3
Iit taleep imin Maaron natŋa
Aghita. Tamaan Maaron loolo igheen toit ve ipakur ghiit kat. Pasaa, i ipoi ghiit ighe tauu natŋa iit. Ve saveeŋ tane, ene iduduuŋ. Aazne, Maaron igham ghiit tamin i natŋa. Eemon yes tau titaghon taan ŋgara na, tighilaal ghiit mako. Pasaa, yes tighilaal Maaron mako. *
Yam zeran tsiau, lolog igheen tsiam kat. Aazne, iit tamin Maaron natŋa wa. Ve saa lepoogh tau murei pale taghamu, ene iit takankaan pani. Pasaa, Maaron ipaghazoŋai ghiit pa gabua tana soone. Eemon iit tawatagh: Saawe tau Krisi imuul ilam gha itotoi tauu ivot ighazooŋ, ve taghit katini, ene aat taleep imin i tauu. *
Tamtamon tisov tau tighurghur matazi pa gabua tane na, yes aat tigharaat tauzi, leso tiŋgalaaŋ ila Maaron maata imin Krisi tauu. *
Yes tau tileep tuŋia ila to Krisi na, tinoknok ghamuuŋ ŋgar saghati mako
Tamtamon tisov tau tigham sosor, ene timalaaŋ pa tutuuŋ to Maaron. Pasaa sosor, ene ŋgar to tamalaaŋ pa Maaron tutuuŋ tooni. Ve yam awatagh: Krisi, i le sosor eta mako, ve izilam taan to ireu sosor toit. *
Tauvene isaav ighe tamtamon eta ileep tuŋia ila to Krisi, i irau inoknok ghamuuŋ ŋgar saghati mako. Ve isaav ighe ŋeer eta ighamgham ŋgar saghati irau saawe, ene itotoia ighe i ighilaal Krisi soone. Tamtamon tauvene, iwatagh Krisi mako. *
Natugŋa, ŋeer eta itombaan gham ve ipaghau gham pa eez to Maaron sov. Yes tau titaghon ŋgar duduuŋa imin Krisi itaghoni, ene yes mon ta tiduduuŋ ila Maaron maata. *
Eemon isaav ighe tamtamon eta ighamgham sosor irau saawe, ene i ŋeer to Sadan. Pasaa, saawe imin maata kat ve ilam, Sadan ighamgham ŋgar saghati. Eemon Maaron Naatu izilam taan ve itotoi tauu ivot ighazooŋ, leso ireu uraat to Sadan isov ilale. *
Tauvene yes tau Maaron igham zi timin paaghu na, tighamgham sosor irau saawe mako. Pasaa, Maaron tapiri tau igham zi timin paaghu na, ighengheen toozi. Tauvene yes irau tinoknok ghamuuŋ ŋgar saghati mako. 10 Tauvene eez to taghilaal Maaron natŋa ve Sadan natŋa, ene vene: Isaav ighe tamtamon eta inoknok ghamuuŋ ŋgar tau iduduuŋ ila Maaron maata mako, ene i tamtamon to Maaron mako. Ve isaav ighe ŋeer eta loolo pa toŋvetaz to Krisi mako ve ighamgham poghani zi mako, ene i paam, tamtamon to Maaron mako. *
Loloon pa tauun
11 Saawe imin maata tau yam aghur ila ve ilam, yam aloŋlooŋ saveeŋ tauvene: Iit aat loloon pa tauun ve tavaghamu poghani ghiit. *
12 Tauvene iit tataghon Kain ŋgar tooni sov. I, Ŋeer Saghati ighamu imin le, tauta iburig ve irav sorokin taazi Avel gha imaat. Ve puughu mindai ta iravu imaat? I ŋgar tooni saghati, ve taazi ŋgar tooni poia ve iduduuŋ ila Maaron maata. *
13 Yam toŋvetaz, isaav ighe yes tau titaghon taan ŋgara na tighur koi payam, na arur ve agham ŋgar naol sov. *
