10
―――
1 Amaasi ʌSuusi gʌrvaí aatʌmʌ baivustaama dan gooca tʌsaidʌ ʌrmamaatʌrdamigadʌcana dai gʌrmaa sʌʌlicami sai vuvaidiña aatʌmʌ Diaavora tʌtʌaañicarudʌ oodamiaiñdʌrʌ dai duduaaididana oodami tomastuma coocodagai viaacami.
2 Dai potʌʌtʌgidu aatʌmʌ baivustaama dan gooca ʌSuusi ojootosadʌ. Ʌʌpʌgadadʌ ʌrSimuñi mʌsmaacʌdʌ Piiduru aagaiña ʌʌpʌ, dai Aandʌrʌsi Piiduru suculidʌ, dai Jacovo ʌʌmadu Vuaana Sevedeo maamaradʌ,
3 dai Piili, dai Bartolomé, dai Tomás, dai aanʌ Mataivo ismaacʌdʌ ʌrvuudamicatadai tumiñsi, dai Jacovo Alfeo maradʌ, dai Leveo mʌsmaacʌdʌ Tadeo aagaiña ʌʌpʌ,
4 dai Simuñi ʌgai ʌrʌmoco ismaacʌdʌ vuidʌrʌ caatʌcana ʌromamano, dai Uudasi Iscaliote ismaacʌdʌ gooquiʌrioma gatʌʌgi ʌSuusi.
―――
5 Daidʌ ʌSuusi gʌrootoi vʌʌscatai aatʌmʌ tʌsai gaaagidana Diuusi ñiooquidʌ dai povʌrtʌtʌdai ʌgai:
―Maitavʌr iimi siaaco oidaga ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu, tomali maivapacʌda quiiquidʌrʌ Samaalia dʌvʌʌriʌrʌ oidacami,
6 baiyomavʌr iimi gʌraaduñi judidíu ʌʌmadu. Ʌjudidíu camaiʌʌgidi Diuusi ñiooquidʌ cascʌdʌ ʌjudidíu ʌrʌpan ducami cañiiru sibʌ iimiadʌ.
7 Iimivurai dai aagida sai camiaadimi istuigaco Diuusi soicʌda ʌlidi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana.
8 Aanʌ gʌnmaa guvucadagai mʌsai duduaaidiña ismaacʌdʌ viaacagi ʌcoocodagai ismaacʌdʌ duvaldi gatuucuga dai ismaacʌdʌ ʌma maasi coocodagai viaacagi ʌʌpʌ dai duduaacaldavurai coidadʌ dai vuvaidavurai Diaavora tʌtʌaañicarudʌ oodamiaiñdʌrʌ. Aanʌ gʌnmaa idi guvucadagai dai maitʌntai tumiñsi, cascʌdʌ aapimʌ avʌr maitaanʌda ʌʌpʌ mʌsmaacʌdʌ duduaaidagi.
9 Dai maitavʌr vuucai tumiñsi,
10 tomali maivuucai gʌnmoraraaliga gaamu voiyamu. Mosali ʌʌmo vaapasaragai avʌr vuucai dai maitavʌr vuucai aa susuusacai tomali giicai. Ʌaata vuaadami viaa sʌʌlicami mʌsbibiaadagi.
11 Mʌsiʌʌscadʌ ajiagi aapimʌ ʌmo ali quiiyʌrʌ vʌrai gaaga ʌmo oodami cʌʌ tuigacami ismaacʌdʌ vʌʌsi oodami siaa duutuadagi dai ami quiidiʌrʌ ʌgai avʌr gʌnuuliña asta mʌsiʌʌscadʌ iji aapimʌ abiaadʌrʌ.
12 Mʌsiʌʌscadʌ aiya ʌmo quiiyʌrʌ vʌrai aagida ʌoidacami sai Diuusi ipʌlidi isiibʌstudacan taadacagi ʌgai iibʌadʌ.
13 Dai isami oidacami caʌca ʌliadagi Diuusi ñiooquidʌ dai sʌʌlicʌdʌ ipʌliadagi isDiuusi soiñagi vai gʌniibʌstacan tadacagi ʌgai aidʌ gia gʌniibʌstacan tadacamu ʌgai. Dai ismaicaʌca ʌliada ʌgai aidʌ gia maitʌniibʌstacan tadacamu ʌgai.
14 Dai mʌsiaaco maitʌnmiaadʌgida agadagi dai tomali maitʌncaʌca ʌliadagi vʌrai vuvaaqui abiaadʌrʌ dai gigigida ʌdʌvʌʌrai gʌnʌʌcasuaiñdʌrʌ vai poduucai maatʌna ʌoodami ismaicʌʌga idui.
