5
Jesús a'kchihuīna'nli na ixlacapūn sipej
A'cxni' Jesús cālaktzī'lh tamilh lhūhua' tachi'xcuhuī't, xla' tā'cxtulh na ixlacapūn sipej ē a'ntza' tahuī'lh. Ī'scujnu'nī'n palaj tunca talītamacsti'li'lh. Jesús tzuculh cāmāsu'yuni'.
Tī ixlīcāna' tapāxuhua
Lc. 6:20-23
Chuntza' Jesús cāhuanilh:
―Masqui pūhua'nā'tit xmān tzē nalīmakapāxuī'yā'tit Dios palh xla' nacāmaktāyayān, ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit. Dios cālakalhu'manān masqui jā tze hui'xina'n. Nalīpāxuhua'yā'tit ixpālacata Dios cāmāpa'ksīmā'n.
’Masqui līlīpuhuanā'tit mincuentaca'n ē tū jā tze nac cā'quilhtamacuj, ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit. Dios nacāmāko'xamāka'tlī'yān.
’Ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit hui'xina'n tī jā ka'tla' līmakca'tzīyā'tit. Ixlīpō'ktu ti'ya't milaca'n nahuan.
’Ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit hui'xina'n tī lactze huancu'tunā'tit na ixlacatīn Dios ē chuntza' makca'tzīyā'tit hua'chi tī tzi'ncsa putza ixtahua'. Dios nacāmaktāyayān ē chuntza' lactze nalītaxtuyā'tit.
’Ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit hui'xina'n tī cālakalhu'manā'tit ā'makapitzīn. Nā Dios nacālakalhu'manān.
’Ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit hui'xina'n tī xmān a'ktin mintalacapāstacni'ca'n ē ū'tza' chī tzē nalīmakapāxuī'yā'tit Dios. Nalīpāxuhua'yā'tit ixpālacata nac a'kapūn nalaktzī'nā'tit Dios calacan.
’Ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit hui'xina'n tī cāmāko'xamixī'yā'tit tachi'xcuhuī't tī talāsītzī'ni'. Nalīpāxuhua'yā'tit ixpālacata nacātamāpācuhuī'yān ixlacstīn Dios.
10 ’Ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit hui'xina'n masqui pātīni'mpā'na'ntit xmān ixpālacata tlahua'pā'na'ntit ixtalacasqui'nīn Dios. Dios cāmāpa'ksīmā'n ē ū'tza' nalīpāxuhua'yā'tit.
11 ’Ka'lhī'yā'tit tū nalīpāxuhua'yā'tit hui'xina'n a'cxni' tachi'xcuhuī't cātalakapalayān ē cātamātakāhuī'yān ē cātalīmālacsu'yuyān kempālhūhua' tū jā ixlīcāna'. Capāxuhua'tit a'cxni' cātatlahuani'yān chuntza' xmān ixpālacata quilāstālani'uj. 12 Capāxuhua'tit. Nac a'kapūn māquī'canī't tū milaca'n nahuan ē ū'tza' tū lhūhua' ixtapalh. Nā lacxtim cāmakapātīnīnca ixa'kchihuīna'nī'n Dios xalanī'n makāstza'.
Matzat ē pūcās
Mr. 9:50; Lc. 14:34-35
13 Jesús cāhuanipālh:
―Hui'xina'n hui'lā'na'ntit nac cā'quilhtamacuj nacāmāsu'yuni'yā'tit tachi'xcuhuī't chī tze natalīhuan. Ū'tza' hua'chi matzat tū lītlahuacan quinī't ē ū'tza' tze nalīhuan ē jā napu'csan. Palh matzat jātza' sko'kō'xni'n, ¿chī tzē nalīmāsko'kō'nuncan? Jātza' tze catihuanli. Xmān namaka'ncan ē nalacchi'ntacan.
