15
―――
Sivi giñaaduñi aanʌ ipʌlidi mʌstʌtʌgitodagi isducatai gʌnaagidi aanʌ sai Suusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Mʌtai aapimʌ vaavoitu gomaasi dai apiavaavoitudai. Isiʌrvaavoi iscʌʌga vaavoitu aapimʌ tucamidʌrʌ dai apivaavoitudai poduucai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌi aapimʌ.
Aanʌ gʌnmamaatʌtuli aapimʌ istumaasi giñmaatʌtuli Suusi Cristo. Aanʌ gʌnmaatʌtuli istumaasi vaamioma gʌaagai ismaatʌcagi. Aanʌ gʌnaagidi sai Suusi Cristo muu dai poduucai gʌroigʌldi gʌrsoimaascamiga, poduucai isducatai aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ. Dai aanʌ gʌnaagidi ʌʌpʌ mʌsai yaasa Suusi Cristo tai ʌgai bo vaica tasaicʌdʌ ʌpamu duaaca, poduucai isduucai aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ ʌʌpʌ, dai sai gʌmaasitu ʌgai Piiduru vuitapi, dai gooquiʌrʌ gʌmaasitu ʌgai ʌgaa ojootosicami vuitapi. Dai gooquiʌrʌ gʌmaasitu ʌgai vaamioma istaama siento vaavoitudadami vuitapi bo vasdʌrʌ, dai muidutai ʌgai quiaa oidaga dai ʌʌmoco cacoi. Dai gooquiʌrʌ gʌmaasitu ʌgai Jacobo vuitapi dai gooquiʌrʌ vʌʌsi ojootosicami.
Dai cuugatʌrʌ gʌmaasitu ʌgai aanʌ giñvuitapi, dai cʌʌgacʌrʌ giñvuusaitu aidʌsi tomali ʌmaadutai maitʌgitocatadai ʌgaa ojootosicami vaamioma gatʌaanʌi iñsaanʌ dai aanʌ maitʌaagai mʌsootosicami giñaagadagi. Aanʌ soimaa taatatuli ʌvaavoitudadami cascʌdʌ. 10 Dʌmos Diuusi cʌʌgacʌrʌ giñnʌidi cascʌdʌ ʌrootosadʌ aanʌ. Dai aanʌ ivuaadana mui naana maasi Diuusi guvucadadʌcʌdʌ. Dai vaamioma aata vuaadana aanʌ sivʌʌscatai ʌgaa Diuusi vʌʌscʌrʌ giñsoicʌi cascʌdʌ. 11 Dʌmos iñsaanʌ gʌnaagidiña Diuusi ñiooquidʌ siʌʌpʌ ʌgaa ojootosicami vʌʌscʌrʌ ʌrʌgai vaa Diuusi ñiooquidʌ ismaacʌdʌ vaavoitudai aapimʌ.
―――
12 Aanʌ gʌnaagidi sai Suusi Cristo duaaca coidadʌ saagidaiñdʌrʌ, mai ʌʌmadutai aapimʌ pocaiti sai maioidaga duaacaragai coidadʌ vʌʌtarʌ. 13 Isiʌrvaavoicamudai ismaacʌ aagai aapimʌ sai maioidaga duaacaragai coidadʌ vʌʌtarʌ aidʌ gia tomali Suusi Cristo maiduaacamudai. 14 Dʌmos isiʌrvaavoicamudai isSuusi Cristo maiduaaca aidʌ gia vʌʌsi istumaasi aagai aatʌmʌ maitʌrsoiñicamudai. 15-17 Dʌmos isiʌrvaavoicamudai ismaioidaga duaacaragai aidʌ gia aatʌmʌ ʌryaatavogami. Aatʌmʌ ʌgai dai aagai sai Diuusi duaacali Suusi Cristo cascʌdʌ. Dʌmos ismaitʌrvaavoicamudai isoidaga duaacaragai aidʌ gia maitʌrvaavoicamudai ʌʌpʌ isDiuusi duaacali Suusi Cristo, dai poduucai gʌnvaavoidaraga maitʌrsoiñicamudai, quiaa ʌrsoimaasi ivuaadamicamudai aapimʌ. 18 Daidʌ ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ cacoi maiiimimudai Diuusi ʌʌmadu. 19 Ismaitʌrvaavoicamudai isiimia ragai aatʌmʌ Suusi Cristo ʌʌmadu siʌʌscadʌ coiyagi aidʌ gia vaamioma soigʌrʌliadamudai aatʌmʌ siaa oodami oidigi daama.
