5
Ananaias mönöbö hogwa inakmönö hörmä
Makwam mönöbö wab i mɨdmä. Nöbönɨŋa iba Ananaias, mönɨŋ nuŋwa iba Sapaira. Mönöbö hogwa ñɨŋ mögörɨb ñɨŋ i yadmɨn wobmä. +Wobmɨn, Ananaias nuŋ rɨg aku adöi ñɨŋ keir nuöm nɨg nɨgön, adöi pön du Jisas mönö wä pön dub nöbö bla ñɨgö nölöŋa. Mönɨŋa aipam nugwöŋa.
+Makwam Ananaias rɨg aku aliö rag hö nölmɨn, Pita yadöŋa, “Ananaias, Seten nagö rɨba nölmɨn, naŋ inakmönö hörön yadlö, ‘Mögörɨb woböi rɨga magalɨg pön höl kɨ,’ rɨlö. Naŋ anɨŋ mönö inakmönö höirö aku, Inöm Leia nugwo kwo algör inakmönö höirö. Mögörɨb woböi aku rɨg adöi umadön hölö. Mögörɨb aku, mögörɨb nagö. Sɨm cɨnöb, sɨm rɨlax; röböxnöb, röböxlax. Makwam mögörɨb sɨm rɨman, rɨg wobmä aku, magalɨg pön hönöb, magalɨg pön hölax; bli ör pön hönöb, bli ör pön hölax; magalɨg ram nagö yöraku röböx hönöb, röböx hölax. Aku mönö mɨdölöx. Jɨ naŋ inakmönö höirö aku, anör inakmönö höröiö; God nugwo kwo algör ör inakmönö höirö. Naŋ pödpöd rɨmɨn mag akuyöbö ailö?” röŋa.
Pita aliö rɨmɨn, Ananaias nugwön mag akwör hö pɨn mɨgrö bö palön aŋadö wöröxöŋa. Almɨn nugugɨrön, nöbö mö bla alöŋ mag aku nugwön, ölölö rɨmɨn ipöxmä. Ha nöbö bla hön, nöbäpö högi mɨŋ aku ñapñap uñ wobön, pön du hogw pɨlmä.
7-8 Makwam mönɨŋa nuŋ nöbönɨŋ nuŋwa wöröxɨm pön du hogw pɨlim aku nugwölöŋ. Nuŋ hör metyöbö mag i mɨdön hömɨn, Pita nugwo yadöŋa, “Mögörɨb ñɨŋ mönöbö aku sɨm rɨm, rɨg aliö akwör woböi ä?” röŋa.
Aliö rɨmɨn, mönɨŋa yadöŋa, “Woböi rɨg aku rag hö maku pal,” röŋa.
Aliö rɨmɨn, Pita nugwo yadöŋa, “Ñɨŋ mönöbö rama pödpöd rɨmɨn mönö paŋyöbö i yad ödör nɨgön alöi? Nöbö Diba Inöm nuŋwa inakmönö höröi aku nugwenɨŋö, rön, akuyöbö alöi ä? Nugwö! Nöbönaŋ wöröxmɨn, pön du hogw pɨlöi nöbö bla mɨdöi ubalɨj il yörɨk. Nagö kwo algör pɨrag duba rɨmɨdöiŋö,” röŋa.
10 Aliö rɨmɨn nugugɨrön, mag mɨd akwör, Pita yödpɨlö il yöra pɨn mɨgrö bö palön wöröxöŋa. Nöbönɨŋ nugwo pön du hogw pɨlim ha nöbö rogw aku hön, mönɨŋa algör ör mödö aŋadö wöröxöŋ aku nugwön, nugwo pön du nöbönɨŋ nugwo hogw pɨlim yöra pedöx pedöxiö hogw pɨlmä. 11 Krais nugw pim nöbö mö bla aipam, nöbö mö bla aipam, ap rɨg röŋ aku nugwön, magalɨg ölölö rɨmɨn ipöxmä.