14 ’Nā hui'xina'n hui'lā'na'ntit nac cā'quilhtamacuj nacāmāsu'yuni'yā'tit tachi'xcuhuī't chī natalīlatā'kchoko. Hui'xina'n hua'chi pūcās tū māxkakēni' ixlīpō'ktu nac cā'quilhtamacuj. A'ktin cā'lacchicni' tālhmā'n nac sipej jā catimātzē'kca. 15 Ē nūn catimāpasīca pūcās ē palaj tunca nalīmā'kchahuacan catūhuālh. Ā'chulā' tze māhua'ca'can tālhmā'n ē chuntza' tzē nacāmāxkakē ixlīpō'ktuca'n tī tatanūmā'nalh nac chic. 16 Chuntza' hui'xina'n tzej nalatā'kchokoyā'tit na ixlacatīnca'n tachi'xcuhuī't ē chuntza' xlaca'n natamakapāxuī quinTāta'ca'n nac a'kapūn ixpālacata xatze tū tlahua'pā'na'ntit.
Jesús māsu'yulh ixpālacata līmāpa'ksīn
17 Jesús cāhuanipālh:
―Jā capuhua'ntit icminī't na'icmālaksputū līmāpa'ksīn tū maxquī'ca Moisés ē tū tatzo'kli a'kchihuīna'nī'n. Jā ū'tza' iclīminī't. Quit icminī't namākentaxtū. 18 Ixlīcāna' tū iccāhuaniyān. Līhuan tahui'lāna'lhcus a'kapūn ē ti'ya't, jā catixapaca nūn macsti'na'j tzamā' līmāpa'ksīn. Jā tū catixapaca a'cxni' jāna'j namākentaxtūkō'can ixlīpō'ktu tū nala. 19 Chuntza' palh catīhuālh namākēnū macsti'na'j tū māpa'ksī līmāpa'ksīn ixpālacata lacpuhuan jā ixlacasqui'nca ē palh chuntza' nacāmāsu'yuni' ā'makapitzīn, xla' xastancu nalītaxtu jā Dios māpa'ksīni'nkō'. Palh catīhuālh nakexmatni' līmāpa'ksīn ē nā nacāmāsu'yuni' ā'makapitzīn chī xlaca'n natakexmatni', xla' ixlacasqui'nca jā Dios māpa'ksīni'nkō'. 20 Chuntza' iccāhuaniyān ixlacasqui'nca natlahua'yā'tit tū ixlīcāna' ixtalacasqui'nīn Dios. Palh jā tasu'yu ā'chulā' xatze hui'xina'n ē jā xamākelhtahua'kē'ni'nī'n līmāpa'ksīn ē fariseos, hui'xina'n jā catitanū'tit jā Dios māpa'ksīni'nkō'.
Jesús māsu'yulh ixpālacata tasītzi'
Lc. 12:57-59
21 Jesús cāhuanipālh:
―Hui'xina'n kexpa'tnī'ta'ntittza' chī cāhuanica xalanī'n makāstza': “Jā catimaknī'ni'. Palh catīhuālh namaknīni'n naputzāna'nīcan ē xla' naxokonuni' Dios.” 22 Quit iccāhuaniyān palh catīhuālh xmān nasītzī'ni' ā'chā'tin, naputzāna'nīcan ē xla' naxokonuni' Dios. Catīhuālh tī nalakapala ā'chā'tin nā xla' naxokonuni' Dios. Catīhuālh tī cachīhuālh nahuani ā'chā'tin: “Lhkenti hui'x”, xla' tzē nalhcuyucan nac pūpātīn.
23 ’Chuntza' a'cxni' lī'pimpā't tū nalakahui'līya' Dios ē palh nalacapāstaca chī tlahuani'nī'ta' tū jā tze ā'chā'tin, 24 namakxteka'chi nac pūmacamāstā'n tū ixlakahui'līya' Dios. Pūla napina' namāko'xami'xī'ya' ā'chā'tin ē ā'līstān nataspi'ta nalakahui'līya' tū ixlī'pimpā't.
