmts ja myøja̱a̱w tpɨjky, jøts jap yja̱a̱ktsɨna̱a̱y ja majtsk xøøw ja tɨgøøk xøøw møøt jaꞌ pøn tjanchja̱ꞌwɨdɨp ja Jesús jam Damasco.
Ku kya̱jpxwaꞌkxy ja Saulo jam Damasco
20 Xjats ja Saulo tka̱jpxwa̱ꞌkxnɨbøjkøø jam tsa̱ptøjkjotp, yɨdeꞌen ja wya̱a̱ñ ku ja Jesús yꞌUꞌnkꞌatyɨ ja Dios Teety.
21 Xjats ja ñɨgyuma̱a̱p tjanchja̱ꞌwɨdøø pøn jaty ja jam patmadojɨyøø, jøts ja xem ya̱m ñagya̱jpxɨdøø, jøts yɨdeꞌen ñawya̱ꞌa̱ñɨdøø:
―¿Kidi nay ja ja̱a̱ꞌyɨp yøꞌ midi jam Jerusalén yꞌijty tkamaaꞌkxp ja myɨguꞌuk ku ja tpabøktɨ ja Jesús? ¿Kidi jaꞌajɨp yø tø tꞌuknɨmiñ jøts tma̱jtsmukøxt ja Jesús yjanchja̱ꞌwɨbɨdɨ, jøts ttawɨnguwa̱a̱wɨt ja møj tɨɨdyumbɨdɨ?
22 Xjats ja Saulo jɨnaxy yja̱a̱ktyimkya̱jpxwaꞌkxy, jøts ja yikxon tyimñɨgajpxy jøts ku ja Jesús ya̱ tø yjanchyikexy yiknɨtsokpɨ, jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy jadiꞌiñɨ myondɨ yꞌooktɨ pøn jaty jam wyɨnaty tsɨnaadyɨp Damasco, nɨti kajpxy nɨti ayuujk jaꞌadɨ.
Ku ja Saulo ayuꞌuch kyeejky
23 Xjats kyimjekñɨm ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tkajpxyꞌa̱jtnɨdøø jøts ja tyikꞌooktɨt ja Saulo;
24 jatyɨ Saulo ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ. Wɨnxøøw wɨndsuu ja myɨdsep yꞌawejxꞌityɨ ma̱ pɨdsømda̱a̱jk jam, jamts ja tyimyikꞌoogɨyɨt.
25 Wɨnets ja Saulo ja myɨguꞌuktøjktɨ pyɨkta̱a̱jkɨyøø kachjøtpy jøts ttanɨkɨɨña̱xtɨ ja pøch midi nawɨdity tuka̱jpa̱a̱ꞌ, jøts nɨkaꞌap jam ja pyɨdsimy ma̱ ja myɨdsep yꞌawijxyɨ, paty ɨdøꞌøn ja kyaꞌøꞌjky.
Ku ja Saulo jam yja̱ꞌjty Jerusalén
26 Xjats ku ja Saulo jam yja̱ꞌjty Jerusalén, jøts ja tmɨnamyukwa̱ꞌa̱ñɨ pøn ja Jesús tjanchja̱ꞌwɨdɨp. Janchtsøꞌjkɨdɨpts jaꞌ, kumɨ kaꞌap ja tjanchja̱wɨdɨ jøts kudam ja Saulo nayɨdeꞌen tjanchja̱wɨ ja Jesús.
27 Paty ɨdøꞌøn ja Bernabé wya̱jɨyøø, jøts ttukwɨnguwa̱ꞌjkøø ja Jesús kyudanaabyɨdɨ. Jøts nay jaꞌ ttukmadoow sudso wyɨnaty tø tꞌixy ja Jesús jam tuuꞌa̱m, jøts nayɨdeꞌen sa̱ ja myɨga̱jpxɨyøø, jøts nayɨdeꞌen ja ttukmadøøy sa̱ ja ojts jam jotmøk tka̱jpxwaꞌkxy ja yꞌayuujk Jesús køjxp.
28 Xjats ja Saulo jam jadeꞌen tya̱a̱ñ Jerusalén, jøts ja møøt wyɨdejtnɨ pøn jaty ja Jesús yjaꞌ pyadundɨp.
29 Jøts ja kaꞌ ti tkumayja̱wɨ, jotkujk ja tka̱jpxwa̱ꞌkxɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ, jøts ja ttamɨmadya̱ꞌa̱ky ja israelɨt ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja griegɨt ayuujk tka̱jpxtɨp; yikxon ja ñadyawɨnguga̱jpxɨyɨdɨ ku ja ja xe ja ya̱ tum jadeꞌen kyanagyupɨjkxyɨyɨdɨ ja wyɨnma̱a̱ꞌñ, jaꞌats ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ñɨwɨnma̱ꞌa̱yɨdɨp jøts ja tyikꞌooktɨt.
30 Xjats ku ja myɨguꞌuk jadeꞌen tnɨja̱ꞌwɨdøø, wɨnets ja yikwa̱a̱na̱a̱ jøts yiknøjkxɨyøø jam Cesareɨt ka̱jpjotp, jøts yikejxñɨm jøts ja ñøjkxt kya̱jpkijxpy midi txøøwɨp Tarso.
