15
Yesus ami taana kuwaalipla, asuk tam tiinsa kaami sang kaata ko
Mat 28:1-10, Luk 24:1-49, Ap 1:21, 10:39-41, 26:23, Rom 14:8-9, 1Pit 1:21, 3:21-22
1 Nalmi kayaak kipyo. Nali kipni aket fukunin ayo asuk kufoyilila, God ami weng tambal kamasi kuyasii kabak-ami aket kaata asuk fuku-daalin o, kala-somdila kemin, ibi God ami weng tambal kuluu-silip uyo, U, ti faneng o, kalale, titil-foko kutal-fuku kulii-tabasip. Kemin,
2 ibi God ami weng tambal kuu maas kewa-yaamin disa; ti yikik-kutal-fukulip namti, kaata God ayo dong dakaayin-balala bii, yim-bii tam almi abip kaa daalokoma no. Tifan, ibi siin kaa, God ami lak kaa duulin disa ke-silip kiili, God ali yim-bii-tam almi abip tambal kaa daalokoma disa yo.
3 Kemin, nami kamosinim weng kuluusi kaali, ti sakbaalim dukum kemin, kaa kipni kuyasii, kaa sawaayak kawu, God ami Sukon Tem weng umi bokosu kaa Kraist ami taan-ilomda numi ban kemin kukan-tiiyase kaami sang kaata boko-lomdule,
4 ami taanaya, dibii-din tuum tem kuwaalip bii, am asuumano diim kawu asuk tam tiinse kaami sang kaata bokosu te!
5 Kemin, Kraist ami tam tiinse kaali, tal Pita ami diim kaasiik tala atamdala kawu, tal almi kalaan tunum talangkal ulelsa isiik itam-somdala kawu,
6-7 almi daang bakaalin tunum ilmi-kup deng 500 ale, kuno bakli ma kalawiimi diim tal itamaya, alik maakup atamiple, kulaata yakaba din almi niing Jems ayo atam-som kelaya kawu, alik Kraist almi daang bakaalin iyo alik atam-silip. Kamala kuluwaali almi daang bakaalin 500 kaliyo, yaapkan ma bom-balale, malo ma iyo saaka-bala kem-tabasip o.
8 Uyo itam yakyak kem-tal-unebi disa kelule, kulaa kela mafiing diim yakaba umbital nalmi diim talala atamsii. Yesus ali tal nami ulduulse kaali, ali tal almi kalaan tunum malo ma imi ulelsa iltap kesip disa. Unang umi aket fukunin uyo man kuulokomi uyo yak kayoop alep e asuumano e diim kawu kuulokomi no, kalbu. Lale, kasentap man kuulula, weng dukum ma boko-laabip tap ke-lomdila tiltam God ami kalaan tunum kelila, nata atin mafiing mafiing atamsii.
9 Kemin, Kraist ami kalaan tunum imi win uta taba-lomdu nami win uyo kabaak banu kep-na imi win kuuta uta uta kesu. Kemin, nali God ami unang tunum kii yam-mafak-dakan-tal-unebi kulaasi kemin, unang tunum ili bokop-na-lomdip: Pol ali Yesus ami kalaan tunum o, nakan-kaa-mokomip kaali, yaap kep-nokomu disa. Lale,
10 nami kalanola bom bii kaali, God ali olen-daap-na-lom dong dokop-nalala, tiltam almi kalaan tunum kesii. Kemin, God ami olen-daap-nalala tiltam almi kalaan tunum kesii kaali, lap abusuu kemin, nami God ami weng kuluu unang tunum imi dukum-kup kukaayin uta tam lo so kelule, Kraist ami kalaan tunum kusnum imi dukum-kup okok kemin uta tildaak lo so kelu. Kesu yale, ok kalawaali nalta kanum tabasi disa, kaali God ami titil kaata kup-nam-bamda alalta kaa kanuman o, nakan-kaa-balala, kanum tabasi.
11 Lale, nami God ami weng kamosinim kaa kipni bakayila-tabasi kaali, kaa akal kusnum ale, Kraist ami kalaan tunum kusnum imi weng kipni bakayila-yaabip kuuta, ukol ulmi kusnum disa; alik numi weng kala bakayila-tabasup kalaali ti alik weng maakup. Weng sakbaalkan dukum kaa ibi weng saniwa yi, Awu, faneng kalaliwa, talalu kutal-fuku-silip o.