Ap rölɨbä akuyöbö bli hörɨrör rɨmä
12 +Jisas mönö wä pön dub nöbö akuyöbö möl sö ap rölɨbä akuyöbö mɨga akwör nöbö mö mɨdim mibɨl yöraku rɨmɨdmä. Makwam nöbö mö God Mönö nugwön Krais nugw pim bla, magalɨg hö mögum rɨmɨdmä God höjöpalɨb rama rɨŋadö bö “Solomon Ram Bötö” me röi möl aku. 13 Nöbö mö piaku bli, Krais nugw pim nöbö mö akuyöbö ñɨgö nugumɨn wä röŋa, jɨ Krais nöbö mö nuŋ mɨdöi piaku, an pödpödiö du ñɨŋ pɨsaŋ mögum cɨnɨŋö, rön, ipöxmä. 14 Makwam öim öim nöbö mö yoŋyöbö mɨga akwör, Nöbö Diba nugw pön, nöbö mö hödyöbö piaku pɨsaŋ hö nɨgiö nɨgön paŋör mögum rɨmɨdmä. 15 Jerusalem nöbö mö, Jisas mönö wä pön dub nöbö bla rɨmä akuyöbö nugwön, nöbö mö wöj pɨlmɨdim bla pön hö ödöi diba pedöx pedöxiö nɨgön, köp malö malö yöd nɨgön yadmä, “Pita hö duaŋ, naiö inaua nuŋwa ñɨgö palaŋ, kömö nɨgaŋ,” me rɨmä. 16 Nöbö mö hör mögörɨb Jerusalem il yöra mɨdim bla, akuyöbö algör nöbö mö ap röŋ bla aipam, nöbö mö ragwo as alɨg mɨdim bla aipam pön hömä. Pön hömɨdmɨn, ñɨgö rɨm, magalɨg kömö nɨgöŋa.
Jisas mönö wä pön dub nöbö bla ñɨgö rɨ gwogwam rön nag nɨgmä
17 Almɨdmɨn, God ap höjöpal ur nölɨb nöbö dib ödöriö aku aipam, nöbö nugub nuŋwa Sadiusi nöbö bla aipam, ñɨŋ ap rölɨbä akuyöbö aliö rɨŋ ib ana pɨn diönɨŋö, rön, Jisas mönö wä pön dub nöbö bla ñɨgö nugumɨn ölɨsö wölöŋa. 18 Ñɨgö ölɨsö wölmɨn, Jisas mönö wä pön dub nöbö bla ñɨŋ pɨ cɨcɨ nɨgön, pön hön gapman adö ñɨgö nölmɨn, nag nɨgmä. 19 +Nag nɨgmä aku, jɨ wop akwör pɨxmag yuö bö, Nöbö Diba ejol i yad abmɨn, hön ubalɨja rödön, ñɨgö yölɨŋ pön rɨŋö bö dumä. 20 Rɨŋö bö pön duön ejola yadöŋa, “Ñɨŋ God höjöpalɨb rama du gɨrön, nöbö mö bla ñɨgö, God raŋ öim öim mɨjöñ mönö mag wä aku magalɨg yad nöl ri abne,” röŋa.
21 Aliö rɨmɨn, ruö löumɨn nugugɨrön, ñɨŋ God höjöpalɨb rama duön, ejola yadöŋ mag akuyöbö, ñɨŋ ila nɨgön nöbö mö bla ñɨgö mönö mag wä aku yad nölmä. Aliö yad nölmɨn nugugɨrön, God ap höjöpal ur nölɨb nöbö dib ödöriö aku aipam, nöbö nugub nuŋ bla aipam hömɨn, mönö pɨ nuöm nɨgɨb nöbö bla ñɨgö magalɨg wö rɨmɨn, hö Kansol diba mögum rɨm, God höjöpalɨb rama nugwidɨx mɨdɨb nöbö bla yad abön yadmä, “Jisas mönö wä pön dub nöbö bla nag nɨgöl aku weik du yölɨŋ pön höne,” rɨmä. 22 Aliö rɨmɨn, God höjöpalɨb rama nugwidɨx mɨdɨb nöbö bla kɨlabɨs ram aku duön nugumɨn, Jisas mönö wä pön dub nöbö bla mɨdölim. Ñɨŋ höuöil hön yadmä, 23 “An du nugumɨn, ubalɨja rɨg wöl göi akwör mɨdmɨn, nugwidɨx mɨdɨb nöbö bla algör ör ubalɨj il aku nugugu mɨdöi aku, jɨ an uba rödön, ram möl yuadö wölu nugumɨn, nöbö i mɨ mɨdölö,” rɨmä. 24 Aliö rɨmɨn, God höjöpalɨb rama nugwidɨx mɨdöi nöbö bla nöbö dib ñɨŋ aku aipam, God ap höjöpal ur nölɨb nöbö dib bla aipam, mönö aku nugwön, aliö al aku pödpöd cönɨŋö, rön, rɨb mɨga akwör yöx nugumä.
