7
Ishtiku rimarishkamunda
Jatun manduj curaga, “Kanda juchachigushkaga ¿shinaidichu gan?” nisha Ishtikuda tapukimi,
paiga kashna niga, “Waukiguna taitaguna, uyichi. Ñukuchij jatun k'uilladi Diosmi ñauba taita Abraham narikish Harán pueblobi kausungu risha Mesopotamia llaktabi gajllabidi rikurishami kashna niga ‘Kambuj achpada, familiagunadash sakisha <Ñuka rikuchisha> nishka achpamu ri.’ Chimundami Abrahamga Mesopotamiabi tiyashka Caldea llaktamunda llujshisha Haranbi kausungu riga. Paibuj taita wañushka k'ipami Diosga Abrahamda kunun kanguna kausashka achpamu pushamuga. Shina pushamushash achpadaga chaki sarunaidash na kugachu. <Kan wañushka k'ipa kambuj wawagunaj wawagunamumi kusha> niga. (Chi p'unllagunaga Abrahamga narij marayujchuga.) Diosga shinaidi ‘Kambuj wawagunaj wawagunaga na rijsishka karu llaktabi kaususha chusku patsuj (400) watagunada esclavogunada rurushkash jinchi rurachisha takusha llakichishkami kausunga. Sirvijta rurusha llakichij llaktada Ñuka llakichishka k'ipami chimunda llujshisha Ñukada <Alli k'uillami gangui> nisha kaibi kausunga,’ niga. Diosga Abrahamdaga paigun ari ninukushkada p'aktachingajka ‘K'ari llullu marada circuncisión nishkada rurachun’ nishami manduga.* Shinushami paibuj churi Isaac wacharishka pusuj p'unllabi Abrahamga paibuj marada aicha karada p'itiga. Isaacbish paibuj churi Jacobda Jacob-bish paibuj churigunadash shinaidimi ruruga. Jacob-buj churigunaga Israelmunda chunga ishki (12) ñukuchij ñauba taitagunamiga.
“Paigunaj wauki Jozida na rikunachishkamunda Egipto llaktamu pushuchun k'atusha kachugaguna. Shinash Dios Jozin gashami 10 ima llakimundash llujshichisha Egipto llaktada manduj faraonmu alli rikurichun alli yuyigunada kuga. Chimundami faraonga paidaga Egipto llaktada k'ipa manduj gachun shinaidi paibuj wasibish mandujta ruraga.
11 “Chi p'unllagunabi Egiptobi Canaanbish yariji tukukimi manchanai llaki tukuga. Ñukuchij ñauba taitagunash chi llaktabi ima mikunash illashkamunda mikunada na japigagunachu. 12 Chimundami Jacobga Egiptobi mikuna tiyajta yachi chayusha paibuj churigunada§ kachuga. Chimu paiguna rishkaga kallarillamiga. 13 Kutin k'ipamu rikimi Joziga paigunaj waukishkadaga niga. Chibimi faraonga piguna Jozij waukigunadi gashkadash yachuga. 14 Chi k'ipami Joziga paibuj taita Jacobda familiagunadash Egiptomu pushamuchun kachuga. Paigunaga kanchis chunga pichkapuramiga (75). 15 Shinakimi Jacobga Egiptobi kausungu riga. Paish ñukuchij ñauba taitagunash chibi kausushka k'ipa wañugaguna. 16 Jacob tullugunada* Siquem shuti pueblomu apusha rishaga Abraham Hamorbuj churigunajta mirga kuchkin randishka+ ut'kubimi pambuga.
17 “Dios, Abraham-mu <Kai llaktada kushami> nishka p'unllaguna p'aktamugukiga israelguna Egiptobi mirarisha taugagunami tukuga. 18 Chi p'unllagunabimi mushuj jatun manduj Egiptoda mandungu kallariga. Paiga Jozidaga na rijsijchuga. 19 Chi mandujka ñukuchigunada ñukuchij ñauba taitagunadash engañasha llakichisha, <Wacharishkalla k'ari maragunada shitusha wañuchun sakinguichi> nisha manduga.
20 “Chi p'unllagunami Moisesga wachariga. Diosta kushiyachij mara gakimi paibuj taita mamaga kinsa killagama pakushami paigunaj wasibi iñachiga. 21 Ashtan yakubi wambuchun sakiki Faraonbuj ushi japisha paibuj churida laya iñachiga. 22 Chimundami Moisesga egiptoguna yachachishka iñusha imadash rurajllan gasha rimarinabish ruranabish alli alli tukuga.
