8
Yesu Ye Yoman Winiwen Ye Nima Yena
1 Kwanekore, Yesu kuu tauniib kambong kambongiib yaa dewenene Godbed korok kere ooni ye weng amun kedmengkandoon. Ye kedmengkandeendan wad ayoob kangkon ye yoom yarebiwen.
2 Kwane, nima yena bob anikad ongmenaboondaniib awad arewambed ibnendiiwe ongmenaboondaniib kuu yi yoom yarebiwen. Maa kuu Meri Magdalen andimaib, awad arewa ediib kuu yu niindem aombed angkadiriwen.
3 Nima yena kuu Erod ye deme karub Kusa ye wonong Yoana yoom Susana yoom nima yena awene yoom kangkon yi yoom yarebiwen. Ku yarebiwen kuu nima yikareb yi odbed Yesu yoom ye kedmengkandeendan yoom yaa awandiibkob yarebiwen.
Kab Kiradmoon Ye Kuruweng
(Mt 13:1-23, Mk 4:1-20)
4 Kwane, kadaareb taun maa maa yaambed Yesuyiib yaa menebiiwe kuruweng kee daandoon,
5 “Yongbon ye karub maa ayongmon yeeb angka wene yob kab kiradmande wonoon. Kwane, wene kiradmenmo wonoon kuu yob yena kuu kiwaan angka kiradmoon kowe, karubbed dewenebenib dodkiiwe ayari onbed wanmene ane dowan keriwen.
6 Yob yena kuu dumnad yiri okad embengmo ari kiroboon kowe, demboon kumban okiibban kowe kokdereboon.
7 Yob yena kuu okad yik kawiib yiri kiroboon kowe, demboon kumban yik kabbed dabuknandoon.
8 Yob yena kuu okad amun ari kiroboon kowe, dembe iroon kuu kab mimim kuu 100iib 100iib kamoon.” andoon. Kwane kuruweng kuu dakme dowan kerekore, nimakarub yaa baande yedmoon, “Kanembed kerendemiib keroka kwane wengamborok.” andoon.
9 Kwanandoone, ye kedmengkandeendanbed kaamoneniwen, “Kuruweng ye weng id kuu komarewa?” andiwen.
10 Andiiwe, yembed yedmoon, “Godbed korok kere ooni ye inamen biknimbon kuu yiibkaadkeri yemanmo. Kumban nimakarub yena yaa kuu kuruwak weng yaambed dakmiin kowe,
wedmaniib kumban akme ye id kandaibban,
kwane wengambaraniib kumban id kandaibban.
11 “Kuruwak ye weng id kuu kei. Yob kab kuu God ye weng kui.
12 Nimakarub yena kuu okad kiwaan angka areb. Yi kuu wengambiriwen, kumban Setenbed mene yi niindem aom weng amun kuu kanwonoon. Kowe, anam andindo, bobni yaa kuu burudande bindaanban kui.
13 Yena kuu dumnad yiri okad embengmo ari areb. Yob kiroboon kuu kane kanembed weng kuu wengambiriwen kuu kubiyiib anam andiwen. Kumban anam andi ye yumburum kuu ambab yiri kubunimokban kowe, anam andi yi komboon kaamobi yaron manaune kombiri winimaib.
14 Okad yik kawiib ari kiroboon ye id kuu God ye weng wengambiriwen, kumban okad kiri ye meenembiriyiib ye yiribman yemoon ye inameniib ye kubi inameniib kumbed dabuknandaane, God ye weng kuu kainimokban kere idiibban kerimaan.
15 Kumban yob okad amun ari kiroboon ye id kuu kane kanembed yi niindem aom kuu inamen amuniib wengambiri ye inameniib doriib, kui. Yi kuu God ye weng wengamberekorib, awinimo kamaiwe, yob amunmo irimaan.
Nambiri Ye Kuruweng
16 “Nimakarub kuu lem kuu yure kandene meneki wongdem aom o angki ye arak dabderem aom kowimokban. Kuned lem kuu kande lem ye dobirimbon ari kowimaib. Kwananiib kuu kane kane mene awudaraniib kuu dianmo wedmaniib.
17 Inamen o komo komo kamiwen bikdereboon korem kuu dian keraneen. Biknoon yeman korem kuu kaadkeraniib.
18 “Kwanikob, komarewa wengambiriwen kuu korobe meenime. Kanembed kuyiib kuu Godbed yemoon konaneen. Kumban karub kanembed kuyiibban kuu komo ye yaa embengmo kandaan ande meenoon kwangkon Godbed yekareb kandaneen.” andoon.
