11
―――
1 Aanʌ maipocaiti sai Diuusi gajiaadʌrʌ viaa ʌjudidíu. Siaadʌrʌ pocaitiña aanʌ. Aanʌ ʌʌpʌ ʌrjudíu di. Dai aanʌ ʌrcajiudadʌ giñaaduñicaru Avraañi dai Benjamín.
2 Diuusi ʌʌqui abiaadʌrʌ ʌcovai vuvaitu ʌjudidíu cascʌdʌ maigajiaadʌrʌ vipieeyi. Tʌgitovurai isducatai oojisi Diuusi ñiooquidʌrʌ. Eliiasi gamamadai dai pocaiti:
3 “GiñDiuusiga ʌjudidíu aliʌ soimaasi ivueeyi. Ʌgai coi gʌñiñiooquituldiadamiga dai suuli ʌaltar siaaco siaa gʌduutudaiña ʌgai dai mosʌca aanʌ vii dai giñmuaa ʌlidi ʌgai aanʌ ʌʌpʌ”, ascaiti Eliiasi.
4 Dʌmos Diuusi potʌtʌdai: “Quiaa oidaga cuvaracami mil oodami ismaacʌdʌ giñsiaa duutudai. Aanʌ nuucada ʌgai dai ʌgai maisiaa duutudai ʌmoono ismaacʌdʌ Baal tʌʌgidu”, ascaiti Diuusi.
5 Dai sivi ʌʌpʌ oidaga ʌʌmoco ismaacʌdʌ siaa duutudai Diuusi. Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai cascʌdʌ ʌcovai vuvaitu.
6 Ʌgai maitivueeyi tomali istumaasi cʌʌgaducami istucʌdʌ cʌʌgacʌrʌ nʌijadagi Diuusi. Baiyoma Diuusi ipʌli cascʌdʌ cʌʌgacʌrʌ nʌidi.
7 Gʌnaagidamu aanʌ istumaasi ʌpʌdui. Ʌjudidíu matia ʌliditadai isducatai cʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi dʌmos chiʌʌquiatai maí, mosʌca ʌgai ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu. Dai Diuusi dagito isʌgaa maimaatʌ caʌcana dai cascʌdʌ maimaí ʌgai.
8 Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ: “Diuusi dagito sai ʌgai maimaatʌ caʌcana istumaasi aagai ñiñiooquituldiadamigadʌ cascʌdʌ maimaí ʌgai dai sivi maiquiaa maatʌ caʌ ʌgai”, ascaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ.
9-10 Pocaiti Davicaru ʌʌpʌ:
Ʌgai cueeyi cʌʌgaducami cuaadagai cascʌdʌ poʌlidi sai Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi, dʌmos maitʌrvaavoi.
Dai ʌgai maimaatʌ isDiuusi soimaa taatatulda agai. Ʌgai soimaasi ivueeyi cascʌdʌ.
Dai tomastuigaco soimaa taatacamu ʌgai.
Ascaiti Davicaru.
―――
11 Dai vʌʌscʌrʌ Diuusi maigajiaadʌrʌ viaa ʌjudidíu, tomasi soimaa taatamai. Dʌmos ʌjudidíu gia gajiaadʌrʌ viaa Suusi Cristo aidʌsi divia ʌgai dai cʌʌgacʌrʌ vuvaida agaitadai dai cascʌdʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu saagida gʌaagai isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami dai muidutai vaavoitudai saidʌ ʌjudidíu nʌiditai gomaasi vaavoituda ʌlidiña ʌʌpʌ.
12 Aidʌsi ʌjudidíu soimaasi ivuaadatadai dai gajiaadʌrʌ viaa Suusi Cristo poduucai aidʌ abiaadʌrʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu vʌʌsi oidigʌrʌ oidacami dai siʌʌscadʌ ʌpamu vaavoitudagi ʌjudidíu Diuusi sʌʌlicʌdʌ aliʌsi cʌʌgacʌrʌ nʌijadamu vʌʌsi oodami oidigi daama oidacami.
