23
Yo kuiꞌa ka xetniu se ka kuu fariseu xiꞌin se ka kuu saduceu
Ijan dada n‑jaꞌan Jesús nuu‑da ntdaa‑da xiꞌin nuu ñayiu xyuku ijan:
—Nani n‑kuu Moisés maestru, dani ka kuu se ka tuꞌa vaꞌa tnuꞌu n‑chidotnuni‑s xiꞌin se fariseu maestru. Xijan kuu xa ntdaa xa taꞌu tniu‑s kada koio‑n te jandixa koio‑n‑sɨ, ko maxku kada‑n xa ka kida‑s chi tuku ka jaꞌan‑s xa kada‑s te tuku ka kida‑s. Kuenda kɨu ɨɨn xa yo vee ndido ñayiu kuu xa ka taꞌu tniu‑s nuu‑n. Ka duku‑s xa yo vee jan, te ka taꞌu tniu‑s xa kuido koio‑n, ko mee‑s ñatu ka xido‑s, ni xa kajuꞌun ɨɨn dɨkɨ ndaꞌa‑s xijan ña kuu. Ka kida ndɨka‑s tutu yodotnuni tnuꞌu Ianyuux xndenee teꞌu‑s. Ka kida nani ka‑s chate daꞌma ka xkuiꞌno‑s na xijan taꞌu‑s nuu Ianyuux. Xa na kundeꞌa ñaꞌa ni ñayiu ka kida‑s xijan. Yo ka tna ini‑s xa kunukoo‑s nuu silla ka xko nukoo ñayiu ndandɨꞌɨ hora ka xaxdeꞌñu‑s ɨɨn nuu kuu viko. Yo ndeꞌe ka tna ini‑s xa kunukoo yatni‑s nuu ka xko nukoo se jaꞌan ndodo nuu ñayiu xyuku xiti veñuꞌu kuechi. Yo ka tna ini‑s xa koo ñayiu xañuꞌu nuu‑s nuu yaꞌu. Yo ka tna ini‑s xa jaꞌan ñayiu nuu‑s: “Maestru.” Ko ndoꞌo, maxku juejoon koio‑n xa jaꞌan ñayiu nuu‑n: “Maestru”, chi ñani‑n kuu tnaꞌa xiꞌin ñayiu ka kukanu ini ñaꞌa ruꞌu te idii ni maestru‑n io. Maxku jaꞌan‑n nuu ɨɨn ñayiu: “Ndixi kuu Taa ñayiu ñuñayiu”, chi idii ni Taa‑ro ntdaa‑ro io. Andɨu tuu‑ia. 10 Maxku juejoon koio‑n xa jaꞌan ñayiu: “Kuu‑n Maestru ñayiu ñuñayiu”, chi Maestru‑i kuu ñaꞌa ruꞌu, Ia kuu Cristu. 11 Se na junukuechi nuu koio‑n ku kuu se ndandɨꞌɨ ka. 12 Ñayiu najuen tnuꞌu mee‑i, nduu‑i ñayiu dakuu nga te kujanuu‑i. Ñayiu xko kida na kida ñayiu dakuu nga, najuen tnuꞌu ñaꞌa ñayiu —kuu Jesús, n‑jaꞌan‑ia nuu‑da ntdaa‑da xiꞌin nuu ñayiu xyuku ijan.
13-14 Ijan dada xiaꞌan‑ia nuu se ka kunxaꞌnu:
—Ndaꞌu yaꞌa koio ndoꞌo, se ka kuu maestru xiꞌin se fariseu chi unu loko‑n. Ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Ka dadaꞌan‑n xa maxku kɨu tnaꞌa koio ñayiu nuu ñayiu ka jandixa xa taxnuni Ianyuux nuu‑i. Juini juini‑i xa kɨu tnaꞌa koio‑i nuu ñayiu ijan, ko ka dadaꞌan‑n, te ni mee‑n ña kɨu tnaꞌa koio nuu‑i.
15 ʼNdaꞌu yaꞌa koio mee‑n, se ka tuꞌa vaꞌa ley n‑chidotnuni Moisés xiꞌin mee‑n, se fariseu. Ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Ka xeꞌen‑n ñuu xndatuu ɨnka lado yuꞌu mar xa dakuaꞌa koio‑n toꞌo xa na jandixa koio‑i ná ka jandixa mee‑n. Nani ka xeꞌen‑n do nuu mar, dani ka xeꞌen‑n do nuu ñuꞌu yichi xa dakuaꞌa‑n ñayiu ijan. Ka kida‑n xa kueꞌe ka kuechi ka kida ñayiu ka dakuaꞌa‑n jan dada mee‑n.
