22
Ambodangi Ye Kiwaan Yudasbed Onmoon
(Mt 26:1-5, Mk 14:1-2)
Kwane, Yuudan yi flawa kabayingke obo kerindo ye orokbon yaningko Burudandoon ye aron kuu dia kereen. Kowe, God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korokiib Yuudan yi amob kedmengkandidaniib kuu karuwa nimaya yaa unendiwen kowe, aye kowem andi ye kiwaan yemyeb nuubnaan kamiwen.
Kwane, Yesu ye kedmengkandeendan wad ayoowiib karub maa yaningko kuu Yudas Iskeriot. Kwane Setenbed Yudas ye niindem aom ibnenoone, wene God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korokiib kurikuri boyambib darewoob yaa oonimaib ye ana nangmidan yi korok korokiib yaa wonoone, yembed Yesu ambodange nende yi yaa kondi ye kiwaan onme dakmiwen. Kwane, yi kuu kubi darewoob kerekorib, od kabdanuub ande yedme kowiwen.
Kwaniiwe, Yudas kuu ee andekore, domonde wenene “Yesu kuu yembirimo kadaarewiibban kere, ne aron amun ari keruko awineni nende konda.” ande meedmoon.
Burudandoon Orok Nekwiwen
(Mt 26:17-25, Mk 14:12-21)
Kwane, flawa kabayingke obo kerindo ye orok aron ibduruk ari kereen. Kuyaron kuu Yuudan yi Burudandoon orok ye sibi mana aye nengke animaib.
Kowe, Yesumbed Pita yoom Yoon yoom yaa yedmoon, “Wene Burudandoon animan nekwibko anem.” andoon.
Kwanandoone, yimbed kaamoneniwen, “Eb dowaken kuu kunayambed nekwime andewed?” andiwen.
10 Kwanandiiwe, yembed yedmoon, “Wene siti aom aomne wedmaniiwe, karub kuu ok yuundi yemaniibbed durundaneen kuu kwane ye yoman winibko wene ambiwoom aomnok. 11 Kwanoko, ambiwoom aomnoon ye yariman kuyaa yedmenime, ‘Kedmengkandi korokbed kaamonoon kuu ne yoom ne kedmengkandiindan yoom diberenub Burudandoon ye orok ananuub ye wadnari kuu kuna?’ andime. 12 Kwananiib kuu yembed daane arimbed wadnari darewoob kuu korokbendaneen. Kuyaom kuu dibere ani yeman arak awene kundukmo dangoon kowe, kuyaombed Burudandoon animan kuu nekwe ongmime.” andoon.
13 Kwanandoone, Pita yoom Yoon yoom kuu winiwen. Winiwen kuu Yesumbed dakmoon areb kwamunemo keroon. Kowe, yimbed Burudandoon orok kuu nekwiwen.
Yesu Yaa Meendobi Ye Animan Ani Ye Kiwaan
(Mt 26:26-30, Mk 14:22-25, 1Ko 11:23-25)
14 Kwane ani aron keruune, Yesu yoom ye apasodan yoom kuu menenib arak dia dibiriwen.
15 Kwane dibonib, yembed yi yaa daandoon, “Ne dowaken darewoob kuu Burudandoon orok yiib yoom ke anuub kee kwanekorid durud yewed kandain andid. 16 Kedi, nembed yiib yaa ke yedmendaan kei, ne kuu angkon ika aman Burudandoon orok mamaa anainban kwane wene God ye oonimbon aombed orok kuu id anam keraneene wedmekoruwed.” andoon.
17 Kwane, yembed kabus nandene God yaa kuye dowad eso andekore daandoon, “Kabus kee nandekorib, yiib korem anekore nonoko anekore nonoko kamime. 18 Kedi, nembed yiib yaa ke yedmendaan kei, ne angkon ika nong yob ambod ok kee ika anainban kwane wene God ye oonimbon mananuunkob.” andoon.
19 Kwanandekore, yembed om* kande kuye dowad eso andekore, domabangke ye kedmengkandeendan yaa bangkandene yedmoon, “Kekee ne id, nembed yiib dowad dookbi yeman ande kondaan kii. Kwamune kamimamime, ne yaa meeni ye dowad.” andoon. 20 Kwane orok aniiwe, kwamune areb Yesumbed kabus nande yedmoon, “Kabus keye ok kee Godbed amob weng yeeb ongmoon. Amob weng yeeb kee ne umkanbed yiib dowad onduknaneen kumbed ongmaneen.” andoon.