Ilom am ma daanula unang tunum taansip imi asuk tam tiinokomip kiimi sang kaata ko
Jon 6:39-40, 11:25, 14:1-6, 2Kor 4:16–5:10, Fpai 3:10, 1Tes 4:13-18
12 Numi weng suunkup kipni bakayila-yaabup kaali, Yesus ami taanala kuwaalip God ata asuk dafola tam tiinse no, kal-bomdupla, ipyo bakayila-yaabup kaami weng namti kala buu. Yale, malo ma ibi kanimin o, kala boko-lomdip: Unang tunum nuli taan-ilom dok kanola asuk tam tiinokomup disa yo, kalbip o?
13 Aa kulaa kunubip. Lale, utamapla unang tunum taansip ili fan tam tiinokomip dinim ke-lokomip o, kalup namti, kabak-ata nuyo boko-lomdup: God ali taba Kraist kaa dafosa disa yo, kalokomup o.
14 Kulaali, God ata Yesus kaa dafolin disa kesa dinam, mep numi weng kala bakayila-yaabup kuluuli, miit dinim ale, ipni Kraist ami lak dakaamin kuluukal ti kuno miit dinim.
15 Aa ti yak kipni weng kaa boko-lomdip: God ata unang tunum taansip kii yim-folokoma disa yo, kalbip uyo fan dinam, nuli unang tunum ili God ami sang kulaa kasen-fakayin-bam boko-lomdup: God ata Kraist ayo dafolaya, tam tiinse no, kem-tabasupla yo.
16 Weng kala bokoli uyo asuk bokolokomi. Kemin, dotu weng san-iliwa. Nuli utamupla, God ayo unang tunum taansip imi yim-folin disa ke-lokoma no, kalup namti, nuli boko-lom God ali Kraist kaa dafolin disa kese no, kalokomup.
17 Aa ti, God ali Kraist dafolin disa kesa dinam, kipni Yesus ami lak duu ilin uta taba-lom ibi dong dokoyokomu dinim; iltipni uluum uta taba-lomduya de-yimulu bom-bilip o.
18 Aa ti ultap o, unang tunum Kraist ami lak duulin taansip yakal ti atin maaklo win dinim ke-silipla yo.
19 Kemin, nuli Kraist ami lak kaata duu-bom ayo fen-tabasup. Lale, kanola Kraist ami numi talalu yim-tii dong dakaayin-balala, yakaba butoop taanokomup kuyaku ditang-kala disa kelu namti, kayak kayak ili yaap ilmi ap-tunum kusal olen-ilin uyo kukan-tiiya nuyo dukum-kup olen-daayila boko-lomdip: Kristen imi aket fukunin kaali, Kraist ata dong dakaayin-balala, bom bii saak-nokomup iyo yim-fo-lomda yim-bitam God ami abip daa-lomda mafek mafek tangbal ma numi kuyokoma disa yo, kalbip. Kanimin o, kalalipla, Yesus ami liip kuuta dikiwa-unen-umbip yoko? Liip kaami miit kaa dinim kemin, kwin olen-daayokomup o! kalokomip. Lale, kabak-ali ti atin faneng tam tiinokomup o.
20 Kulaa faneng, Yesus ayo taanaya, God ayo asuk dafose kemin, utamupla, God ayo unang tunum taansip yakal ti yim-folokoma kala kebup kemin,
21 kabak-ami miit kaali, Adam ata taan-yaamin uyo kutaltam daalale, kulaa Yesus ata unang tunum imi taan-ilom asuk tam tiin-yaamin uyo kutaltam ku-fatap-tiila kesip. Kemin,
22 kaalile, alik nuli Adam ami man loop kemin utamduya, taan-laabup. Lale, Kraist almi unang tunum nuli, alik God alta yim-folala, tam suunkup abip kawu ilokomup. Lale,
23 God almi kuyaku tabuk o, kalase uyo tiltam tulu no, kalalaya, unang tunum alik maakup maakup nuli yim-fola tam suunkup abip kuluula-kuluula-ke-lokomup kaa, God ali Yesus asiik dafola tam tiinse. Kemin, Kraist ami talokoma kaali, God ata taba-lomda Kraist ami unang tunum alik nuyo yim-fola tam tiin ke-lokomup o.