Yesu Ye Enaya Damana
(Mt 12:46-50, Mk 3:31-35)
19 Kwane, Yesu ye ena yoom damana yoom kuu mene wedmenande kamiwen, kumban kadaareb nimingkaib kowe wedmenindeban keriwen.
20 Kwaniiwe, karub maambed ye yaa yedmoon, “Eb enaya damana kuu eb wedmebdem ande mene bunangka doriib kii.” andoon.
21 Kwanandoone, Yesumbed inandoon, “Ma kuu kei. Ne enaya damana kuu God ye weng wengamberekorib awinimo kamimaibdan kui.” andoon.
Yesumbed Nuuwa Oknondoka Kebenoon
(Mt 8:23-27, Mk 4:35-41)
22 Aron mamaa, Yesumbed ye kedmengkandeendan yaa yedmoon, “Nub kuu bowan ok yara yanem.” andoone, parai motod aom awunekorib, ok yara yanande kamiwen.
23 Kwane yaniiwe, Yesu kuu unuk angkoon. Kwanoone, nuub darewoob kuu ok animarimbed wuure monoone motod kuu oknondokbed amburunande kameen. Kwane yi kuu ok arud aom awuniwen.
24 Kwani kowe, ye kedmengkandeenbed wene ye yaa kaakmenenib yedmiwen, “Korok ee! Nub kuu ok kubunandamuub kii!” andiwen. Kwanandiiwe, dembene nuuwiib oknondokiib yaa yobdoodmo yedmoone, okiib nuuwiib kuu yewenub kereen.
25 Kwanuune, yembed yedmoon, “Yiib anam andi kuu kuna?” andoon. Andoone, yi kuu binangke uniyiib kumbed yikareb neman kaamonenoon kaamonenoon kame yedmiwen, “Nuuwiib oknondokiib kuu ye weng wengambaraniibmo kowe, karub kee kane kii?” andiwen.
Awad Arewambed Ibneniwen Ye Karub Ongmoon
(Mt 8:28-34, Mk 5:1-20)
26 Kwane, Yesu yoom ye kedmengkandeendan yoom kuu Galeli ambibkin yaambed wene bowan yara Gerasin ambibkin yaa yaniwen.
27 Kwane, Yesu kuu parai motod aombed bid yaa yaro doroone, taun ye karub maa awad arewambed ibnenoon ye karub kuu ye yaa monoon. Aron doboob kuu ebkadiib derenimokban kere ye kuu ambiwoom dobirimokban, botdem bob konombon aombed dobirimaan.
28-29 Aron yemoon kuu awad arewayiib kwane ibnenoon kowe, ambiwanbed awinenekorib dingkia yona kuu seinbed yengbe oonimaib kumban, sein kuu buruwadmane awad arewambed nendore amboon angka nenwinimaan.
Kwane, Yesu wedmenekore kabangangkene ye yon yiri bumangkene okad yiri korok kankibinoone, Yesumbed awad arewa yaa “Karub ye niindem aom kuu angkadere.” ande yedmendoone, karub kuu naawon komkoon, “Yesu, Korem Burudandoon Arimbed Ye God Ye Mingki, eb kuu ne yaa komo kamandewed? Eb kuu ne yaa yewed kawe monmaruwaab.” andoon.
30 Kwanandoone, Yesumbed ye yaa kaamonenoon, “Eb aningko kuu kane?” andoon. Andoone, yembed inandoon, “Naningko kuu Kadaareb.” andoon, amborom kuu awad arewa yemoon ye niindem aom awuniwen kowe.
31 Kwanandoone, awad arewambed ika ika eekme yedmiwen, “Nub yaa dem kongdem yiri wene dobirime andaab.” andiwen.
32 Awon yemoon kuu aangko kaad angkambed anengkanan yarebiib. Kowe, awad arewa kuu Yesumbed awon niindem aom wene awunime andoko awunem ande eekmiiwe, kwanime andoone kwaniwen.
33 Kwane, awad arewa kuu karub ye niindem aombed angkaderenib awon yi niindem aom aomniwen. Kwaniiwe, awon kuu aangko kaat angkambed kirokmone wene bowan ok yiri bubke konok ane dukniwen.
34 Kwaniiwe, awon yarian kuu wedmekorib, kabaanmo wene taun aomiib kambong angkayiib yaa komarewa keroon kuu daandiwen.
35 Daandiiwe, nimakarub kuu wene komarewa keroon ande wedmok winiwen. Kwane, mene Yesuyiib yaa wedmiiwe karub kuu awad arewa kuu angkaniwen kowe, inwarekore inamen amunmo kumbed Yesu ye dia dibeene, nimakarub kuu wedmenekorib uniwen.
