11
Ja ja̱a̱ꞌdyɨ pøn ja Juan Bautista ojts tkexy
1 Xjats ku nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ttaꞌanaꞌamꞌaba̱jtɨyɨɨꞌñ ja nɨmakmajtskpɨ pabøjkpɨtøjk, wɨnets ja ojts chøøñ, jøts ja ñijkxy yikꞌɨxpøjkpɨ ka̱jpxwa̱ꞌkxpɨ ma̱ jaty ja ka̱jp jam jaꞌabɨ etjotp.
2 Jøts ja Juan Bautista, ku ja jam wyɨnaty puxøjkjotp, jøts ja tnɨja̱ꞌwɨyɨɨꞌñ ti jaty wyɨnaty tyump ja Cristo ja yiknɨtsokpɨ, wɨnets ja tkejxy namajtsk ja pyabøjkpɨ jøts ja tꞌatsꞌejxtɨt ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús,
3 jøts ja tꞌatsyiktøꞌødɨt yɨdeꞌen:
―¿Mjanchjacristo mets ɨdøꞌøn, ja yiknɨtsokpɨ midi tijy menwa̱mp, uk njøpꞌejxp øøts ɨdøꞌøn jaduꞌukpɨ?
4 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yꞌadsojɨmbijty:
―Nøjkxtɨ jøts jadeꞌen xukmadoꞌodɨt ja Juan sa̱ jaty ti jaty mꞌejxtɨp mnɨja̱ꞌwɨdɨp.
5 Tamɨmadya̱ꞌa̱ktɨ sa̱ wɨna̱p ja̱a̱ꞌy wyɨnꞌejxwa̱ꞌkxtɨ, sa̱ pakma̱ꞌa̱t ja̱a̱ꞌy yøꞌøyjøꞌøktɨ, sa̱ yø puꞌuts pøjkɨbɨ choꞌoktɨ tukɨꞌɨyɨ, sa̱ na̱t ja̱a̱ꞌy myadoobøktɨ, sa̱ ooꞌkpɨ yjujkpyøktɨ, jøts sa̱ ayoobɨ ja̱a̱ꞌy ja Dios kyajpxy yiktukmadowdɨ.
6 Nekɨm jaꞌadɨ pøn tuꞌugyɨ ja janchja̱ꞌwɨn tmøøtꞌa̱jttɨp, kaꞌap wɨnguwopɨ jøpkuwopɨ tmɨja̱ttɨt ku ø xjanchja̱wɨdɨ.
7 Ɨxanɨm ɨdøꞌøn ja wyɨnaty tyimchoondɨ ja Juan Bautista yja̱a̱ꞌy midi ja pyabøjkpɨꞌajtpy, ku ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús tnɨmadya̱ktøjkɨyɨɨꞌñ ja Juan, yɨdeꞌen ja tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy:
―¿Ti ojts xꞌejxtɨ jam aba̱k etjotp ku jam ojts mnøjkxtɨ? ¿Ojts meets jam yja̱wɨ xꞌixy tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi jadeꞌen ja̱jtp sa̱m kapy pyojɨmbity pyojꞌadɨjy? Pø kaꞌaxɨ, pø tuꞌugyɨxɨ ja tmɨꞌity ja wyɨnma̱a̱ꞌñ.
8 ¿Tits ɨdøꞌøn ojts xꞌatsꞌejxtɨ? ¿Uk ojts xꞌejxtɨ tuꞌuk ja ja̱a̱ꞌy midi janchwetɨ janchna̱a̱myɨ, midi janch tsuj ja wyet tø tyikpety? Pø wa̱ꞌa̱tsxɨ xnɨja̱wɨdɨ pøn jadeꞌen naxyojxɨdɨp jøts ku ja jam ñachøkyɨdɨ ma̱ ja wɨndsøndøjk jam chøønɨdɨ.
9 ¿Tits ɨnkwan ɨdøꞌøn mjantyimꞌatsꞌejxtøø? ¿Tuꞌuk ja Dios kyugajpxy? Janch jaꞌats ɨdøꞌøn pøn jawaanɨ tja̱a̱ktyimyøj, nɨgɨdiba̱a̱t ja yjaduꞌukpɨ jadeꞌendɨ.