Kanembed Yesu Yaa Ambodanganeen?
(Mt 26:21-24, Mk 14:18-21, Yn 13:21-30)
21 Kwane, Yesumbed yedmoon, “Yiib kuyaa karub mim kuu ne dowad ambodanganeen kii. Ye kuu arak keyaa neyiib yaa kei. 22 Karub Ye Mingki kuu Godbed komarewa yedme kowoon yaambed ambangkaneen. Kumban kanembed Karub Ye Mingki nende aye kowi yeman yaa kondaneen kuu dabab darewoob kandaneen.” andoon.
23 Kwanandoone, ye kedmengkandeendan kuu yikareb eb dee ne dee kame kaamobiwen, “Nub keyaa kee kanembed kwamune kamaneenka?” ande kamiwen.
Yiibka Kankubune Yena Yi Deme Karub Areb Kerime
(Mt 20:25-28, Mk 10:42-45)
24 Kwane, ye kedmengkandeendan kuu yikareb kanembed ari ande andowe wengbiriwen.
25 Kwane, Yesumbed yi yaa yedmoon, “Yuudanban yi king kuu yi nimakarub yaa yedmimaib, ‘Nubbedmo korok, nubbedmo yimin, nub weng yaambedmo wengambirime.’ andimaib. Angkon, karub kanembed korok keriwen kuu kerengkan wengiib ‘Nub kuu nimakarub yi awandidan kii.’ ande yedmimaib. 26 Kumban yiib kuu kwamune areb keraib. Yiib kuyaom kanembed ari keroka, dana areb kerok. Kwane, korok keroka, yena yi deme awinimo ye karub areb kerok. 27 Kane kuu ari, arak yaa dibeen ye karub dee o animan nekwi ye karub dee? Arak yaa dibeen kumbed ari kui. Kumban ne yiib yaa kemaom manaan kuu animan nekwi ye karub areb kereni manaan, yirimo kui.
28 “Yiib kuu ne yaa dabab meneboon kuu yiibbed awawiiwe dobaraan. 29 Nambembed aromkonoyiib oonimboniib bangkawoon kowe, yiib kangkon nembed kwamune areb bangkandaan. 30 Kwananiin kuu yiib kuu ne oonimbon aom ne arak yaambed animaniib okiib ananiib, kwane yiib kuu king yi ooni ye dibirimbon arimbed diberenib amyenimbon wad ayoob Israeldan yaa wengyundaniib kii.” andoon.
Yi Anam Andi Yaa Setenbed Komboon Kaamondaneen
(Mt 26:31-35, Mk 14:27-31, Yn 13:31-38)
31 Kwane Yesumbed Pita yaa yedmenoon, “Saimon, Saimon, Setenbed yiib korem yiib anam andi komboon kaamobi dowad God yaa yimin dee ande kaamonoone ee andoon. 32 Kwanoone, ne kuu eb dowad kurikuri keraan kuu eb anam andi kara yaa korondaab andid. Angkon ika ne yaa amonombaneeb kuu eb angkodmia yaa yi anam andi aromni dowad awande.” andoon.
33 Kumban Pitambed Yesu yaa yedmoon, “Yariman, ne kuu nekwaan kowe, eb wii aom kamonaniib kuu ne yoom wananuub. Ne kuu kwane eb ene kowaniib kuu ne kangkon ne yoom duknanuub kii!” andoon.
34 Kumban Yesumbed yedmoon, “Pita, nembed ke yedmebdaan kei, kibik amnoom ayam komkaanbanbed eb kuu Yesu nekaadban ande dakme ayoobmimiib keraneeb kii!” andoon.
Dabab Mananeen Yaron Kuu Nekwime
35 Kwanekore, Yesumbed ye kedmengkandeendan yaa yedmoon, “Anuk yiri kuu nembed od paosiibban meniibban yonkadiibban winime andaane winiwen kuu barangiibbedned andiwenoo?” andoon.
Kwanandoone, yimbed yedmiwen, “Yii, yiminmo kii.” andiwen.