13 Sivi gʌnaagidamu aanʌ ʌmo ñiooqui aapimʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu. Cʌʌ maatʌ aapimʌ isDiuusi giñootoi ansai aanʌ aagidana ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu sai Suusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami. Istumaasi gʌnaagidi sʌʌlicʌdʌ gʌaagai mʌsmaatʌcagi.
14 Dai sʌʌlicʌdʌ ipʌlidi aanʌ isgiñaaduñi judidíu vaavoitudagi Suusi Cristo dai poduucai cʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi nʌiditai isaapimʌ vaavoitudai.
15 Diuusi gajiaadʌrʌ viaa ʌjudidíu ismaacʌdʌ maivaavoitudai dai aidʌ abiaadʌrʌ ootoi gʌñiñiooquituldiadamiga ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu saagida cascʌdʌ ʌgai casi istutuidi isʌrmaamaradʌcagi Diuusi. Dai siʌʌscadʌ ʌjudidíu ʌpamu vaavoitudagi Diuusi vai Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌijadagi ducami isduduaacamudai ʌgai.
16 Diuusi ʌcovai vuvaitu ʌjudidíu aaduñdʌcardu cascʌdʌ vʌʌsi ʌjudidíu ʌrʌcovai vuvaidadʌ Diuusi ʌʌpʌ.
17 Diuusi cagajiaadʌrʌ viaa ʌʌmoco judidíu cajiudadʌ ismaacʌdʌ maivaavoitu dai ʌʌmoco aapimʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu ismaacʌdʌ cavaavoitudai casi ʌrDiuusi maamaradʌ vai cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi poduucai isduucai cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai ʌjudidíu ismaacʌdʌ vaavoitudai.
18 Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ismaacʌdʌ gʌnaagidi Diuusi ñiooquidʌ ʌrjudidíu daidʌ ʌcʌʌgacʌrʌ vuviadami ʌrjudíu ʌʌpʌ cascʌdʌ aapimʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu maitʌaagai issoiduucai nʌijadagi ʌjudidíu.
19 Dʌmos isaapimʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu pocaitiadagi sai Diuusi gajiaadʌrʌ viaa ʌjudidíu sai poduucai aapimʌ ʌrmaamaradʌcana Diuusi
20 gʌaagai istʌtʌgitodagi aapimʌ sai ʌjudidíu maivaavoitudai sai cascʌdʌ Diuusi gajiaadʌrʌ viaa ʌgai. Dʌmos aapimʌ ʌrDiuusi maamaradʌ vaavoitudaitai. Cascʌdʌ aapimʌ maitʌaagai isgʌgʌrducʌdʌ gʌnʌliadagi. Baiyoma gʌaagai issiaa duutuadagi Diuusi vai ʌgai maigajiaadʌrʌ gʌnviaagi aapimʌ.
21 Diuusi gajiaadʌrʌ viaa ʌjudidíu daidʌ istutuidi isgajiaadʌrʌ gʌnviaagi aapimʌ ʌʌpʌ.
22 Sʌʌlicʌdʌ cʌʌ tuiga Diuusi dʌmos vʌʌscʌrʌ soimaa taatamituldi oodami. Diuusi soimaa taatamituldi ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai dʌmos Diuusi cʌʌ tuiga aapimʌ gʌnvui. Dʌmos aapimʌ aliʌsi gʌaagai isapiavaavoitudadagi Diuusi vai poduucai ʌgai maigajiaadʌrʌ gʌnviaagi.
23 Dai isaa judidíu vaavoitudagi Diuusi aidʌ gia ʌrmaamaradʌcamu Diuusi ʌʌpʌ. Diuusi istutuidi iscʌʌgacʌrʌ vuvaidagi tomasioorʌ sioorʌ vaavoitudagi.
24 Isaapimʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu cʌʌga istutuidi isʌrmaamaradʌcagi Diuusi tomasi ʌʌquioma maitʌrmaamaradʌcatadai Diuusi, vaamioma cʌʌga istutuidi ʌjudidíu Diuusi ʌco vuvaidadʌ siʌrmaamaradʌcagi Diuusi.
