12
Ku ja Jesús ojts yiktaguja̱a̱xy ja pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ
1 Xjats ku wyɨnaty ja pa̱skɨ xøøw tkapa̱a̱tynɨm jadudujk xøøw, wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts ñijkxy jam Betania ma̱ kyuga̱jpɨ ja Lázaro, pøn ja wyɨnaty tø tyikjujkpyiky jadɨgojk.
2 Jamts ja aꞌux yꞌøyɨyɨɨꞌñ jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja yiktawɨndsøꞌøgɨ; ja Marta ja jam ojts wyɨngɨꞌɨyɨ, jøts ja Lázaro ja tmøøtkay møøt pøn jaty jamdɨ.
3 Wɨnets ja María tyikmiiñ kujkwaꞌkxy lyitrɨn ja aceite midi pa̱ꞌa̱kxuuꞌkp, jøts janch tsowɨ jaꞌ, jaꞌats ja ojts ttaja̱ꞌjxɨyɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tyeky, jøts ja ñayjawya̱a̱yɨ ttuktatɨɨjch. Amuum ja tøjkjoojt pya̱ꞌa̱kxuuꞌkpøjkɨjxy.
4 Jøts ja Judas Iscariote, midi ja Simón mya̱jnkɨp, midi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús pyabøjkpɨꞌajtpy, jøts midi ja wyɨnaty køya̱kwa̱jnɨp, jaꞌats jadeꞌen wa̱a̱n:
5 ―¿Tiku yø pa̱ꞌa̱kxuuꞌkpɨ neꞌegɨ tø kyayiktøøky? Tɨgøøk magøꞌpxy denariɨn jeexyɨp tsowꞌaty, jøts ayoobɨ ja̱a̱ꞌy ja jeexyɨp yiktabudøkɨ.
6 Kajaꞌagøjxpɨp ja Judas jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ ku ja tpaꞌayøy ja ayoobɨ ja̱a̱ꞌy, pø ja meeñxɨ ja neꞌegɨ pyaꞌayøøpy. Ja wɨnma̱a̱ꞌñ ja yikyøꞌøpy ku ja myeech, jøts kumɨ jam ja wyɨnaty tkøjøꞌømꞌaty ja meeñꞌabøjkꞌɨɨꞌñ midiꞌibɨ ja myɨbabøjkpɨtøjk myøøtꞌa̱jttɨp, jøts ja amaaꞌtsk tyukpiky tyukøñ ja meeñ midi yikꞌejttɨp.
7 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨma̱a̱y:
―Majtstuꞌut, jaꞌ yø ɨxa tø tpɨkta̱ꞌa̱ky midi tump ku ø nna̱xøjkɨñɨt.
8 Jaꞌa̱tpyɨm ayoobɨ ja̱a̱ꞌy, øy juunɨ jaty xmayꞌa̱ttɨt xpudøkɨdɨt; jøts øts, kaꞌ meets ja xumɨwɨnꞌejxkuna̱xt.
Ku ja Lázaro yikajpxyꞌaty ku tyikꞌookwa̱ꞌa̱ndɨ
9 Jøts ja israelɨt ja̱a̱ꞌy may tnɨmadowdɨ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty Betania, jøts ja ojts tnɨnøjkxtɨ, kidi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús nadyuꞌuk yikꞌejxwa̱mp, nayɨdeꞌen ja tꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ ja Lázaro pøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty tø tyikjujkpyiky.
10 Wɨnets ja teetywɨndsøndøjk tkajpxyꞌa̱jttɨ jøts ja nayɨdeꞌen tyimyikꞌooktɨt ja Lázaro,
11 kumɨ jaꞌ ñamyayɨ ja pøky tjagyajp ku ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ñawya̱ꞌkxyɨdɨ, jøts ja may pyuwa̱jtsnɨyɨdɨ jøts ja tjanchja̱ꞌwɨñɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús.