15 Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai siʌʌscadʌ Diuusi nʌidagi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami vaamioma soimaasi taatatuldamu ʌgai ʌoodami ismaacʌdʌ maitʌnmiaadʌgidagi siʌoodami ismaacʌdʌ Sodoomʌrʌ dai Gomoorʌrʌ oidacatadai.
―――
16 Gʌnootosai aanʌ ʌoodami saagida dai ʌʌmoco aliʌ oomaliga dai soimaasi gʌntaatatulda agai poduucai isduucai sʌʌsʌyi soivueeyi cañiiru. Cʌʌga avʌr gʌntʌtʌʌgitoca dai cʌʌga tuutiaca vʌʌscatai vui.
17 Dʌmos aapimʌ gʌaagai mʌsʌjʌʌgi gʌnnuucadacagi, gʌntʌʌgida magai dudunucami dai gʌngʌgʌʌgʌtudamu aapimʌ quiquiuupiʌrʌ.
18 Dai asta vaama gʌntutusadamu oodami tʌtʌaanʌdami vuidʌrʌ dai raraí vuidʌrʌ giñvaavoitudaitai aapimʌ, poduucai istutiadamu aapimʌ isgiñaagadagi ʌgai vuitapi dai ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu vuitapi ʌʌpʌ.
19-20 Dʌmos mʌsiʌʌscadʌ vaama gʌntutusadagi aapimʌ dudunucamiʌrʌ maitavʌr vuaam ʌnʌliada maimaatʌcatai istʌiyagi. Diuusi Ibʌadʌ gʌnsoicʌdamu vʌrai aagada mʌstumaasi tʌgitocagi amaasi.
21 Dai oodami gatʌtʌgiada agai ʌʌgi gʌnsusuuculi dai gʌnsiisiʌgi dudunucamiʌrʌ mʌsai coodaiña, dai dʌʌdʌdʌ gatʌtʌgiada agai ʌʌgi gʌnmaamara, dai maamaradʌ vuidʌrʌ vʌʌtʌca agai gʌndʌʌdʌ dai gatʌaanʌdamu coodaragai ʌʌpʌ.
22 Dai vʌʌsi oidigi daama oidacami gʌncʌʌdada agai giñvaavoitudaitai aapimʌ. Dʌmos sioorʌ apiagiñvaavoitudadagi siʌʌscadʌ uucami oidacagi oidigi daama ʌgai cʌʌgacʌrʌ vuvaaquimu.
23 Mʌsiʌʌscadʌ soimaasi gʌntaatamituldiadagi ʌmo ali quiiyʌrʌ iimivurai sibʌaacoga ʌmai ali quiiyʌrʌ. Sʌʌlicʌdʌ angʌnaagidi sai maiquiaa naatocai iimia agai aapimʌ vʌʌsi aali quiiquidʌrʌ ʌjudidíu sidivimu aanʌ ismaacʌdʌ viaa ʌmo sʌʌlicami.
24 Tomali ʌmo mamaatʌrdami maivaamioma maatʌ siʌmaatʌ gamamaatʌtuldiadami dai tomali ʌmo piooñi maivaamioma gatʌaanʌi siʌʌsi gatʌaanʌi gatʌaanʌdami.
25 Isoimaasi taatamadagi ʌmamaatʌtuldiadami ʌmamaatʌrdamigadʌ ʌʌpʌ soimaa taatamaiña. Dai issoimaasi taatamadagi gatʌaanʌdamiga ʌpiooñigadʌ soimaasi taatamaiña ʌʌpʌ cascʌdʌ aapimʌ soimaasi taatamadamu ʌʌpʌ ʌpan duucai aanʌ. Ʌoodami Diaavora giñaagaiña dai vaamioma galnaasi ñiooqui gʌnaagiadamu ʌgai aapimʌ giñmamaatʌrdamiga.
―――
26 Dʌmos maitavʌr ʌʌbiada ʌoodami ismaacʌdʌ soimaasi gʌnduiñda ʌliadagi. Cʌʌ maatʌ Diuusi vʌʌsi istumaasi iduñia ʌliada ʌgai aapimʌ gʌnvui dai Diuusi maasiuldamu vʌʌsi gomaasi siʌʌscadʌ nʌidagi ʌgai ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami.
27 Vʌʌsi ismaacʌdʌ gʌnaagidi aanʌ ʌʌgi daraajatai aatʌmʌ aagidavurai aapimʌ ʌoodami vʌʌsi aipacoga oidacami.
28 Maitavʌr ʌʌbiada ʌgai ismaacʌdʌ mumueeyi gatuucuga dʌmos maitistutuidi ismuaagi gaibʌdaga. Baiyomavʌr ʌʌbiada Diuusi ismaacʌdʌ istutuidi isootosagi gaibʌdaga ʌʌmadu gatuucuga mʌʌca siaaco oidaga ʌDiaavora.