―――
25 Giñaaduñi, aanʌ ipʌlidi ismaatʌca aapimʌ ʌmo istumaasi istumaasi maiquiaa maatʌ tomali ʌmaadutai vai poduucai maigʌgʌrducʌdʌ gʌnʌliada aapimʌ poʌliditai sai vaamioma sastuduga aapimʌ siʌjudidíu. Ʌʌmoco ʌjudidíu saagida vupuiirutu dai momaascamu ʌgai asta siʌʌscadʌ Diuusi cʌʌgacʌrʌ vuvaitu vʌʌsi ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu ismaacʌdʌ cʌʌgacʌrʌ vuvaida agai Diuusi.
26 Siʌʌscadʌ poduucai ʌʌpʌ duñiagi amaasi Diuusi cʌʌgacʌrʌ vuvaida agai vʌʌsi ʌjudidíu. Pocaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ ʌʌpʌ:
Ʌcʌʌgacʌrʌ vuviadami vuusia agai ʌjudidíu saagidaiñdʌrʌ.
Dai ʌgai ʌma duucai tʌtʌgitoitulda agai ʌjudidíu sai camaisoimaasi ivuaadana.
27 Dai oigʌldamu ʌgai vʌʌsi soimaascamigadʌ poduucai isduucai aagidi Diuusi ʌjudidíu.
Ascaiti Diuusi ñiooquidʌrʌ.
28 Muidutai ʌjudidíu maioojoidi iscaʌcagi isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami dai ʌgai vui vʌʌtʌ Diuusi dai poduucai aapimʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu istutuidi iscʌʌgacʌrʌ vuvaquiagi. Dʌmos vʌʌscʌrʌ Diuusi quiaa oigʌdai ʌjudidíu, Diuusi ʌco vuvaitu aaduñdʌcardu cascʌdʌ.
29 Ʌʌquioma Diuusi ʌco vuvaitu ʌjudidíu sai ʌgai ʌrmaamaradʌcana. Dai aagai sai cʌʌgacʌrʌ nʌijada agai vʌʌsi ʌjudidíu tomastuigaco dai Diuusi vʌʌscʌrʌ ivueeyi istumaasi aagai.
30 Ʌʌquioma aapimʌ maiʌʌgidiña Diuusi dʌmos sivi ʌjudidíu maiʌʌgidi Diuusi dai poduucai Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi vaavoitudaitai aapimʌ.
31 Dai Diuusi soigʌliadamu ʌjudidíucʌdʌ dai oigʌldamu soimaascamigadʌ ʌgai ʌʌpʌ siʌʌscadʌ ʌgai ʌma duucai gʌntʌtʌgitoi.
32 Dai Diuusi ñiooquidʌ pocaiti isvʌʌsi oodami ʌrsoimaasi ivuaadami dai ʌʌgi oodami cʌʌ maatʌ isʌrsoimaasi ivuaadami dai poduucai cʌʌ maatʌ oodami isaliʌsi tʌgito isDiuusi oigʌli soimaascamigadʌ.
33 Sʌʌlicʌdʌ cʌʌ tuiga Diuusi. Aliʌsi saituduga ʌgai dai maatʌ vʌʌsiaʌcatai. Oodami maimaatʌ vʌʌsi istumaasi ivueeyi Diuusi dai istumaasi tʌtʌgitoi.
34 “Tomali ʌmaadutai maitistutuidi ismaatiagi istumaasi tʌtʌgitoi Diuusi. Tomali ʌmaadutai maimaatʌtuli Diuusi tomali ʌmo istumaasi.
35 Tomali ʌmaadutai maitistutuidi isoidagi Diuusi ʌmo istumaasi sai poduucai Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidiña”.
36 Diuusi idui vʌʌsiaʌcatai dai Diuusi guvucadʌcʌdʌ quiaa cʌʌca oidigi. Vʌʌsi oodami aliʌsi gʌaagai iscʌʌga ñioocadagi Diuusi vui tomastuigaco.