16 ʼNdaꞌu yaꞌa koio mee‑n chi ka kuu‑n na ka kuu se kuaa xndeka ñayiu juaꞌan ɨɨn nuu juaꞌan‑i. Ka jaꞌan‑n: “Ñayiu chinaa xaxeꞌe veñuꞌu, ña tuu na tnuꞌu vete kuu nux ña xetnaꞌa tnuꞌu‑i, juini n‑kida‑i uxi dɨkɨ ndaꞌa‑i, ko ñayiu chinaa xaxeꞌe oro io veñuꞌu, nux ña xetnaꞌa tnuꞌu‑i, kida‑i kuechi chi vete‑i”, ka kuu‑n. 17 Ka jaꞌan lilu‑n. Ná kuu ñayiu kuaa ka kuu‑n. Ndandɨꞌɨ ka veñuꞌu nuu n‑nduu ii oro jan dada oro io xiti veñuꞌu jan. 18 Dɨuni ka jaꞌan‑n: “Ñayiu chinaa xaxeꞌe altar veñuꞌu, nux ña xetnaꞌa tnuꞌu‑i, ña tuu na kuechi kuu, juini n‑kida‑i uxi dɨkɨ ndaꞌa‑i, ko nux ka chinaa‑i xaxeꞌe kɨtɨ ka doko‑i nuu altar te ña xetnaꞌa tnuꞌu‑i, kuechi kuu xijan”, ka kuu‑n. 19 Ná kuu ñayiu kuaa ka kuu‑n. Ndandɨꞌɨ ka altar nuu n‑nduu ii ntdaa xa n‑ka doko‑n dada ɨɨn xa ka doko‑n chi nuu altar jan n‑nduu ii xijan. 20 Ñayiu ka chinaa altar, ñadu altar ni ka chinaa‑i hora ka kida‑i uxi dɨkɨ ndaꞌa‑i chi dɨuni ka chinaa‑i ntdantuꞌu xa ka doko‑i nuu altar. 21 Tuu Ianyuux xiti veñuꞌu Jerusalén. Xijan kuu xa na ka kida ñayiu uxi dɨkɨ ndaꞌa‑i xa ka chinaa‑i veñuꞌu, ka kakuneꞌe‑i Ianyuux chi ka jaꞌan‑i: “Nandiꞌa Ianyuux.” 22 Ñayiu ka chinaa xaxeꞌe andɨu, dɨuni chinaa‑i silla nukoo Ianyuux xa taxnuni‑ia. Dɨuni ka kakuneꞌe ñayiu ijan Ianyuux chi ka jaꞌan‑i: “Nandiꞌa Ianyuux.”
23 ʼNdaꞌu yaꞌa koio mee‑n, se ka tuꞌa vaꞌa ley n‑chidotnuni Moisés xiꞌin se fariseu. Ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Ntnaꞌa uxi nuꞌne mino castila ka niꞌi‑n, ka najuñaꞌa‑n ɨɨn Ianyuux. Dɨuni daa ka najuñaꞌa‑n anís xiꞌin comino. Maxku nujani‑n xa kada‑n xavaꞌa yaꞌa. Juini ka kida‑n xavaꞌa yaꞌa, ko ña ka jandixa‑n ɨɨn xa ndandɨꞌɨ ka. Ñatu dayaꞌa‑n juxtixia ñayiu ka kida kuechi, te ka kidandaa‑n kuechi ñayiu ña tuu nax kida. Ñatu ka kundaꞌu ini‑n dava ka ñayiu. Ñatu ka kukanu ini‑n Ianyuux. Maxku daa ka kada‑n; jandixa koio xa taꞌu tniu‑ia. 24 Ka kuu‑n ná kuu se kuaa xndeka ñayiu juaꞌan ɨɨn nuu juaꞌan‑s. Ka chinuu‑n kuechi luchi kuu ná kuu ɨɨn kɨtlavichi luchi ñuꞌu nuu ndute kida ɨnka ñayiu. Ka dakeé niꞌni ñayiu ndute ñuꞌu kɨtlavichi jan ɨɨn daꞌma xa na ñaꞌa kojon‑i‑tɨ, ko ndoꞌo, ñatu dakeé niꞌni‑n ndute ñuꞌu kɨtɨ kuu camello xa na ñaꞌa kojon‑n‑tɨ.
25 ʼNdaꞌu yaꞌa koio mee‑n, se ka tuꞌa vaꞌa ley n‑chidotnuni Moisés xiꞌin se fariseu. Ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Kuenda kɨu taxa xiꞌin koꞌo ka kuu‑n. Io ndoo yata xijan, ko kuiꞌa kaa xa ñuꞌu xiti‑i. Ka duꞌu‑n xaxii ñayiu, te ka kida‑n davaꞌa nga xa ka juini mee‑n. 26 Mee‑n, se fariseu, ná kuu se kuaa ka kuu‑n. Kiꞌna ka najini‑n xiti koꞌo jan xiꞌin xiti taxa jan na kuaꞌa daa na koo ndoo yata‑i tuku.