25 ’Palh catīhuālh mālacapū'yān ē lē'ncu'tunān nac pūchihuīn, calacapāstacti chī palaj nalītalācāxla'ya' līhuan pimpā'na'ntit nac tej. Palh jā chuntza' natlahua'ya', a'cxni' minchā'tu'ca'n nachipinā'tittza', nalē'nān na ixlacatīn juez. Ū'tza' nalīmacamaxquī'yān policía ē xlaca'n natachī'yān ē natamānūyān nac pūlāchī'n. 26 Icuaniyān jā nataxtuyāchi hasta a'cxni' naxokokō'ya' ixlīpō'ktu tū laclīpina'.
Jesús māsu'yulh ixpālacata tī taputza ixtā'lāpāxquī'nca'n
27 Jesús cāhuanipālh:
―Hui'xina'n kexpa'tnī'ta'ntittza' chī ixuancan xapūla: “Jā catika'lhi' mintā'lāpāxquī'n.” 28 Quit iccāhuaniyān catīxcuhuālh tī nalaktzī'n chā'tin puscāt ē napuhuan natā'lhtatacu'tun, ū'tza' lacxtim hua'chi ixtā'lhtatanī'ttza' ixpālacata chuntza' lacapāstaca.
29 ’Palh milakastapun na milacapekcāna'j nalaktzī'n catīhuālh ē ū'tza' nalīmātlahuīyān tū jā tze, namāxtuya' ē namaka'na'. Jā tze palh napina' nac pūpātīn ixpālacata milakastapun. Ā'chulā' tze ī'sputni'n milakastapun ē namakapūtaxtūca'na'. 30 Palh mimacapekcāna'j natlahua tū jā tze, cacā'yuju' ē cama'ka'. Jā tze palh napina' nac pūpātīn ixpālacata mimacan. Ā'chulā' tze ī'sputni'n mimacan ē namakapūtaxtūca'na'.
Jesús māsu'yulh ixpālacata makxtekcan puscāt
Mt. 19:9; Mr. 10:11-12; Lc. 16:18
31 Jesús cāhuanipālh:
―Nā pūla ixuancan: “Catīhuālh tī namakxteka ixpuscāt ixlacasqui'nca naxapacan nac registro.” 32 Quit iccāhuaniyān palh puscāt jā ka'lhī ixtā'lāpāxquī'n a'cxni' naxapacan nac registro, ū'tza' jā tze quīlītaxtulh. Puscāt a'cxni' natamakaxtokpala, ū'tza' nahuanican ka'lhī ixtā'lāpāxquī'n. Chi'xcu' tī natā'tamakaxtoka tzamā' puscāt, nā xla' tzaj ixtā'lāpāxquī'n nahuan.
Jesús māsu'yulh ixpālacata chī tahuan tū ixlīcāna'
33 Jesús cāhuanipālh:
―Nā kexpa'tnī'ta'ntittza' chī ixcāhuanican xamakāstza': “A'cxni' ixlīcāna' hua'na' natlahua'ya' catūhuālh, Dios laktzī'mā'n ē ixlacasqui'nca namākentaxtūya'.” 34 Quit iccāhuaniyān jā catihua'ntit: “Por Dios”, ixpālacata catūhuālh. Makapitzīn tahuan: “Por los cielos”, a'cxni' tacāxtlahua catūhuālh. Chuntza' jā tze. A'kapūn, a'ntza' jā Dios huī'lh. 35 Ā'makapitzīn tahuan: “Por la tierra.” Chuntza' jā tze. Ti'ya't hua'chi jā Dios cāmājaxī ixtujan. Ā'makapitzīn huampala tahuan: “Por Jerusalén.” Chuntza' jā tze. Jerusalén, ū'tza' ixcā'lacchicni' Dios tī ā'chulā' xaka'tla'. 36 Ā'makapitzīn huampala tahuan: “Por mi cabeza.” Chuntza' jā tze. Xmān Dios ca'tzī jā'cxni' napu'n ixa'ksasatca'n. 37 Ixlīcāna' calalh a'cxni' nahua'nā'tit “tze” o “jā tze.” Chuntza' jā ixlacasqui'nca ā'catūhuālh nahuampalayā'tit. Tzamā' ā'makapitzīn tachihuīn nacāquilhtaxtuyān ixpālacata skāhuī'ni'.