Ku ja Jesús kya̱jptøjkɨyɨɨꞌñ jam Jerusalén
12 Xjats ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌdyɨ may ja jam wyɨnaty tø yja̱ꞌa̱ttɨ Jerusalén, jøts ja xyøba̱a̱twa̱ꞌa̱ndɨ ku ja pa̱skɨ xøøw; jøts ku kyɨmjabomꞌa̱jty, jats ja ojts tnɨja̱wɨdɨ jøts ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty yja̱ꞌa̱twa̱ꞌa̱ñ jaꞌabɨ ka̱jpkøjxp.
13 Wɨnets ja tɨɨxy ja ojts tpoottɨ, jøts ja ojts ttapa̱tsowdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, yɨdeꞌen ja wya̱ndøø:
―¡Møj Dios kyunuuꞌkxɨn! ¡Øy wa̱ꞌa̱ts yøꞌ midi ɨxya̱m Dios Teety kyejxpy, midi israelɨt ja̱a̱ꞌy wyɨndsønɨp!
14 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tpa̱a̱jty tuꞌuk ja buur jøts ja ojts ttawaꞌatspety, tyimbyatpy ɨdøꞌøn jadeꞌen sa̱m jap jaabyety nøkyijxpy:
15 Meets Sión ka̱jpjotpɨt, kidi mjotmayꞌooktɨ;
ejx, pø ɨxats myiñ ja mwɨndsøn,
yikxon buuruꞌnk ttakuꞌxnɨ.
16 Kaꞌap ja pyabøjkpɨtøjk ja jatyɨ tja̱ꞌgyukɨdøø yøꞌøbɨ wɨnma̱a̱ꞌñ, østɨ jaanɨm ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty tø cha̱jpajtnɨ. Jaanɨmts yø tja̱ꞌmyajtstøø jøts kudam yø tnɨgajpxy ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm ku ja jap jadeꞌen yja̱ꞌa̱yɨ, jøts tyimyjadeꞌents ja wyɨnaty tø yjaty kyubety.
17 Jøts ja ja̱a̱ꞌdyɨ midi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús jam wyɨnaty møøt, ku ja tya̱xpɨdsɨɨmy ja Lázaro jap ooꞌkpɨ jutjøtpy, ku ja wyɨnaty tø tyikjujkpyiky jadɨgojk, jaꞌats ɨdøꞌøn jam tnɨmadya̱ktɨp sa̱ jaty ti jaty ja wyɨnaty tø tꞌejxtɨ.
18 Patyts ɨdøꞌøn ja ja̱a̱ꞌy ojts tpa̱tsowdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, kumɨ tø ja wyɨnaty tnɨja̱wɨdɨ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn midi ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm wyɨnaty tø ttuñ.
19 Xjats ja fariseotøjk agøꞌømyɨ ñawya̱jnɨdøø:
―Tøxɨ ɨxa xjaꞌejxtɨ sa̱ yø yja̱wɨ ñɨtyuꞌunɨnt. Ejxtɨ, ejx nɨdukɨꞌɨyɨ ja̱a̱ꞌy pyanijkxyɨyɨ.
Ku ja griegɨt ja̱a̱ꞌy tꞌejxwa̱ꞌa̱ndɨ ja Jesús
20 Jøts ja ja̱a̱ꞌdyɨ midi jam wyɨnaty tø ñøjkxtɨ xøba̱tpɨ Jerusalén, jam ja wɨna̱a̱gɨndɨ pøn griegɨt ja̱a̱ꞌdyɨ.
21 Jaꞌats jam tnɨmendɨ ja Felipe pøn kuga̱jpɨp Betsaida jam Galileɨt etjotp, jøts ja ojts tnøjmɨdɨ møkta̱ꞌa̱ky:
―Ja Jesús øø teety nꞌejxwampy.
22 Xjats ja Felipe ojts tnɨnijkxy ja Andrés jøts ja ttukmadøøy; wɨnets ja namajtsk tnɨnøjkxtɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, jøts ja ojts ttukmadowdɨ.