10 Ja Juan ɨdøꞌøn jadeꞌen yiknɨga̱jpx ku wya̱ꞌa̱ñ Dios kyajpxy yɨdeꞌen:
Ngajxjawyenɨp øts, uꞌnk, ja ngugajpxy tuꞌuk,
jøts ja ja̱a̱ꞌy ja wyɨnma̱a̱ꞌñ ja tyiktøøjɨt tyiktuuda̱a̱jkɨt, jøts mets ja mꞌɨxpøjkɨn yikjøpꞌext.
11 Tyɨɨbyɨ øts ɨdøꞌøn nmadya̱ꞌa̱ky, jøts ku kaꞌap jadeꞌen pøn myajada̱ꞌa̱kñɨm Dios kyugajpxy sa̱m ja Juan Bautista; pønɨ pønts øts njaꞌ xpaduujnɨp jøts ku tyøkɨ ma̱ øts ngutujk ttanɨtanɨt ja ja̱a̱ꞌy, jaꞌats neꞌegɨ yikmøjpɨkta̱ktɨp jøts nɨkaꞌap ja Juan Bautista.
12 ’Jaayɨp ja Dios kyutujk chepta̱kꞌokwa̱nɨ ku yø Juan Bautista myiiñ jøts ɨxya̱mba̱a̱tnɨm kyakixy kyanaxy. Aguwa̱nɨ ja tjadyimyjamɨmajada̱ꞌa̱kwa̱ꞌa̱ndɨ pøn nadyaꞌaja̱ꞌwɨyɨdɨp ja yjotmøkꞌa̱jtɨndɨ.
13 Pøn ja Dios kyutujk yja̱wɨ tkaꞌuknɨga̱jpxɨp, nɨꞌijtyɨ ja tnɨga̱jpxtɨ pøn Dios kugajpxyꞌa̱jtɨdɨp, jøts nayɨdeꞌen ja Moisés kyutujk tyikwa̱ꞌa̱ñ jøts jaaba̱a̱tnɨm ja tø yiknɨꞌamøñ ku ja Juan Bautista ya̱m tø myiñ;
14 jøts pønɨ mjantyimyjanchja̱wɨwya̱ndɨp, ja Juan ɨdøꞌøn jaꞌ pøn yiknɨga̱jpxp jøts ku myeꞌent jadɨgojk ja Dios kyugajpxy midi txøøwꞌa̱jtp Elías.
15 Pønɨ pøn yikxon tnɨmadoop, wants tja̱ꞌgyukɨ.
16 ’Jadeꞌen meets mdamɨꞌejxɨ sa̱m ja mutskuna̱ꞌjk muum yꞌadøꞌøtstɨ jam ma̱a̱yjotp, ku ja myɨꞌuna̱ꞌjk nɨsudsoꞌampy tkagupøjkɨyɨdɨ ja kyuya̱jtɨn midi ja yjaꞌ ttsøjkpy yjaguya̱twampy, jadeꞌen ja yiknɨmaadyɨ:
17 “Tø øø njaxuꞌuxy, kaꞌats mꞌatswa̱ꞌa̱ndɨ; tø øøts ja cancion jotmayꞌøøgyɨm njaꞌøømɨ, nɨ jadeꞌents tø mgaya̱ꞌa̱xtɨ.”
18 Tøxɨ yø Juan myiñ jøts kaꞌ yø kyay jøts kaꞌ yø yꞌuuky, jøts mwa̱ꞌa̱ndɨ jøts ku mɨkuꞌ yø myøøtꞌajtpy.
19 Xjats ø tø njamemɨ, kaapy ukpts øts, jøts mwa̱mɨdɨ jøts ku øts janchka̱xɨm ngay nꞌuuky, jøts ku øts ja møøt nnamyayɨ pøn yiktejtɨp jantyimbyojkpɨtumbɨja̱a̱ꞌdyɨ, jøts nayɨdeꞌen møøt ja yikugubajtpɨtøjktɨ. Pønɨ pønts ja Dios yjaꞌ tkupøjkɨp, jaꞌats tja̱ꞌgyukɨp sa̱m ja Dios yjaꞌ tsøkyɨn.