Jesús māsu'yulh chī nacāmālakxokonī
Lc. 6:29-30
38 Jesús cāhuanipālh:
―Hui'xina'n kexpa'tnī'ta'ntittza' chī pūla ixuancan: “Palh namātakāhuī'ya' ixlakastapun ā'chā'tin, nā hui'x nalīxoko'nu'na' milakastapun. Nalīxoko'nu'na' mintatzan ixtatzan ā'chā'tin tū māyujū'ni'nī'ta'.” 39 Quit iccāhuaniyān: Jā catimālakxokonī'tit tī cātlahuani'nī'ta'n tū jā tze. Palh catīhuālh nalacala'sān na milacapīn, natamakxteka' nalacala'sān ā'lacapī kentin. 40 Palh catīhuālh ixmālacapū'n ē namaktīcu'tunān milu'xu', nā natamakxteka' nalē'n minchamarra. 41 Palh catīhuālh ī'sāmācu'quī'ni' ixtacu'ca' a'ktin kilómetro, nacu'ca'pala'ya' ā'chuntza' ā'a'ktin kilómetro. 42 A'cxni' catīhuālh nasqui'ni'yān catūhuālh, namaxquī'ya' ē jā xmān catitalakspi'tni' catīhuālh tī maksācua'cu'tunān.
Jesús māsu'yulh chī napāxquī'yā' mintā'lāquiclhlaktzi'
Lc. 6:27-28, 32-36
43 Jesús cāhuanipālh:
―Nā kexpa'tnī'ta'ntittza' chī pūla ixuancan: “Nacāpāxquī'ya' minamigos ē jā ixlacasqui'nca nacāpāxquī'ya' mintā'lāquiclhlaktzi'.” 44 Quit iccāhuaniyān: Cacāpāxquī'tit mintā'lāquiclhlaktzi'ca'n ē casqui'ni'tit Dios cacāsicua'lanātlahualh xlaca'n tī cātaquiclhlaktzī'nān. Cacāmaktāya'tit xlaca'n tī jā cātalaktzī'ncu'tunān ē catā'chihuīna'tit Dios ixpālacataca'n xlaca'n tī cātalakapalayān ē cātamakapātīnīnān. 45 Chuntza' lītasu'yu hui'xina'n ixlacstīn quinTāta'ca'n xala' nac a'kapūn. Dios hui'līnī't chi'chini' ē lacxtim talaktzī'n chi'chini' ixlīpō'ktuca'n tachi'xcuhuī't, masqui tī tze ē tī jā tze. Dios macamin xcān ixpālacata ixlīpō'ktuca'n tachi'xcuhuī't tī takexmata ē masqui tī jā takexmatcu'tun. 46 Palh xmān nacāpāxquī'yā'tit xlaca'n tī cātapāxquī'yān, ¿tīchu cuenta natlahua huā'mā'? Chuntza' tatlahua catīxcuhuālh ā'makapitzīn tī jā tze hua'chi mātā'jīni'nī'n. 47 Palh xmān mintā'macchicca'n cātā'chihuīna'nā'tit, ¿ē tze tū tlahua'nī'ta'ntit? Xlaca'n tī jā tastālani' ixtej Dios nā chuntza' tatlahua. 48 Ixlacasqui'nca hui'xina'n lactze nahuanā'tit lacxtim chī quinTāta'ca'n xala' nac a'kapūn.