23 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja ojts ñɨɨꞌmxyɨdɨ:
―Tø tpa̱a̱ty ku nxøgaꞌpxy ma̱ øts yikxon nyikwɨnja̱wɨt nyikwɨndsøꞌøgɨt, pø Dios Teety ø xkajx jøts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌdyɨ ngudanaapy.
24 Tɨy janch ø nwa̱ꞌa̱ñ ku mee nnøjmɨ, jøts ku tuꞌuk ja ariinba̱jk kyaka̱ꞌa̱y na̱xjøtpy jadiꞌiñɨ ja ñaxy; pønɨ midiꞌits ka̱ꞌa̱p na̱xjøtpy, neꞌegɨ may ja wyɨmbijty ku ja wyɨndɨgøy.
25 Nayɨdeꞌen ɨdøꞌøn meetsmɨ. Pøn kasa̱jatyɨm nayꞌejxɨp, pøn nabyaꞌayojɨp, kaꞌap ja mɨba̱a̱t ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn tpa̱a̱ty; pønts kanabyaꞌayojɨp, wan tjaty sa̱ yjaty øts køjxp, jaꞌats ɨdøꞌøn tpa̱a̱tp ja nɨtsoꞌokꞌa̱jtɨn.
26 Pønɨ pøn øts xpabøjkpɨꞌa̱twa̱mp, wan ya̱ tmiñ jøts ø xmøøtwɨdettɨt xmøøtsøønɨdɨt. Yikajxa̱ꞌa̱kpts ɨdøꞌøn jaꞌ jam Dios wyɨngujkp.
Ku ja Jesús tnɨgajpxy ja yꞌoꞌjkɨn
27 ’Janch tø øts ɨxya̱m ndyimyjotmaadyøkɨ; ¿jøts ti sa̱ ø nwa̱ꞌa̱nt? ¿Ja ti ja ø nwa̱ꞌa̱nt: “Dios Teety, kaꞌ øts jadeꞌen xyikja̱tt xyikubatt sa̱ øts ɨxya̱m nja̱twa̱ꞌa̱ñ ngubatwa̱ꞌa̱ñ”? Pø kaꞌaxɨ øts jaꞌ tø nnɨmiñ jøts øts jadeꞌen ngaja̱tt.
28 Metsts Dios Teety tuꞌugyɨ ja mjaꞌ majada̱ꞌa̱kp.
Wɨnets yikmadøøy ja ayuujk jøts ku jap yja̱wɨ tsa̱jpjøtpy wya̱ꞌa̱ñ:
―Tø øts ja jadeꞌen nduñ, jøts ndunwampy øts ja jadeꞌen jadɨgojk.
29 Jøts ja ja̱a̱ꞌy midi jam wyɨnaty amɨdoodujktɨp, yɨdeꞌen ja wya̱ꞌa̱ndɨ jøts ku ja yꞌanaawɨ midi jadeꞌen wyɨnaty tø wyɨna̱ꞌa̱ñ, jøts pømbɨ wa̱mɨdɨp:
―Ja a̱nkɨlɨs yø tø myɨgajpxyɨ.
30 Wɨnets ja ñɨma̱a̱jyɨdɨ ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús:
―Kaꞌ øts køjxpɨp yø ayuujk jadeꞌen tø yikmadøy, meets køjxp yø jadeꞌen wya̱ꞌa̱ñ.
31 Ɨxya̱ts ɨdøꞌøn tø tyimyja̱ꞌa̱ty ja xøøw ja jumøjt ku ya̱ꞌa̱tpɨ na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy yiktɨɨdyuꞌundɨt, jøts ku nayɨdeꞌen yikpawopt ja mɨkuꞌ midi ya̱ na̱xwiiñ tnɨguba̱jkꞌa̱jtp ja kyaꞌøybɨ.