20 Dʌmos ʌrvaavoi isSuusi Cristo duaaca coidadʌ saagidaiñdʌrʌ. Poduucai cʌʌ maatʌ aatʌmʌ isDiuusi gʌrduduaacalda agai aatʌmʌ ʌʌpʌ. 21-22 Diuusi idui ʌmo cʌʌli dai Adán tʌʌtʌ. Ʌgai maiʌʌgi Diuusi cascʌdʌ muu dai cascʌdʌ vʌʌsi oodami oidigi daama cooyi. Gooquiʌrʌ Diuusi ootoi gʌmara oidigi daama. Ʌgai ʌʌgi Diuusi dai aidʌsi muu ʌgai Diuusi duaacali coidadʌ saagidaiñdʌrʌ cascʌdʌ vʌʌscatai ismaacʌdʌ vaavoitudai Diuusi, Diuusi duduaacalda agai coidadʌ saagidaiñdʌrʌ. 23 Suusi Cristo ʌʌpʌga duaaca aidʌsi Diuusi ipʌli dai ʌgai ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo duduaacamu siʌʌscadʌ diviagi Suusi Cristo ʌpamu, siʌʌscadʌ Diuusi ipʌldagi. 24 Dai siʌʌscadʌ ugitiagi oidigi tiipuca agai tomali ʌmo tʌaanʌdami dai Suusi maidagitua agai isgatʌaanʌdagi ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ tomali ʌDiaavora amaasi Suusi tʌʌgida agai gʌsʌʌlicamiga Diuusi gʌrooga. 25 Cristo gʌaagai isapiaviaacagi gʌsʌʌlicamiga asta siʌʌscadʌ ugititu Diuusi vʌʌsi ismaacʌdʌ vuidʌrʌ vʌʌtʌca. 26 Dai cuugatʌrʌ Diuusi duduaacalda agai vʌʌsi coidadʌ vai poduucai gʌmaatʌna isvaamioma guvuca ʌgai ismuuquigami. 27 Diuusi maa sʌʌlicami gʌmara Suusi Cristo sai ʌgai tʌaanʌiña vʌʌsi istumaasi oidaga. Mosʌca Diuusi maitʌaanʌi ʌgai. 28 Dai siʌʌscadʌ vʌʌscatai ʌʌgiadagi Cristo amaasi Cristo tʌʌgida agai gʌsʌʌlicamiga Diuusi dai Diuusi tʌaanʌdamu vʌʌsi.
29 Ʌʌmoco vaavoitudadami vaavoitudai saidʌ ʌrsoiñi isgʌnvapaconadagi coidadʌ vʌʌtarʌ. ¿Dʌmos ismaitʌrvaavoi isoidaga duaacaragai duucatai ʌrsoiñi gomaasi?
30-31 Aatʌmʌ ojootosicami vʌʌs tasai gʌrcooda agaiña oodami. ¿Dai ismaiduduaaca ragai aatʌmʌ coocai tumaasi ʌrsoiñi gomaasi aatʌmʌ gʌrvʌʌtarʌ? Gomaasi gia ʌrvaavoi mʌsvʌʌs tasai gimuaa agaiña. Isaapimʌ vaavoitudai isgʌnoigʌdai aanʌ poduucai ʌʌpʌ gʌaagai mʌsvaavoitudadagi istumaasi gʌnaagidi aanʌ. 32 Efeesiʌrʌ giñcocoda oodami oomaliacami. ¿Tumaasi ʌrsoiñi gomaasi aanʌ giñvʌʌtarʌ ismaiduaaca iñaagai aanʌ camuucucai? Isiʌrvaavoi ismaitiipu duaacaragai gʌaagai tʌsgaiiyagi sivi dai vagiam ʌrʌliadagi, sioroco siʌʌpʌ vaasʌmacʌdʌ coiya ragai aatʌmʌ.
33 Maitavʌr gʌndadagitoda isaa gʌnvupuiirumadadagi gʌnmamaatʌtulditai ʌma maasi. Cʌʌ maatʌ aapimʌ sai sioorʌ uurapʌcʌi oodami maicʌʌga ivuaadami ʌgai ʌpan duucai mamaatʌrʌi dai soimaasi ivuaadana ʌʌpʌ. 34 Gʌaagai mʌscʌʌgai gʌntʌtʌgituagi ʌpamu dai camaisoimaasi ivuaada. Ʌʌmadutai aapimʌ maivaavoitudai iscʌʌ tuiga Diuusi dai siʌʌsi viaa guvucadagai, cascʌdʌ gʌaagai mʌssiaa ʌʌradagi.