24 Kulaa tam tiinuple, am mafiing diim namti tiltam tabamnule, Kraist ayo taba God ami waasi kamaala-laabip kiili, sinik mafak titil-kup tabasip so, tawaal diim imi kamok kamok isole, ilmi titil so, iyo namti kuluu alik yam-mafak-daala dinimnip kulaa keyilale, almi mafek mafek so, unang tunum so, imi tiin saanin ayo, asuk kulaala yak Aalap God ami sikil diim abam-nokomu. Lale,
25 kabak kanolin disa bom-ilomda, asuk Kraist alalta tal aba tam Kamokim King kela una-balala kawu, God ayo yakaba butoop waasi alik iyo yim-baak-saan-balala, disa ke-lokomip kabaku ditang-kalu kulaa-somdala, iyo fokola taldaak Yesus ami minlo tem uniwa,
26 kawu alik waasi iyo disa kelip kala kalba-kup kawu, taan-laamin miit uyo wela dinim ke-lokomu o.
27 Kemin, God ami Sukon Tem weng uyo boko-lomdu: God alalta taba mafek mafek alik so, unang tunum so, kiili fokola talaba daak King ami yaan min lo tem tiila kayi! kalsu. Kemin, alik numi utamsup kaa, God ali mafek mafek alik kiiso, unang tunum iso, iyo fokola talaba daak Kraist ami yaan min lo tem tiilaya, alalta tiin molokoma. Lale, fan God ata talaba daak Kraist ami yaan min lo tem kaa unokoma disa.
28 Lale, ilom am ma daanula God ayo mafek mafek alik kiiso, unang tunum so, iyo fokola taldaak Yesus ami minlo tem unipla, tiin molokoma kaali, God ami Man Yesus Kraist asiik talaba daak Aalap God ami minlo tem unaya, God alalta talaba tam dabom keba-kup, alik maakup tiin molokoma.
29 Kemin, unang tunum malo ma ili ap-tunum kusal taansip imi aket kaata-kup fukun-bamdipla, imi abiin kuluu dong dokolum o, kala, oksam ukayin kulaali ukan-umbip. Lale, ili utamiwa yi, Taansip imi tam tiinokomip kaami sang bakabup kulaa fan disa yo, kalip namti, oksam uta ukoluwa kawu dok nolin ma tiltam tuluk o, kalaliwa, oksam kaa ukan-umbip yoko?
30 Nokol ti God ami ok kaata-kup okok ke-bulupla, suunkup unang tunum iyo taba nuli yam-mafak-dakan-tal-unemum o, kem-laabip. Yale, kabak-ali utamupla, Taanokomup uyo asuk tam tiinokomup disa kala kala-sulup dinam, nuli nulmi angtiil lak ayo kambola ok kalawaali nun-umbup disa. Lale, ti tifaneng tam tiinokomup kala-somduwa kemin, ok kalawaali kanun-tabasup o.
31 Suunkup waasi iyo nelum o, ke-bilipla kemin, nami taan-laamin kaali maaklo kawu tiltam tulu taanami kaa, tifan o. Ale, nili waasi imi iipyak tem kawu bilila kemin, ibi din Kamokim Kraist ami diim kabaku fewa-silip. Kemin, kipni win uyo kufoya-laabi kaakal ti tifan o.
32 Kamosinim nami tal Efesis kasel imi abip kaltamu bomdi tunum aket atul tabin iso, nikil weng aal diki-bam bom ilsup kaa, nali tunum saaknip imaasip imi ilom asuk tam tiinokomip o, kemin kaami aket uyo kela-lomdi weng aal dikimin kaata-kup diki-bam ilsi dinam, kanimin mafek mafek ma uyo kuluulami yoko? Atin disa. Kemin, unang tunum yaapkan ili tunum imi saaknip imaasip iyo ilom asuk tam tiiniwa, God ata taba yim-bak-saanokoma kaami aket uyo fukunakin disa kela boko-lomdip: Sabi inang kawu alik nuyo taanokomup kemin, am kala daan-bala bom-bulup kaali, saak yak ima kawal tap duu-bam in-bom, aa ok mafak in-bom, fiyaap duu-bam kemum o, kala kanum yakaba toop iip kulu daa kulaa kela taan-laamin o, ken-umbip kemin, nuli asuk tam tiinokomup disa yo, kalup namti, nuli ti kanolin tap kelakin. Lale, nuli ti atin faneng tam tiin baalokomup te!
33 Kemin, utamsa tunum ma bokola-lomda: Nuli tunum kukup mafak fukulin iso, tal-unemup namti, numi kukup tambal uyo kela-lomdup yak ililtap kelalup o, kalsa. Kemin, kabak ti fan bokosa. Kemin, ibi kap-tunum kusal iyo kamboyip kasen-fakayim-bilipla, kipni aket tem uyo kufoyilu imi kukup mafak kanubip kaa, kipkal kanumin dinim o.