29-31 Cʌʌ maatʌ aapimʌ isgʌgaagarai gooca ujuurugi ʌmo sintaavucʌdʌ dʌmos Diuusi vʌʌscʌrʌ nuucadacana. Ʌoodami maitistutuidi ismuaagi tomali ʌmo urugi maimaacacai oigaragai Diuusi. Dai Diuusi vaamioma gʌnnuucada aapimʌ siʌ ujuurugi cascʌdʌ maitavʌr duduaadicuda Diuusi gʌnnuucadaca agai. Diuusi maatʌ vʌʌscatai asta siʌʌjʌquidu ʌʌmadutai cuucupadʌ.
―――
32 Vʌʌscatai ismaacʌdʌ gʌnmaasiuldagi oodami vuitapi isgiñvaavoitudai aanʌ ʌʌpʌ aagamu giñooga vuitapi ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ daja isʌgai ʌrgiñmaamara.
33 Dai ismaacʌdʌ giñʌstocadagi oodami vuitapi aanʌ aagamu Diuusi gʌrooga vuitapi ismaacʌdʌ tʌvaagiʌrʌ daja sai ʌgai maitʌrgiñmaamara.
―――
34 Maitavʌr povʌnʌliada aapimʌ ansai aanʌ divia sai siooma oidacana vʌʌsi oodami maitavʌr vaavoi baiyoma divia aanʌ vai oidacana cocodi. Ismaacʌdʌ maitiñvaavoitudai cocoadamu ʌgai ismaacʌdʌ giñvaavoitudai.
35 Isʌmo cʌʌli giñvaavoitudagi maradʌ vuidʌrʌ caatʌcamu. Dai isʌmo ooqui giñvaavoitudagi ooqui maradʌ vuidʌrʌ caatʌcamu. Dai isʌmo ooqui giñvaavoitudagi caasdʌʌdʌ vuidʌrʌ caatʌcamu.
36 Dai poduucai aipaco gʌnvupui vʌʌtʌcamu ʌoodami ʌʌgi gʌnaadunumʌ.
37 Tomasioorʌ sioorʌ maitiñvaavoituda ʌliadagi baamucai dʌʌdʌ maimaaquimu aanʌ oigaragai isʌrgiñmamaatʌrdamicagi dai tomasioorʌ sioorʌ maitiñvaavoituda ʌliadagi baacoicai maamaradʌ maitipʌliditai isgiñvaavoitudagi oogadʌ maimaaquimu aanʌ oigaragai isʌrgiñmamaatʌrdamicagi.
38 Dai sioorʌ maibaigʌducagi isoimaa taatagi dai asta muquiagi ʌmo curusiaba giñvaavoitudaitai maimaaquimu aanʌ oigaragai isʌgai ʌrgiñmamaatʌrdamicagi.
39 Dai sioorʌ giñvaavoitudadagi vai cascʌdʌ ʌoodami muaagi ʌgai Diuusi ʌʌmadu oidacamu tomastuigaco dʌmos sioorʌ duaadicudagi mʌsmuaagi dai cascʌdʌ pocaitiadagi sai maitiñvaavoitudai ʌgai gia maiimimu Diuusi ʌʌmadu tʌvaagiamu.
―――
40 Dai sioorʌ ʌʌgiditai gʌncaʌcagi aapimʌ ʌgai ʌʌgiditai giñcaʌ aanʌ ʌʌpʌ dai sioorʌ ʌʌgiditai giñcaʌ aanʌ ʌgai ʌʌgiditai caʌ gʌrooga ismaacʌdʌ giñootoi.
41 Dai sioorʌ ʌʌgiditai caʌ ʌmo Diuusi ñiooquituldiadamigadʌ Diuusi ootosadʌcatai ʌgai, ʌgai ismaacʌdʌ ʌʌgiditai caʌ Diuusi maaquimu ʌmo istumaasi ʌpan duucai gʌñiooquituldiadamiga. Dai sioorʌ ʌʌgiditai caʌ ʌmoco ismaacʌdʌ siaa duutudai Diuusi, siaa duutudaitai ʌgai Diuusi, Diuusi maaquimu ʌmo istumaasi cʌʌgaducami poduucai isduucai maa ʌgai ismaacʌdʌ siaa duutudai Diuusi.
42 Dai tomasioorʌ sioorʌ baigʌʌliaracʌdʌ vasidagi ʌmo avʌsi suudagi ʌmoco ismaacʌdʌ giñvaavoitudai, giñʌʌgiditai caʌ ʌgai sʌʌlicʌdʌ Diuusi maaquimu ʌgai ʌmo istumaasi cʌʌgaducami, tomasi mosvasidagi ʌmo avʌsi suudagi ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.