25 Aliö rɨb mɨga yöx nugw mɨdɨm nugugɨrön, nöbö i hön ñɨgö yadöŋa, “Nöbö nag nɨgim bla, ñɨŋ du God höjöpalɨb rama mɨd gɨrön, nöbö mö mönö yad nölmɨdöiŋö,” röŋa. 26 Aliö rɨmɨn, God höjöpalɨb rama nugwidɨx mɨdɨb nöbö diba, nöbö nuŋ bli ñɨgö yölɨŋön, Jisas mönö wä pön dub nöbö rama pɨba dumä. Duön, Jerusalem nöbö mö kɨyöbö anɨŋ rɨg röd paiöñɨŋö, rön, ñɨgö yadyöxön rölim; tar yölɨŋ pön hömä.
27 Jisas mönö wä pön dub nöbö bla ñɨgö tar yölɨŋ pön Kansol hö mögum rɨ mɨdim mibɨl yöra pön höm, God ap höjöpal ur nölɨb nöbö dib ödöriö aku ñɨgö yadöŋa, 28 +“Ñɨgö, Jisas mönö mag aku yad nölmɨjeñɨŋe, rön, mönö ölɨsö yadön yadöla aku, jɨ yad wöhö nugwön röböxöla. Ñɨŋ du Jerusalem nöbö mö ñɨgö magalɨg Jisas mönö mag aku yad nöl gɨrön, anör yad höimöuön yadmɨdöia, ‘Ñɨŋör Jisas nugwo pɨl pal nɨgöiŋö,’ rɨmɨdöiŋö,” röŋa.
29 +Aliö rɨmɨdmɨn, Pita Jisas mönö wä pön dub nöbö bli pɨsaŋ yadmä, “Nöbö mö mönö yadöi aku pöinɨŋ; God mönö nuŋ akwör pɨnɨŋa! 30 Jisas nugwo bɨ höñ sö pɨl pal nɨgɨm wöröxöŋ aku, jɨ nöso auso nöbö höjöpalmɨdim God akwör rɨmɨn, höbkal öbɨlöŋa. 31 +Öbɨlmɨn, God nuŋ rɨmɨn, wölu mögörɨb adöx yöd röul adö kau sö yöraku duön, God imag mɨrɨx nuŋ adö mɨda. Makwam an nugumɨn, nuŋwör Kiŋ mɨdön, anɨŋ kömö pöna. Nuŋ anɨŋ Isrel nöbö mö uliöxön, ap kib mag gwogwo röl aku, pödpöd rɨmɨn aliö alölɨŋö, rön, röböxɨŋ, nuŋ nugwön ap gwogwo röl aku röböxön, anɨŋ kömö pöna. 32 God rɨ aku, an mämäg ana keir nugwön, rɨmɨj möl ana keir audiöx nugwön, nöbö mö bla ñɨgö yad nölmɨdöla. Nöbö mö God mönö nuŋwa nugw pön rɨg yad mag akwör rɨmɨjöñ akuyöbö, God nuŋ Inöm Leia ñɨgö nölön, nuŋ ñɨgö kwo algör mönö wä aku yad nöl ri abön raŋ nugwöñɨŋö,” rɨmä.