23 “Chusku chunga watada p'aktachishami Moisesga paigunapura wauki pani israelgunada rikungu munusha riga. 24 Egiptomunda shujka israelda takujta rikusha Moisesga jarkungu risha takushkamunda p'iñarisha egiptoda wañuchiga. 25 Moisesga <Ñukaj wauki pani israelgunaga <Diosmi paidaga llakimunda llujshichichun kachushka> nisha yuyangagunami> nisha yuyaga. Shinash israelgunaga na yachagagunachu. 26 Kayundikish Moisesga kutin ishki israelgunapura takanukujta japiga. Chigunadash jarkungu munasha kashna niga, ‘Kangunaga waukindijminguichi. ¿Imasha kangunapura takanukunguichi?’
27 “Shina nikimi takagujka Moisesta t'angushtasha, ‘¿Pidij kandaga ñukuchida mandusha juez tukuchun churuga? 28 ¿Egiptoda kaina wañuchishka layaidichu, ñukadash wañuchisha ningui?’ niga. 29 Shina nijta uyushami Moisesga mitikusha Madián llaktamu riga. Chibimi karu llaktamunda chayuj shinalla kaususha kazarasha ishki marada chariga.
30 “Chusku chunga wata k'ipami Sinaí urku kuchu shitushka pushtubi zarza yura rupashkabi shuj ángel rikuriga. 31 Shina rikuriki Moisesga mancharisha kushiyashash ashtan alli rikungu nisha kuchuyashami Manduj rimarijta uyuga, 32 ‘Ñukaga kambuj ñauba taitagunaj, Abrahambuj, Isaacbuj, Jacob-buj Diosmi gani.’ Shina niki Moisesga rikunadash mancharisha ch'ujchuringu kallariga. 33 Shinushami Mandujka ‘Kambuj chakimunda pargatida surki. Kan sarushka achpaga Diosbujlla gashkamunda ima mapash illujmi gan’ niga. 34 ‘Egiptobi tiyaj Ñuka agllashkaguna llaki apagushkada rikugani. Jiguigujtash uyuganimi. Shinusha llakimunda llujshichingajmi shamugani. Shami kandaga Egiptomumi kachasha.’
35 “Moisesta na uyanachisha israelguna ‘¿Pidij kandaga ñukuchida mandusha juez tukuchun churuga?’ nishka jawash Diosmi rupaguj zarzabi rikurij angelda kai Moisesga mandujkish llujshichijkish tukuchun kachaga. 36 Shinushami Moisesga ñukuchij ñauba taitagunada Egiptomunda llujshichiga. Shina llujshichishami pi na ruri pudishkagunada na rikushkagunadash Egiptollabidi Jatun Puka Yakubi chusku chunga (40) watada shitushka pushtubish rurusha rikuchiga.
37 “Kai Moiseslladimi israelgunadaga niga ‘Dioslladimi kangunamunda ñuka layaidi Pai nishkada parlujta agllunga.’ 38 Moisesga shitushka pushtubi ñukuchij ñauba taitaguna tandanukushkan gashami Sinaí urkubi paiyun rimarij angelgun tupasha na tukurij kausida kuj shimigunada ñukuchimu yachachichun ángel kuga.
39 “Shinash ñukuchij taitagunaga na kazush nisha Moisesta shitusha Egiptomu kutin ringu munagaguna. 40 Aaronda kashna nigaguna ‘Ñukuchida pushachun dioskunada ruri. Egiptomunda llujshichimuj Moisés ima tukushkadash na yachunchichu.’ 41 Shina nishami billi musrha diosta rurushaga animalgunada wañuchisha rupachisha paigunaj maki rurashka diosmu pishtada rurusha kushiyagaguna. 42 Shinushami Diosga paigunamunda laduyasha jawa cielobi tiyaj luzerogunada <Alliminguichi> nichun sakiga. Shinami Dios nishkada parlujkunaj escribishkabish tiyan
‘Israelguna, chusku chunga (40) watada
shitushka pushtubi gashash
¿Ñukamunchu animalgunada wañuchisha
kuganguichi? Mana.
43 Ashtangarin Moloc nishka dios tiyana carpada,
dios Refanbuj luzerogunada, kangunaidi <Alliminguichi>
ningu nisha rurushka musrhagunadash apariganguichi.