36 Kwane, yembed yi yaa yedmoon, “Kumban kibikee yiib kuu od paosiib o meniib keraniib kuu ben yarime. Kwane, kerewangiibban keroka, yiib yuruk ebkad kuu biande kande moonime. 37 Kwane, God Ye Weng yaambed wongkoon kuu, ‘Ye kuu amob dookbidan areb dabab koniwen.’ kwane wongkoon. Keye weng kuu ne yaa anam id keraneen. Kukuu kibireb kwanandamoon kii.” andoon.
38 Kwanandoone, ye kedmengkandeendanbed yedmiwen, “Yariman, ke kerewang ayoob kei!” andiwen. Kwanandiiwe, yembed yi yaa yedmoon, “Kuu yimin kui.” andoon.
Yesu Aangko Olif Arimbed Kurikuri Keroon
(Mt 26:36-46, Mk 14:32-42)
39 Kwane, Yesu kuu ye koobdande siti domonde wene aangko Olif ari daanoon. Kwane, ye kedmengkandeendan kangkon yi yoom winiwen. 40 Kwane, yembed ye kedmengkandeendan yaa yedmoon, “Ambarakmi yaa kuu kombaraib ye dowad kurikuri kerime.” andoon.
41 Kwanekore, yi kuu domonde wene ambabban angkambed yiri bumangkene kurikuri kere yedmoon, 42 “Ambe, kekee eb dowaken keroka, ne yaa durud yewed ye dabab ke monoon kee ebka kande. Kumban ne dowaken yaambedban, eb dowaken yaambed kerok.” andoon. 43 Kwanandoone, engyu kuu Ewen arimbed kubuderene ye yaa awanene aromkono konoon. 44 Kwane, Yesu ye niindem aom kuu miin yiminban keroon kowe, kwane aromkonomo kurikuri kamemboroon. Kwane, kamene nimin ok kuu umkan areb okad yiri kiroboon.
45 Kwane, kurikuri kame dowan kerekore, ye kedmengkandeendaniib yaa wonoon. Yi kuu mimyob wandoonkob aromkonoyiibban keriwen kowe unuk dangiwen. 46 Kwane, Yesumbed yi yaa yedmoon, “Yiib komande unuk dangiwen? Dembenib, ambarakmi yaa kombaraib andi ye dowad kurikuri kerime.” andoon.
Yesu Awineniwen
(Mt 26:47-56, Mk 14:43-50, Yn 18:1-12)
47 Yesu kuu kwane dakmeene, kadaareb kuu yaro miniwen. Ye kedmengkandeendan wad ayoob ye karub maa Yudasbed kadaareb kuu ben kinban monoon. Kwane, Yesu yaa mandamuk keeni ye dowad dia monoon, 48 kumban Yesumbed ye yaa kaamonoon, “Yudas, eb kuu Karub Ye Mingki yaa mandamuk keenaneeb kumbed ambodanganeewoo?” andoon.
49 Kwane, ye kedmengkandeendan kuu komo kerandameen kuu yikaadkerekorib, Yesu yaa yedmeniwen, “Yariman, nub kuu kerewang keembed yanuuwoo?” andiwen. 50 Kwanandiiwe, karub maa kuu ye kerewang kandene God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok ye deme karub maa ye kenood wiwi angka kuu nare dankaroon. 51 Kwanoone, Yesumbed yedmoon, “Kwamaib!” andekore, yembed deme karub ye kenood yaa badmenekore ongmoon.
52 Awinenok miniwendan kumaom kuu God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korokiib ana nangmidan kurikuri boyambib darewoob oonimaib yi korok korokiib Yuu yi aamkono korok korokiib kwane miniwen.
Kowe Yesumbed yi yaa yedmoon, “Ne kuu bondan yi korok dee? Yiib komande kerewangiib atdebokiib keyaa be miniwen? 53 Ne kuu yiib yoom aron korem kurikuri boyambib darewoob kuuk aom dobirimain kumban, yiib kuu kuyaambed awinewindo. Kumban kibireb kee yiib aron kowe, kumun aronbed korok keruun kii.” andoon.