―――
35 Ʌmaadutai aapimʌ giñtʌcacamu lienʌ. “¿Asducatai duduaacarʌi coidadʌ? ¿Dai asmaascana tuucugadʌ?” 36 Sioorʌ giñtʌcacagi gomaasi aliʌsi ʌrvuiirugami. Ʌstucai ismaacʌdʌ gʌʌsai vuvacai dai gʌʌrai dai gooquiʌrʌ ʌcaidʌ ismaacʌdʌ gʌʌi camaitiipucana. 37 Gʌʌsai uunui caidʌ vai vuvacʌi dai gʌʌrai dai camaiʌpa maascana ʌcaidʌ ismaacʌdʌ gʌʌi. Poduucai ʌpʌvueeyi tomastuma ʌstucaicʌdʌ. 38 Diuusi poduucai idui cascʌdʌ. Poduucai ʌʌpʌ oodami ismaacʌdʌ cooyi dai gʌyaasapai uugiatʌi tuucugadʌ dai siʌʌscadʌ duduaaca Diuusi gʌmaaquimu ʌtuucugadʌ imaacʌdʌ ʌʌgi ʌgai ipʌlidi. 39 Oodami tuutucugadʌ maiʌpa maasi cʌcʌisi tuutucugadʌ, tomali ujuurugi, tomali vatopadagai. 40 Diuusi tʌtʌaañicarudʌ tʌvaagiʌrʌ oidaga dai oodami oidigi daama oidaga cascʌdʌ maiʌʌpa mamaasi tuutucugadʌ. 41 Tasai dai masaadai dai sisiaavugai maiʌʌpanʌʌsi dadadacʌi, vʌʌscʌrʌ ʌʌmo sisiaavugai vaamioma dadadacʌi siaa. 42 Poduucai idui Diuusi vʌʌsi gomaasi dai poduucai iduñia agai siʌʌscadʌ duduaacaldagi coidadʌ. Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai duvarʌi dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi camaicoodamu ʌgai. 43 Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai camaitʌrsoiñi dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi dadadacʌdamu ʌgai. Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai camaiguupuacana dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi amaasi gia guupuacamu ʌgai. 44 Oodami tuutucugadʌ ismaacʌdʌ gʌyaasapai oo dai tuucuga dai ʌʌra dai uugiatʌi dʌmos siʌʌscadʌ Diuusi duduaacaldagi camaiugitimu ʌgai.
45 Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ sai Adán ʌrtuucamidʌrʌ oodami ismaacʌdʌ idui Diuusi sai tami oidigi daama oidacana. Dʌmos ʌSuusi Cristo gooquiʌrioma divia. Ʌgai ʌrDiuusi dai maacai ibʌdagai utudui oodami. 46-49 Diuusi idui Adán dʌvʌʌraicʌdʌ dʌmos ʌSuusi Cristo tʌvaagiaiñdʌrʌ divia. Vʌʌsi oodami ismaacʌdʌ oidigi daama oidaga dʌvʌʌraicʌdʌ duñisi ʌpan duucai Adán. Dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ vaavoitudai Suusi Cristo ʌpa mamaascamu Suusi Cristo siʌʌscadʌ duduaacagi dai tʌvaagiʌrʌ oidacamu. Suusi Cristo maidʌvʌʌraicʌdʌ duñisi.
50 Giñaaduñi aanʌ angʌnaagidi sai oodami tuutucugadʌ maiajioopai tʌvaagiamu istumaasi ismaacʌdʌ uugiatʌi maitistuidi isʌʌmadu daacagi istumaasi maiuugiatʌi. 51-52 Dʌmos gʌnaagidi aanʌ ʌmo istumaasi istumaasi Diuusi giñaagidi istumaasi ʌʌgi Diuusi maatʌcatadai. Maisiu vʌʌscatai aatʌmʌ coiya ragai dʌmos todian duucai gʌrnanatudamu dai ʌma maasi tuucuga viaacamu dai tomastuigaco oidacamu vʌʌsi coidadʌ dai duduaacʌdʌ. Siuu duucu cacuugatʌrʌ iivagi Diuusi tʌtʌaañicarudʌ piitocʌdʌ, duduaacamu coidadʌ dai tomali ʌmo imidagai camaicoimu. 53 Poduucai isduucai oidaga aatʌmʌ sivi maitistutuidi istomastuigaco oidacagi cascʌdʌ gʌaagai isʌpa mamaastua aatʌmʌ Diuusi dai amaasi camaicoodamu aatʌmʌ dʌmos ismaacʌdʌ cooyi gia duvarʌi tuutucugadʌ cascʌdʌ gʌaagai isʌpa mamaastua aatʌmʌ Diuusi dai amaasi camaicoodagi. 54 Siʌʌscadʌ ʌpʌduñiagi gomaasi amaasi casi ʌpʌduuñimu istumaasi aagai Diuusi ñiooquidʌrʌ. Dai aidʌ abiaadʌrʌ camaicoodamu oodami. 55 Cascʌdʌ maitʌaagai isʌʌbiadagi muuquigami. 56 Ʌoodami ismaacʌdʌ caoigʌli Diuusi soimaascamaigadʌ camaisoimaa taatamai siʌʌscadʌ coiyagi. Diuusi ñiooquidʌrʌ maatʌ aatʌmʌ isiʌrsoimaasi ivuaadami vʌʌscatai. 57 Dʌmos baigiñʌlidi aanʌ Diuusicʌdʌ. Ʌgai gʌroigʌldi gʌrsoimaascamiga vaavoitudaitai aatʌmʌ Suusi Cristo cascʌdʌ camaisoimaasi taatamu aatʌmʌ siʌʌscadʌ coiyagi.
58 Cascʌdʌ giñaaduñi apiavʌr cʌʌga vaavoitudada dai apiacʌʌga ivuaada Diuusi aa duiñdadʌ. Aapimʌ cʌʌga maatʌ sai aa duiñdagai mʌsmaacʌdʌ ivueeyi Diuusi vʌʌtarʌ maitʌrmosʌʌgicʌdʌ.