32 Jøts ku øts jam nøjkx nyikpɨkta̱ꞌa̱ky jam kruskøjxp, ñɨja̱wɨdɨp ja øy pøn jøts øts xjanchja̱wɨdɨt.
33 Jaꞌats ɨdøꞌøn ja jadeꞌen yjatijpy sudso ja wyɨnaty yꞌookwa̱ꞌa̱ñ.
34 Xjats ja mayja̱a̱ꞌy ja yɨdeꞌen yꞌadsoojøø:
―Tø øø nnɨmadøy ku pøngapøn tkajpxy øøts ja ngutujk, jøts ku ja Cristo yjujkyꞌa̱tt xemɨkøjxp. ¿Sudsots me mwa̱ꞌa̱ñ jøts ku mets myikpɨkta̱ꞌa̱kt jam kruskøjxp? ¿Pøn ɨdøꞌøn jaꞌ midi tsooꞌmp tsa̱jpjøtpy, midi ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy tkudanaapy?
35 Wɨnets ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ja tnɨma̱a̱y:
―Mja̱a̱kuja̱jɨdɨp mja̱a̱kudøøꞌkxɨdɨp meets ja ja̱j, tyimdyøts jøts ja kyaꞌukꞌejtnɨt. Ja̱a̱kyiktundɨts ejx yja̱a̱kjaꞌatynɨm, jøts kidi kubeꞌets kugoots mja̱ttɨ; ja ja̱a̱ꞌy pøn jadeꞌen ja̱jttɨp, kaꞌap ja tnɨja̱wɨdɨ pø sa̱ ja yja̱ttɨt kyubattɨt.
36 Janchja̱ꞌwɨdɨk øts njaꞌ, pø øtsxɨ døꞌøn ñamyayɨ jadeꞌen sa̱m ja ja̱j, jøts ja̱a̱ktyimñaya̱mnɨmts øts xꞌejxtɨ xnɨja̱wɨdɨ jøts mee nja̱a̱kjaꞌbøkt.
Jaꞌayɨ ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ojts jadeꞌen yꞌukwa̱nɨ, jøts ja choꞌona̱a̱ jøts ja jadiꞌiñɨ yøꞌødyɨgøøñɨ.
Ya̱ꞌa̱t tnɨga̱jpxp tigøjxp ja israelɨt ja̱a̱ꞌy ojts tkajanchja̱wɨdɨ ja Jesús
37 Øy ɨdøꞌøn ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús wyɨnaty kawɨneꞌen tø tjatuñ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn jam mayja̱a̱ꞌy wyɨngujkp, jøts nɨ jadeꞌen ja kyayikjanchja̱wɨ.
38 Ja ti jats ja jadeꞌen kyaja̱tt sa̱ wyɨnaty tø wya̱ꞌa̱ñ ja Dios kyugajpxy Isaías, ku ja yɨdeꞌen tjaadya̱a̱ñ:
Dios Teety, ¿pøn adøm ja ngajpxy ja nꞌayuujk tø xꞌukupøjkyaꞌam?
Øy ja Dios Teety ja myøkꞌa̱jtɨn tø tna̱nkyꞌijxyɨ, kaꞌap ja pøn tmøjpɨkta̱ꞌa̱ky.
39 Jøts ɨdøꞌøn ja jadeꞌen kaꞌap tjanchja̱wɨdɨ, nayɨdeꞌents ja Isaías wyɨnaty tjaadya̱a̱mɨ:
40 Dios ja jadeꞌen tuujnɨdɨp, jøts ja jadeꞌen wɨmbeets kugoots yikꞌityɨdɨ, jøts ja kaꞌ tkupøktɨ,
jøts ja wyeen ja tkadaꞌejxtɨt øy ja wa̱ꞌa̱ts tyimyjaꞌejxtɨ,
jøts ja nɨkaꞌ ja ja̱ꞌgyukɨn tjagyaptɨt,
jøts ja nɨkaꞌ ñabyøkja̱wɨyɨdɨt øy øts ja wɨneꞌen njayikpøkwya̱ꞌa̱tswa̱ꞌa̱ndɨ.