36 Kane kane Yesumbed karub yaa komarewa kamoonkob wedmiwen kuu nimakarub menebiwen yaa daandiwen.
37 Kwane, Gerasindan korem wonok ande kamiwen, amborom kuu yi kuu uni darewoob keriwen kowe, Yesu kuu parai motod aom wanande aomnoon.
38 Aomnoone, awad arewa angkaniwen ye karub kuu ye yoom wenem ande eekmoon. Kumban Yesumbed ye yaa yedmoon,
39 “Ambiyoom ika wene. Godbed eb yaa komarewa keroon kuu daande.” andoon. Kwanandoone, karub kuu wene taun aom korem yaa Yesumbed ye yaa komarewa keroon kuu daandoon.
Wonong Koyu Bobneen Yoom Anikad Wonong Yoom
(Mt 9:18-26, Mk 5:21-43)
40 Kwane, Yesu kuu ika Galeli yaa wonoone, kadaareb kuu ye ande meedmiibbed kowe ye yaa kubeniwen.
41 Kwane, kurikuri ooni karub yaningko Yairus kuu mene Yesu ye yon yiri bumangkene yambiwoom monok ande eekmoon,
42 amborom kuu ye dana mungkan mimo kuu bobnandamuun kowe. Yu kuu weeb wad ayoowiibmo. Yesu kuu Yairus yambib yaa wene wedya weneen yaambed nimakarub kuu ye yaa nimingke awanewandiwen.
43 Kuyaom kuu, wonong maa yu kuu wood andemwuroon kuu dowan kerindeban kwane wene weeb wad ayoob kereen. Kumban karub kanembed ongmindeban kowe,
44 Yesu ye yoman anukbed yaro menenu, yebkad doboob dungkun yaa angkoronenuune kuyaambed kwane yu wood kuu dowan kereen.
45 Kwanuune, Yesumbed yedmoon, “Kanembed ne yaa angkorowoon?” andoon. Kwanandoone, nimakarubbed yedmiwen, “Nub kuu ma badmebdindo.” andiiwe, Pitambed yedmoon, “Korok, nimakarub kee nimingkaib kumbed eb yaa dedmone dedmone kamiib kii.” andoon.
46 Kumban Yesumbed yedmoon, “Ne nekaad, ne ongmi yaromkonombed maa yaa amun kerunoon kowe, karub maambed angkorowoonkob.” andoon.
47 Andoone, wonong kuu aadikmindeban kowe, kiringmiyiib kumbed kadaareb yi arinambo arimbed ye yon yiri bumangkenu komo dowad angkoronuunkob kwane yu yaa kirodmo dowan keroon kuu dakmeen.
48 Kwanuune, yembed yu yaa yedmoon, “Ne dana, kub anam andimbed ongmebdoona wadkereeb kowe, yewenubmo wene.” andoon.
49 Ye kuu kwane doro dakmeene, karub maa kuu kurikuri ooni ye karub Yairus yambiwoombed monoon. Menene yedmoon, “Eb dana kuu bobneen kowe, kedmengkandi korok yaa kwane daanembaraab.” andoon.
50 Kwanandoone, Yesu kuu wengamboroon kowe, yembed Yairus yaa yedmoon, “Unaab, no anam ande, yu kuu ongmaneena wadkeranuun.” andoon.
51 Kwane wene Yairus yambiwoom aomniwen kuu karub yemoon awunindo, Pita yoom Yoon yoom Yems yoom dana yu awodkia awaana yoommo ben awunoon.
52 Awune wedmoone, nimakarub kuu yuudi ameng kamenabiib kowe, yembed yi yaa yedmoon, “Ameng kamaib, dana kuu bobnindo, no unuk angkeen.” andoon.
53 Kwanandoone, nimakarubbed ye yaa ambon kameniwen, amborom kuu yi yikaad, dana kuu bobneen kowe.
54 Kumban yembed dana yu dingki yaa awindekore yedmoon, “Ne dana, dembe.” andoon.
55 Kwanandoone, yu kingkin kuu ika mene ubderenoone erebnariyiibban dembe yaro doruun. Kwanuune, Yesumbed yi yaa yedmoon, “Animan maa kondibko anuk.” andoon.
56 Kwanoone, dana yu arian kuu wedmekorib, binangkiwen. Kumban yembed yi yaa yedmendoon, “Komarewa keroonkob wedmiwen kuu karub yena yaa dakmaib.” andoon.