33 Jisas mönö wä pön dub nöbö bla aliö rɨmɨdmɨn, mönö pɨ nuöm nɨgɨb nöbö hö mögum rɨ mɨdim yöraku ölɨsö rödön yadmä, “Ñɨŋ mɨ aŋadö pɨl pal nɨgnɨŋö,” rɨmä. 34 Aliö rɨmɨn mönö, mibɨl yöraku nöbö i mɨdöŋa, ib nuŋwa Gameliel. Nuŋ Perisi nöbö, lo mönö yad nölɨb nöbö ñɨŋa i. Juda nöbö mö magalɨg nugwo nugumɨn wä rɨmɨdöŋa. Nöbö aku öbɨlön yadöŋa, “Nöbö rogw kɨ ñɨgö yadɨŋ rɨŋö bö röu duŋ. Nɨ ñɨgö mönö i yad nöinö,” röŋa. Aliö rɨmɨn, nöbö adaku yad rɨŋö bö abmä. 35 Nöbö adaku yad rɨŋö bö abɨm nugugɨrön, Gameliel nuŋ nöbö Kansol bla ñɨgö yadöŋa, “Isrel nöbö ruai, ñɨŋ nöbö pik ñɨgö agö magɨm rɨba rɨmɨdöi aku, rɨbyöx nugw ri aböña. 36 +Ñɨŋ nugwöia, höd Tudas, nɨ nöbö dib me rön yadmɨn, mönö nuŋwa yadmɨd aku nöbö mö mɨga akwör, po hadred akuyöbö, nugw pɨmä. Jɨ mai nöbö bli nugwo pɨl pal nɨg gɨm, nöbö mö mönö nugwo nugw pɨmɨdim bla yau hörɨrör dum pöröŋa. 37 Makwam mai, ib ana pim wop aku, algör Judas nöbö Galili yöbö aku yadöŋa, ‘An gapman bla pɨsaŋ nuö nuö rön, ñɨŋ rɨbɨx abnɨŋö,’ röŋa. Aliö rɨmɨn, nöbö mö mɨga akwör mönö nugwo pön, öbɨl gapman pɨsaŋ nuö nuö pɨlmä. Jɨ mɨdɨp duön, nöbö aku nugwo algör pɨl pal nɨg gɨm, nöbö mö mönö nugwo nugw pɨmɨdim bla yau hörɨrör dum pöröŋa. 38 Makwam mɨ, nɨ ñɨgö yadmɨdla, nöbö mönö diba yadmɨdöl kɨyöbö ñɨŋ rɨ gwogwam rɨmɨjeñ. Ñɨgö hör yad abɨŋ duŋ. Rɨb ñɨŋ keira yöx nugwön röi aku, du dib röxönɨŋönö wöhö rön nugwɨŋ pɨn diöna. 39 Jɨ God nuŋ yadmɨn röi aku, ñɨŋ nöbö Kansol ap i rɨbä maga nɨgen. Ñɨŋ rɨ gwogwam cöñ aku, nöbö piaku pɨsaŋ nuö nuö peñ; God pɨsaŋ nuö nuö pöñɨŋö,” röŋa.
40 +Gameliel aliö rɨmɨn, nöbö Kansol bla rɨg yadöŋ akuyöbö nugwön, Jisas mönö wä pön dub nöbö bla ñɨgö yadmɨn hömɨn, naga pɨ ñɨgö uplöb palcɨx bacɨx rɨ palön, “Jisas mönö mag aku mai yad nölmɨjeñ, mɨ wöhö,” rön, ñɨgö yad abɨm dumä.
41 +Makwam Jisas mönö wä pön dub nöbö bla, anɨŋ pödpöd rɨmɨn aliö alöiŋö, rön, nugwölim. God anɨŋ Jisas nöbö nuŋwa ödöriö, me rön, rɨm, an mag akuyöbö alöiŋö, rön, Jisas nugwo ri ablaŋe rön, Kansol dib aku röböxön dumä. 42 Duön, öim öim God höjöpalɨb rama rɨŋö yöraku duön, ram ram piaku duön, Jisas nuŋ Krais, me rön, mönö wä aku yad nölmɨdmä.
+ 5:2 Apos 4:34-35 + 5:3 Jon 13:2 + 5:12 Apos 2:43; 14:3 + 5:19 Apos 12:7-10 + 5:28 Mat 27:25 + 5:29 Apos 4:19 + 5:31 Apos 2:33-34; Epes 1:20; Hib 2:10; 12:2 + 5:36 Apos 21:38 + 5:40 Apos 4:18 + 5:41 Mat 5:10-12; 1Pit 4:13