41 Jadeꞌenꞌampy ja Isaías jadeꞌen wya̱a̱ñ, kumɨ tø ja wyɨnaty jekyɨp Dios Teety tyukꞌijxyɨ jøts ku jadeꞌen ja Jesús ja yꞌøyꞌa̱jtɨn xukꞌejxɨnt, jøts ja ojts jadeꞌen patkɨꞌjyɨ tnɨgajpxy.
42 Jøts øy ɨdøꞌøn ja yjajadeꞌenɨ, may ja israelɨt ja̱a̱ꞌy tjanchja̱ꞌwɨdøø ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús, østɨ wɨndsøndøjk pa̱a̱t wɨna̱a̱gɨn tjanchja̱ꞌwɨdøø; jaꞌayɨ ku ja pøn kaꞌ ttukmadowdɨ, jaꞌagøjxp ku ja ttsøꞌøgɨdɨ ja fariseotøjk jøts ja kaꞌap tyukmajtstuꞌudɨt ja tyunk.
43 Ja ja̱a̱ꞌy yjaꞌ ja neꞌegɨ yikmøjtøjkɨdɨp, jøts kaꞌap Dios yjaꞌ.
Ja Jesús yꞌayuujk payøꞌøyɨyɨp ja ja̱a̱ꞌy pyøky
44 Jøts ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús møk wya̱a̱ñ:
―Jaꞌ pøn ø xjanchja̱ꞌwɨp, kidi øtsɨp ja tuꞌugyɨ xjanchja̱ꞌwɨp, nayɨdeꞌen ja ñamyayɨ tjanchja̱wɨ ja Dios Teety midi ø xkajxp.
45 Jøts pøn øts ɨxa xꞌejxp xnɨja̱ꞌwɨp, nayɨdeꞌents ja tꞌixy tnɨja̱wɨ pøn ø xkajxp.
46 Jøts ku øts ñamyayɨ jadeꞌen sa̱m ja ja̱j, jaꞌ ø tø nnɨmiñ ya̱ na̱xwiiñ pønɨ pøn ø xjanchja̱ꞌwɨdɨp, jøts kidi øts ja wɨmbeets kugoots nyikta̱ndɨ.
47 Pønɨ pøn ø xmadojɨp ja nꞌayuujk jøts kaꞌ tmøjpɨkta̱ꞌa̱ky, kidi øtsɨp ja ndabayøꞌøpy ja pyøky; kajaꞌajɨp ø tø nnɨmiñ jøts øts ja na̱xwiiꞌñɨt ja̱a̱ꞌy ndabayøꞌøyɨt ja pyøky, pø jaꞌaxɨ ø nnɨmimpy jøts øts ja nyiknɨtsoꞌokꞌa̱ttɨt.
48 Pønɨ pønts øts njaꞌ xkatsojkɨp jøts kaꞌ tmøjpɨkta̱ꞌa̱ky sa̱ ø nwa̱ꞌa̱ñ, jats jaꞌ pøn ja ttabayøꞌøyɨp ja pyøky, nayøꞌøyɨ ja nøjkx køꞌøm nɨꞌøønɨyɨp sa̱ jaty ø tø nwa̱ꞌa̱ñ, ku kyøxt ja na̱xwiiꞌñɨt.
49 Kidi jaꞌajɨp ø ngajpxpy sa̱ ø køꞌøm nwɨnmay; jaꞌ midi ø xkajxp, ja Dios Teety, jaꞌ øts yø xanɨgutujkꞌa̱jtp jøts øts jadeꞌen nga̱jpxt, jøts øts jadeꞌen nyikꞌɨxpøkt.
50 Jøts wa̱ꞌa̱ts ø nnɨja̱wɨ, jøts ku jaꞌ wya̱ꞌa̱ñ ja Dios Teety yꞌanaꞌamɨn sudso yikpa̱a̱tt ja jujkyꞌa̱jtɨn xemɨkøjxp. Jadeꞌents ɨdøꞌøn, pønɨ sa̱ jaty ø tø nwa̱ꞌa̱ñ, jadeꞌen øts ɨdøꞌøn ja tø nga̱jpxnaxy sa̱m øts ja Dios Teety ja tø xanɨgutujkꞌaty.