34 Kipni babon-tal-unebip kulaa kela-somdipla, aket tem uyo talalu kutiile, kukup mafak kebip uyo kela-som nami weng bokoyokomi kalawuuta weng sandiwa, kipni iipyak tem kabaak bom-bilip imi maakup maakup ibi God kaali talalu atamsip disa kala kalalila, weng kalaali kufoyilila, kipni kukup mafak kaa kanubip kaami fatom uyo kuluu una-tala-kelin o, kalalila, kemin weng kala, kufoli no.
Tunum unang taansip imi tam tiinokomip imi angtiil diim kaata dok kanolin tap ma ke-lokomu kalin kaami sang kaata ko
Jon 3:5-6, Rom 6:23, 2Kor 4:16–5:10, Fpai 3:20-21
35 Tunum ma, kapyo, dik-daa-lomdap kanum bokolap ko: Tunum unang taansip kiili, God kaa kalok kano-lomda yim-fola tam tiinokomip i? Tam tiin-ilomdipla, dok kanolin angtiil ata ma kuluuliwa ilokomip yoko? kalokomap. Katale,
36-37 kapni aket kabak dotu fukunin disa bomdapla kabak dik-daalap ema? Kabi wiit san aye, inin-inin san iyo ma ultiilawa bikin-tabamnip le, kulaa kamasi san ultii-salap ayo fom-nokomu. Lale, inin-inin san uyo bikin-tabin disa kelu namti, kulaa tabamnin disa ke-lokomu. Ale, inin-inin san kaami ultiilap tabam-nokomu kaali, yuun so, kon so, kii dikilawa, tiltam aba dukuma-laaba disa. Kemin, umi san katip sakap kulaata-kup ultiilawa taba-laaba.
38 Kanola, inin-inin san tabam-nokoma kaali, God ayo taba yuun so, kon so, san umi kolon o, kalba kaata-kup kolokoma. Kemin, mafek mafek san bikin-taba yuun so, kon so, akal almi kusnum kola-kola-ke-balaya, tiltam taben-umbu no.
39 Mafek mafek alik imi ipnaal kaali, fanang maakup daa. Unang tunum ili yakal ilmi ipnaal alik, aa yak nuuk ili yakal ilmi ipnaal alik, awon yakal ilmi ipnaal alik, wok tem ilin aniing ili yakal ilmi ipnaal alik, kanolin o.
40 Kuno ti, abiil kaami mafek mafek so, tawaal diim kalawaami mafek mafek iso, iyo bom-bilip. Yale, abiil kaami mafek mafek umi angtiil dawang ali okol almi kusnum ale, tawaal diim kalaami mafek mafek kaami angtiil dawang uli ukol ulmi kusnum.
41 Kuno ti, atan kaami dawang uli ukol ulmi kusnum ale, kayoop ami dawang kaa akal almi kusnum kuno biningok imi dawang kaata disa akal almi akal alik akal alik iilfola-iilfola-kem-tabasip.
42 Bom-ilom unang tunum taansip imi asuk tam tiin-yaa-mokomip kaami kukup uyo kanumin kemin, as kuli kulii-din kuwaalokomup uyo fom-nokomu. Lale, unang tunum taanup yimaalip ilom nuyo tam tiinokomup kawu, numi angtiil kusnum kuluulokomup kaa fom-nokomu dinim o.
43 Taanupla imaalokomip uyo, numi as kuli kulaali titil dinim ke-lomdu mafaknula imaalokomip. Lale, asuk God ata numi yim-fo-lomda angtiil akal kusnum kuyilala tam tiinokomup kaami angtiil kaatale, titil soyim ke tambalim dukum kuyokoma. Kemin,
44 numi angtiil kalawuumi ma saaknu kulii-din kuwaalokomip kulaali, tawaal diim kala-bom-bulup kaami angtiil yale, numi God ami yim-fola tam tiinupla kawu tiil kusnum kuyokoma kaali, abiil tikiin ilokomup kaami angtiil kaata ko.
Kemin, kabak-ali ti tifan o. Tawaal diim kala bom-bulup kaata, nuli angtiil so bom-bulup ale, as kuli kalawuumi kewa tam abiil tikiin kawu ilokomup kaali, numi angtiil uyo kusnum kaata kuluu ilokin te!