27 ʼNdaꞌu yaꞌa koio mee‑n, se ka tuꞌa vaꞌa tnuꞌu n‑chidotnuni Moisés xiꞌin se fariseu. Ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Kuenda kɨu kava nuu xyɨnduxi ndɨyɨ ka kuu‑n. Nakaꞌi ñayiu kava jan te ndukuixi. Vili kaa yata‑i, ko kuiꞌa kaa xiti‑i chi ñuꞌu yɨkɨ ndɨyɨ. 28 Daa ka kuu‑n. Ka kida nga‑n xa ka kida‑n xavaꞌa xa na kundeꞌa ñaꞌa ñayiu, ko mee ni xaloko xñuꞌu anu‑n. Ñatu ka jandixa‑n Ianyuux.
29 ʼNdaꞌu yaꞌa koio mee‑n, se ka tuꞌa vaꞌa tnuꞌu n‑chidotnuni Moisés xiꞌin dava ka se fariseu chi ka kida nga‑n xa vaꞌa‑n. Ka kaan‑n nuu xndaa se n‑ka jaꞌan tnuꞌu Ianyuux nuu ñayiu. Ka kidakutu‑n capilla nuu xndaa ñayiu vaꞌa. 30 Te ka jaꞌan‑n: “Nu n‑ka xio‑ro tiempo n‑ka xaꞌni xixitna‑ro se n‑ka jaꞌan nuu ñayiu xa n‑jaꞌan Ianyuux, ma kuatu‑ro xa n‑ka kida‑s.” 31 Xndido tau‑n kuechi‑n xiꞌin‑s xaxeꞌe xa dɨuni ka xaꞌni mee‑n se ka jaꞌan tnuꞌu Ianyuux nuu ñayiu. 32 Vitna daxinokava koio‑n xa n‑ka kixeꞌe‑s xa kada‑s. 33 Daꞌya Kuiꞌna ka kuu‑n. Ma kaku‑n na ndadandaa Ianyuux kuechi‑n chi jɨꞌɨn koio‑n andea. 34 N‑kuu tɨtnɨ se jaꞌan tnuꞌu Ianyuux nuu‑n tundaꞌa‑r vaxi. Dɨuni tundaꞌa‑r se yo unu kaxi ini xiꞌin se ka tuꞌa vaꞌa tnuꞌu n‑chidotnuni Moisés. Dava‑s kaꞌni koio‑n. Dava‑s katakaa dika‑n. Dava‑s jani koio‑n chirrión ñɨɨ xiti veñuꞌu kuechi‑n. Dava‑s nkuijun koio‑n ntaka ñuu jɨꞌɨn koio‑s. 35 Xaxeꞌe xaꞌa kundido kutau koio‑n xiꞌin xixitna‑n ntdaa ñayiu vaꞌa anu n‑ka xaꞌni‑s nde tiempo n‑xo tuu Abel xiꞌin nde tiempo n‑xo tuu Zacarías, daꞌya yɨɨ Berequías. Zacarías jan n‑ka xaꞌni xixitna‑n meꞌñu altar xiꞌin veñuꞌu. 36 Na jaꞌan ndaa‑r xa kundido kutau mee‑n, ñayiu io vitna ntdaa se ijan —kuu Jesús, xiaꞌan‑ia nuu‑s.
37 Ijan dada n‑nukondeꞌa‑ia ñuu Jerusalén. Te n‑jaꞌan‑ia:
—Ndoꞌo xa kuu‑n ñayiu Jerusalén, ka xaꞌni‑n se ka jaꞌan tnuꞌu Ianyuux nuu ñayiu, te ka jani‑n se n‑tundaꞌa ñaꞌa Ianyuux yuú. Naka kueꞌe vuelta n‑juini‑r xa kada‑r ná kida chuun xa nadataka‑tɨ daꞌya‑t te chiꞌi ñaꞌa‑t kaꞌa ndixi‑t. Duꞌa n‑juini‑r xa kada‑r, ko ñayo‑n n‑juini. 38 Kunaꞌa koio xa mayo ka ñayiu kutuu Jerusalén, 39 ni mayo ka‑n jini ñaꞌa nde na xee kɨu jaꞌan‑n: “Naka taꞌu Ia n‑natundaꞌa ñaꞌa Ianyuux xa juan ndixi‑ia ñuñayiu.” —Kuu‑ia, xiaꞌan‑ia.