¡Chimundami kangunadaga kaimunda llujshichisha,
Babilonia llaktada pasusha ashtan karumumi kachusha!’+
44 “Ñukuchij ñauba taitaguna shitashka pushtubi gasha tuldushka wasidami chariga. Chi wasiga Moisesmu rikuchishkada Dios rurachun mandushka shinaidimi rurushkaga. 45 Chi wasida japishka k'ipaga ñukuchij ñauba taitagunaga Josué mandaki apusha shamuga. Dios paigunada ñaubusha na israelgunada llujshichikiga israelgunaga waigusha paigunamunda achpada japiga. Rey David kausi p'unllagunagama chi wasida kaibi chariga. 46 Davidga Diosbuj alligunada japishami paiga <Ñauba taita Jacob-buj Dioslla, Kan chibi kausachun ñuka wasichichun sakibai> nisha mañaga. 47 Shinakish Diosbuj wasidaga Davidbuj churi Salomonmi ruruga. 48 Shina gakish jawa pachabi gaj Jatun Mandaj Diosga makin rurushka wasibi na kausunchu. Dios nishkada parluj nishka shinaga,
49 ‘Jawa pachaga Ñuka mandungu tiyarinami.
Kai pachaga Ñuka chaki sarunami gan.
¿Ima laya wasida Ñukamunga rurunguichi?
¿Ñuka samanaga maibidi ganga?’ nishami Mandujka nin.
50 ‘¿Nachu Ñukaidi tuki kaibi tiyajkunada rurugani?’+
51 “Kangunaga upa shina jinchi shungu§ imadash na uyush nijkunami ganguichi. Kangunaj ñauba taitaguna layami Diosbuj Espiritudash nalladi valichinguichichu,” nisha katiga Ishtikuga. 52 “Kangunaj taitagunaj taitagunaga Dios nishkada parlujkuna <Kabishkada Rurujka shamungami> nisha ñaubamunda pacha yachachijkunada katik'ichusha wañuchigaguna. Shinalladimi kangunash Paidaga na alligunamu japichisha wañuchichij ganguichi. 53 Dios mandushkada angelguna kangunamu kuki japishash na kazuganguichichu.”
Ishtikuda wañuchishkamunda
54 Tandanukushkaguna shina nijta uyushami kiru kanirisha karrusk'ichisha Ishtikun manchanai p'iñarigaguna. 55 Shinash Ishtikuga Diosbuj Espíritu junda gasha jawa pachada rikusha Diosbuj k'uilla p'alanigushkada Jesustash Diosbuj alli ladubi shayagujta rikuga. 56 “¡Rikichi! Jawa pacha paskarishkadami rikuni. Aichayuj tukushka Churish* Diosbuj alli ladubi shayajtashmi rikuni,” niga.
57 Ishtikuda paigunaj rinrinda tapusha tukiguna ut'ka kuchuyashami jinchida kaparisha 58 chi pueblomunda llujshichisha rumida pigugaguna. Chi juchachijkunaga paigunaj churanagunada Saulo musumumi mingugaguna.
59 Rumigunan pigagukimi Ishtikuga Diosta mañusha, “¡Mandaj Jesús, ñukaj espirituda japibai!” niga. 60 Chi k'ipa kungurishaga, “¡Mandajlla, paigunaj juchada ama rikunguichu!” nisha jinchida kaparishaga wañugallami.
* 7:8 7.8 Circuncisión nishkamunda Hechos 15.1 ura chakibi yachachishkada rikungui. 7:9 7.9 Taita paigunada yalli Jozida k'uyashkamunda chaishuj waukiguna paida p'iñagaguna. Gn 37.3-4 7:11 7.11 Israelguna Canaanbi kausaga. § 7:12 7.12 Jacob-buj churigunaga Ishtikuj ñauba taitagunami. * 7:16 7.16 Jacob Jozish chillabidi pambashkami. Gn 50.12-13; Jos 24.32 + 7:16 7.16 Gn 33.18-19 7:40 7.40 Moisés Sinaí urkubi chusku chunga (40) p'unllagunada Dioskun gashkamunda israelgunaga shina niga. + 7:43 7.42-43 Am 5.25 7:44 7.44 Castellanobi “Tabernáculo del Testimonio” ninmi. Israelgunaj Diosbuj tuldushka wasidaga wandusha apusha purijllamiga. Chi ukubiga “Arca del Testimonio” tiyaga. Chi arcabi Dios chunga mandashkagunada rumibi rurashkada wakichishkamiga. + 7:50 7.49-50 Is 66.1-2 § 7:51 7.51 Shimi shimida nikiga <na circuncidashka shunguyujkuna> nisha Diosta na rijsisha nijkunadami shina nin. * 7:56 7.56 Tauga kutin Jesús Paillamundadi parlushami shina nigun. Paiga, Dios kachushka Cristo gashkada rikuchingumi shina niga. Dn 7.13-14