31 Xjats ja janchja̱ꞌwɨbɨdɨ pøn jaty tsɨnaadyɨp jam etjotp midi yiktejp Judea, Galilea, jøts Samaria, nekɨm ja jam chɨnaañɨdɨ, jøts ñɨja̱ꞌwɨꞌadøjtsɨdɨp ja Jesús yjaꞌ jaꞌadɨ. Jøts juunɨ ja tkaꞌukwɨndsøꞌøgɨdɨ, ejtp ja twɨndsøꞌøgɨdɨ jøts namayɨꞌadøtstɨp ja nayɨdeꞌen, ja Espíritu Santo ja amuum pudøjkɨyɨdɨp.
Ku ja Eneas chøøjky
32 Xjats ku ja Pedro wyɨnaty tꞌayøꞌøy ma̱ jaty ja janchja̱ꞌwɨbɨ chøønɨdɨ, nayɨdeꞌen ojts tꞌixy ja janchja̱ꞌwɨbɨ pøn jam tsɨnaadyɨp ma̱ ja ka̱jp txøøwɨ Lida.
33 Jamts tuꞌuk tpa̱a̱jty ja ya̱a̱ꞌdyøjk midi txøøwꞌa̱jt Eneas, tyuktujk jumøjtɨp ja pa̱ꞌa̱m ja wyɨnaty tø pya̱jtnɨyɨ, kyidyimpyɨdɨꞌɨky jøts køxuxyɨ pakxuxyɨ pa̱ꞌa̱m ɨdøꞌøn ja myøøt.
34 Xjats ja Pedro ja tnɨma̱a̱y:
―Eneas, Jesús myiktsojkɨp. Pɨdøꞌøk, wejtsjøꞌøk yø mma̱a̱bajt.
Xjats ja Eneas pyɨdɨꞌɨky jatyɨ,
35 xjats nɨdukɨꞌɨyɨ ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn jaty kuga̱jpꞌa̱jttɨp jam Lida jøts jam Sarón kuuyɨ ja tnɨja̱ꞌwɨdøø, wɨnets ja tyikutɨgøødyɨ ja møja̱a̱ꞌchɨna̱a̱ꞌyɨn midi ja wyɨnaty chɨnaadyɨp, jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm yjaꞌ tpabøjknɨyɨdøø.
Ku ja Dorcas yjujkpyɨjky jadɨgojk
36 Nay jaꞌabɨ xøøw nay jaꞌabɨ jumøjt ɨdøꞌøn chɨna̱a̱y tuꞌuk ja tøꞌøxyøjk jam Jopɨt ka̱jpjotp, Tabita døꞌøn ja xyøøw, yɨdeꞌen yiktijy griegɨt ayuujk, Dorcas. Jøts nayɨ Jesús ɨdøꞌøn ja yjanchja̱ꞌwɨmyɨp paty ja tjanchpudøkɨ pøn ayoop pøn wɨnmaapy.
37 Wɨnetsɨk ɨdøꞌøn ja pa̱ꞌa̱m pya̱a̱jtnɨya̱a̱ jøts ja tyimyikꞌoꞌjkɨyøø; jøts ku yikpujna̱a̱, jøts ojts yikpɨkta̱ꞌa̱ky myɨduknɨpatøjkixpy.
38 Xjats kumɨ wɨngonts ja ka̱jp midi txøøwꞌa̱jtp Lida, ma̱ jap wyɨnaty ja Pedro tꞌayøꞌøy ja myɨguꞌuktøjktɨ, jøts kumɨ tø ja wyɨnaty ja Dorcas myɨguꞌuk tnɨja̱wɨdɨ ku ja jam wyɨdity, wɨnets ja ñagyajxɨdøø namajtsk jøts ja tꞌatstukmadoꞌodɨt ja Pedro jøts myeꞌent putyɨ.
39 Xjats ja Pedro jatyɨ tmøødɨ ja kugajpxtyɨ. Ku jam yja̱ꞌttøø, jøts jap tyimwya̱a̱nøjkxɨyøø ma̱ ja ooꞌkpɨ jap, wɨnets ja Pedro ja kuꞌøktyøꞌøxtyɨ ñawa̱ꞌkwɨdejtɨyøø, jøts ja tyukꞌijxyɨ ja wet midi wyɨnaty ja Dorcas tø tyikꞌøyɨ.
40 Wɨnets ja Pedro tkajxpɨdsømguixy ja ja̱a̱ꞌdyɨ, jøts ja ñagyuxendya̱a̱jkøø, jøts kuts ja twɨndsa̱pka̱jpxkɨjxy ja ooꞌkpɨ, xjats ja tnɨma̱a̱y:
―Tabita, pɨdøꞌøk.
Wɨnets ja ooꞌkpɨ wyɨnꞌejxwaꞌkxy jøts ja Pedro yikwɨnꞌixy, wɨnets chɨnaagyukøø.
41 Jøts ja kyøꞌ ja tma̱jtstøø jøts ja jadeꞌen pyɨdɨꞌjky; wɨnetnømts ja twa̱a̱dsøøy ja Pedro ja myɨguꞌuktɨ midi ja kyajxpɨdsøøm jøts nayɨdeꞌen ja kuꞌøktyøꞌøxtyɨ, xjats ja twɨnꞌejxtøø, tødam yjujkpyiky ja ooꞌkpɨ wyɨnaty.
42 Ñɨja̱ꞌwɨgyøxtøø nɨdukɨꞌɨyɨ ja Jopɨt ka̱jp ja̱a̱ꞌy, xjats namay tjanchja̱ꞌwɨdøø ja Jesús.
43 Nay jam ɨdøꞌøn ja Pedro tya̱a̱ꞌnɨ kawɨna̱a̱k xøøw jam poꞌogooꞌtspɨ tyøjkwɨndump, jaꞌ ɨdøꞌøn ja xyøøw Simón.