14 Iit tawatagh: Iit tapul eez to mateegh wa. Ve aazne, tataghon eez to Maaron, tauta tagham lepoogh poia ila tooni. Pasaa, loloon igheen to yes toŋvetaz to Krisi ve taghamgham poghani zi. Ve isaav ighe tamtamon eta loolo igheen to yes toŋvetaz to Krisi mako, ene i itaghon eez to mateegh. 15 Tamtamon tisov tau tighurghur koi pa toŋvetaz to Krisi, ene Maaron ighit zi ighe yes raratezi imin ŋeer tau irav tamtamon imaat. Ve yam awatagh: Yes tau tirav tamtamon timaat na, lepoogh to mataan yaryaare igheen toozi mako. *
16 Saawe tau Yesu Krisi ipul tauu gha imaat pait, i itotoi ŋgar to loloon pa tamtamon ivot ighazooŋ pait. Iit paam aat tataghon ŋgar raraate, ve tarei tauun pa yes toŋvetaz to Krisi. *
17 Isaav ighe ŋeer eta irao pa gabua to taan, ve ighita mbolaaŋ igham toŋvetaz eta to Krisi, eemon loolo isaghatini ve iuule mako, ene pale mindai? Ŋgar to Maaron tau i loolo pa tamtamon ve ighamgham poghani zi na, pale igheen to ŋeer tana ma mako? Ene aat mako. 18 Natugŋa, isaav ighe tasavsaav sorok ila avoon uuli taghe loloon pa tamtamon, ve saveeŋ toit le anooŋa mako, ene poia mako. Ŋgar tauvene, ene karom. Iit aat tataghon saveeŋ toit, ve tagham anooŋa ivot. Leso avoon onoon. *
Eez to tayooz ila Maaron naagho toman tintiniin
19 Tauvene iit aat loloon pa tamtamon ve tagham poghani zi. Leso tawatagh taghe iit tataghon saveeŋ onoon. Ve saawe tau tayooz ila Maaron naagho, iit pale loloon poia. Irau taroi ma mayaan ne mako. 20 Onoon, saawe siriv, tayamaan ila loloon taghe taduduuŋ ila Maaron maata mako. Eemon poia to Maaron, ene tiina kat, ve ŋgar tooni iliiv ŋgar toit. Isaav ighe mataan kisin gabua ru tane, ene pale ipalot ghiit, leso taroi pa yozeeŋ ila Maaron naagho sov.
21 Yam zeran tsiau, lolog igheen tsiam kat. Isaav ighe tayamaan ila loloon taghe leen sosor eta ila Maaron maata mako, ene pale taroi pa yozeeŋ ila i naagho mako. *
22 Ve isaav ighe taghasoni pa gabua eta, i pale ilooŋ ghiit ve igham pait. Pasaa, mataan kisin tutuuŋ tooni ve tataghon zi, ve taghamgham ŋgar tau ighamu loolo poia. *
23 Tutuuŋ tooni, ene vene: Iit aat taghur ila to Naatu Yesu Krisi, ve loloon pa tauun ve tavaghamu poghani ghiit itaghon tutuuŋ tau Yesu tauu isavia pait na. 24 Tamtamon tisov tau matazi kisin tutuuŋ tooni ve titaghon zi na, yes pale tileep tuŋia ila to Maaron, ve Maaron ileep tuŋia ila toozi, ve tivalupu zi timin eemon. Ve Avuvu tau Maaron igham pait na, tauta igham ghiit taghilaal taghe Maaron ilepleep tomani ghiit irau saawe. *
* 3:1 Yo 1:12, 16:2+; Ro 8:15+ * 3:2 Mt 5:8; Ro 8:29; 2Kor 3:18 * 3:3 2Kor 7:1 * 3:5 2Kor 5:21; Hib 9:26; 1Pe 2:22+ * 3:6 Ro 6:1, 14; 1Yo 2:4 * 3:7 Ro 2:13; 1Yo 2:29 * 3:8 Yo 8:44; Hib 2:14 * 3:10 1Yo 2:29, 4:8, 5:18 * 3:11 Yo 13:34, 15:12 * 3:12 Gnp 4:8; Hib 11:4 * 3:13 Yo 15:18, 17:14; 2Tim 3:12 * 3:15 Ga 5:19+; Syg 21:8 * 3:16 Yo 15:13; Ro 5:8; Ep 5:2 * 3:18 Yems 2:14, 22; 1Pe 1:22 * 3:21 Ro 5:1; Hib 4:16, 10:22 * 3:22 Mbo 34:15; Mt 7:7, 21:22; Yo 9:31, 14:13 * 3:24 Yo 14:23, 15:10; Ro 8:9