45 Aa, ti kuno God ami Sukon Tem uyo boko-lomdu:
Siin sawaayak uyo, God ali kamosinim kaptoop ami diil tunum Adam ayo mam so, tiil so, iyo konsa no,
kalsu. Lale, mulo kawu tunum Adam kusnum o, kala Kraist ata tiin kawang sinik kaata numi kukaayila-yaaba no.
46 God ali tiin kawang sinik kaasiik kukaayila-laaba disa; mam kaasiik kuyimba-kup, mulo kawu tiin kawang sinik ayo kukaayila-laaba.
47 Kemin, God ali tawaal kaata fuk-duu-lomda diildiil tunum Adam ayo dap-talalusa. Ali tawaal diim kalawaami tunum. Lale, mafiing diim kaptoowu tunum kusnum Adam o, kala Kraist ata abiil tikiin kaami tunum o.
48 Tawaal diim kasel alik unang so, tunum so, nuli tawaal diim kayaak Adam alaltap ke-bom-bulupla, kuno tunum unang abiil tikiin unokomup nuta abiil tikiin kayaak Kraist alaltap ke-sala kelupla ilokomup.
49 Kamala kalawaali, tawaal diim kayaak Adam alaltap ke-bom-bulup. Kemin, ilom am ma daanokomu kaata, abiil tikiin kayaak Kraist alaltap ke ilokomup o.
50 Nak-tunum kusal kipyo. Nami weng kala dotu kuyokomi. Kemin, weng san-bom-siliwa. Unang tunum nuli fan tunum fatap kaa dok kano-som angtiil so kulii tam God ami abip kaa unolup disa. Le, aa numi as kuli kala bombuu kuuli, suunkup bom ilokomu dinim.
51-52 Lale, nali weng sawaansu ma kipni bokoyon o, kali. Kemin, ibi weng san-iliwa. Alik nuli taanokomup disa; malii ma nuli kano bom-iluwa, bikul uyo am mafiing mafiing diim kawu, God ami fongket naan-taba kem-salale, kulu God alalta nuyo alik fal-siki-yimula maak fak-daalin tap tiltam nokol kusnum ma ke-lokomup. Kemin, bikul naan-tabokomu kuluwu, tunum unang saaksup nuyo tam tiin-ilomdupla asuk maso ma taanokomup dinim; ti suunkup ilokomup kaali, God ata taba alik nuli fal-siki-yim-tiilala tiltam akal alik ke-lokomup.
53 Kemin, numi tiil kala diisa-lomdu foma-laabu kuuli, fal-siki-lom asuk tiltam ukol alik ke tambalkan ke-lomdu suunkup kano ilokomu.
54 Uyo tiltam tulule, numi tiil ipnaal kun kem-unsu uyo fal-sikila, tiltam suunkup ilin kaami mafek mafek ke-lokomu, kabaku God ami Sukon Tem weng uyo boko-lomdu:
God ali taba saaka-yaamin kaami liip uyo ukdaala atin disa ke dinimnula ata ata kela no,
kalsu kulaata, God ayo ulultap ke kanolokoma.
55-56 Kemin, Moses ami Lo uta taba-lomdu numi ban kemin uyo ku-futap-tiilula kawu, utamuwa yi, Numi ban kemin kaami maan ayo awak sakbaalkan dukum u, kala kalbup. Kemin, numi ban kemin kaami kalan kuuta taba-lomdu titil-kup fak-daa-lomdu angtiil yol uyo numi kukaayila-tabasu. Lale, God ami Sukon Tem ma kabak-ata kaami sang uyo boko-lomdu:
Saaka-yaamin kuuta taba uta uta ke-lomdu nuyo yim-baak-molu atin yam-mafak-daalokomu daa yo,
kalsu.
57 Nuli ban kemin kaami diim kawu bom-bulupla, Yesus ayo yim-buu-lom tiin kawang liip ilin kawu daalon o, kala talaba taansa. Kemin, ban aye, taan-laamin aye, uyo maso ma ita numi tiin molokomu disa. Kemin, kaa God ali ti yaap ke yo, akum o, kala-somla ko.
58 Kanum bokolu kemin, ti nalmi nak-tunum kusal kipyo. Kulaa kipkal utamsip taa! Kipni Kamokim Yesus ami ok dukum fuku-bom-bilip kaali, tuk-duu kulii daak abokomu disa yo. Ibi walwaal-tap-tap-kup kemin daa; ti titil-foko tola-bomdiwa, suunkup iltipni Kamokim Yesus ami ok uyo titil-foko tabuu-bom-biliwa yo!