Pitambed Yesu Nekaadban Andimo Kamoon
(Mt 26:69-75, Mk 14:66-72, Yn 18:15-18,25-27)
54 Kwane, yimbed Yesu awinenekorib, nenwene God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok darewoob yambiyoom nenwiniwen. Kwaniiwe, Pita kuu yi yoman diamban anukbed wonoon. 55 Kwane, nenminiwendan yena kuu korok ye ambib kuuk aom amot nengkiiwe denoone mimyamo dibiriwen. Kwane, Pita kuu menene yiyiib yaa diboroon.
56 Kwanoone, deme wonongbed wedmuune, Pita kuu nambirimbon yaa dibeen kowe, yumbed diambed ye murubia wedmenekoru yedmeen, “Karub kee ye kangkon yeyiib kii!” andeen.
57 Kumban Pitambed yedmoon, “Wonong ai! Ye kuu nekaadban!” andoon.
58 Kwane, aron doboobban kere karub maambed Pita wedmenekore yedmoon, “Eb kangkon eb yoom kii!” andoon.
Kumban Pitambed yedmoon, “Karuwai! neyiibban ee!” andoon.
59 Kwane, awa mimo areb kere karub maambed yedmoon, “Anam, karub kee ye yoom, amborom kuu ye kuu Galeliman kii!” andoon.
60 Kumban Pitambed yedmoon, “Karuwai! Ebbed ku dakmeeb kuu nekaadban kii!” andoon. Kwane erebnarokban, Pita kuu kwane dakmeene ayam kuu komkoon.
61 Kwane, Yariman Yesu kuu amonombene Pita yaa wedmenoon. Kwanoone, Pita kuu Yarimanbed anuk kwane daanoon kuu “Kibik amnoom ayam komkaanban kuu eb kuu ne yaa nekaadban andimo kame ayoobmim keraneeb kii!” ande yedmoon kuu ika meenoon. 62 Kwane meenekore, Pita kuu ye mimyob wandone wene bunangkambed ameng darewoob kamoon.
Nen Ooniwendanbed Yesu Yaa Damangkaniwen
(Mt 26:67-68, Mk 14:65, Yn 18:22-23)
63 Kwane, karubbed Yesu yaa nen ooniwen kuu kekamune damangkanenib anbandiwen. 64 Kwane, ye indob kuu kebengkiwen kowe, yi yaa kuu wedmendindeban keroon. Kwane, karub maambed ayoone yedmiwen, “God ye aromkono yaambed yedme, kanembed enbandoon?” ande kamiwen. 65 Kwane, yimbed Yesu yaa damangkani weng miin arewa yena daaniwen.
Yesu Kuu Korok Korok Yi Arinambo Ari
(Mt 26:57-66, Mk 14:53-65, Yn 18:12-13,19-24)
66 Kwane ware amkimo keruune, God dore Yuudan dore wedyiri dobiridan yi korok korokiib Yuudan yi amob kedmengkandidan yi korok korokiib Yuudan yi wengyundi korok korok kui, yi kuu mimyamo keriwen. Kwane, andiibkob Yesu kuu oonidanbed yi arinambo ari nenminiwen. 67 Kwane, korok korokbed yedmiwen, “Eb kuu Godbed Kinoona Menewenman Keresu keroka, ne kuu kui ande yedmende!” andiwen.
Kwanandiiwe, Yesumbed yi yaa yedmoon, “Nembed yiib yaa kwanandaniin kuu, yiib kuu ne weng yaa anam andaibban. 68 Kwane, nembed yiib yaa kaamondaniin kuu, yiib kuu ne yaa inandaibban. 69 Kumban kibikbed ari kuu, Karub Ye Mingki, ne kuu Aromkono Darewoob ye God ye dingki wiwi angkambed dibaraniin.” andoon.
70 Kwanandoone, yi korembed ye yaa kaamoneniwen, “Kwani kowe, eb kuu God ye Mingkiyoo?” andiwen.
Kwane, Yesumbed yi yaa yedmoon, “Eyokee, yiib kuu yimin yedmiwen, ne kuu kui.” andoon.
71 Kwane, yimbed yedmiwen, “Nub kuu nimakarub yenambed ambarakmoon ye weng yedmaniibkob ye dabab weng kuu wengyundanuub dee? Dowan! Yeka yedmoone wengamburuwen kowe ye dabab weng kuu konem!” andiwen.
* 22:19 Gurik wengbed “bred” andoon.