Ja ka̱jp midi kamadoodɨp
20 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús ttamɨga̱jpxkɨjxy ja ka̱jp ma̱ jaty ja wyɨnaty tø ttuñ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn, ku døꞌøn ja ja̱a̱ꞌy jam kaꞌ tyimyiktɨga̱tstɨnɨm ja chɨna̱a̱ꞌyɨn. Yɨdeꞌen ɨdøꞌøn ja wya̱a̱ñ:
21 ―¡Mjanchꞌayøøy meets, Corazíngɨt ja̱a̱ꞌdyɨ! ¡Mjanchꞌayøøy meets Betsaidɨt ja̱a̱ꞌdyɨ! Ku jeexyɨp ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn tyuñɨ jam Tiro jøts jam Sidón midi meets ya̱ tø myiktuꞌunxɨ, ku ja jeexyɨp jam yiktuujnɨdɨ ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn, wɨndiꞌixyɨp ja jeexyɨp tyiktɨga̱jtsnɨdɨ ja chɨna̱a̱ꞌyɨndɨ, ku ja pyøky jeexyɨp tyimchaachja̱wɨdɨ.
22 Øtsts ya̱m wa̱mp jøts ku nøjkx ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, mguꞌayowɨp meets ja jɨnaxy, nɨkaꞌap ja neꞌegɨ jadeꞌen yꞌayoꞌodɨt pøn tsɨnaadyɨp jam Tiro jøts Sidón.
23 Jøts meets Capernaumɨt ja̱a̱ꞌdyɨ, ¿ma̱ mee xijy mnøjkxtɨ tsa̱jpjøtpy? Pø japxɨ meets ayoda̱a̱jkjøtpy mnøjkxtɨt. Ku jeexyɨp ja mɨla̱grɨꞌa̱jtɨn yiktuñ jam Sodoma midi meets ya̱ tø myiktuꞌunxɨ, neꞌegɨ nay jaa ja ka̱jp jeexyɨp, kaꞌap ja jeexyɨp sa̱ yjaty.
24 Øtsts ɨdøꞌøn tyimwya̱mp ku wyɨnaty ja tɨɨdyuꞌunɨn ñaxy, neꞌegɨ yikxon mee neꞌegɨ mja̱a̱ktyimyꞌayoꞌonba̱a̱tt, jøts nɨgɨdi jadeꞌen pøn jaty tsɨnaadyøø jam Sodoma.
Ya̱ mendɨ jøts mbooꞌkxtɨt
25 Xjats ja nwɨndsønꞌa̱jtɨm Jesús yja̱a̱kwa̱a̱ñ:
―Dios Teety tsa̱jpjotpɨt, yikjujkyꞌa̱jtpɨ ya̱ na̱xwiiñ, nmøja̱ꞌwɨp mets ngunuuꞌkxyja̱ꞌwɨp mets, jaꞌagøjxp ku tø xamɨdsøky o pøn ja mnɨtsoojkɨn jøts yø wijy ja̱a̱ꞌy ja tø tkaja̱ꞌgyukɨdɨ køꞌøm, neꞌegɨ tøts ja xukꞌixy xuknɨja̱wɨ pøn ɨdøꞌøn kaꞌejxɨɨyɨmdɨ.
26 Jadeꞌents Teety tø xuñ sa̱ køꞌøm xamɨdsøky øy pøn.
27 Xjats ja Jesús tnɨma̱a̱y ja mayja̱a̱ꞌy:
―Tum jaꞌ øts ndeety xuktump midi ja køꞌøm tyunwampy. Kaꞌap øts pøn jadeꞌen xnɨja̱wɨ sa̱m øts ndeety køꞌøm xnɨja̱wɨ; nɨkaꞌats øts ndeety pøn wa̱ꞌa̱ts ñɨja̱wɨyɨ sa̱m øts ja køꞌøm ndyimñɨja̱wɨ, jøts pønɨ pøn øts ja nduknɨja̱wɨwyampy, jaꞌats tnɨja̱wɨdɨp ja Dios Teety.
28 Øts ɨdøꞌøn xnɨmeꞌendɨp pøn jaty agøjxtɨp jotkøjxtɨp, pøn jaty ø xkuꞌayoꞌomba̱a̱jtɨdɨp, øts mee nyikpooꞌkxp.
29 Kupøjkɨdɨk øts ja nꞌɨxpøjkɨn jøts mwɨnma̱a̱ꞌnbya̱a̱ttɨt jadeꞌen sa̱ meets tø ndanɨwɨnmayɨ, yujy øts wɨnma̱a̱ꞌñ njagyepy; pya̱a̱tpts meets ja mꞌanmɨja̱ꞌwɨn ja øyꞌa̱jtɨn ja kunuuꞌkxꞌa̱jtɨn.
30 Yø ɨxpøjkɨn midi meets ya̱m nmøøpy, kaꞌap yø chepɨ, ja̱jtnɨ yøꞌ, jaꞌayɨ xkaꞌɨxma̱tstɨt.