Vo uva vira okara
1
Fiki Fiki katari vira tava vaiinti naarama. Vira tava qakaaka tava voqaara vaivaro noqi naivaro kaaqa voqaara hiakaama i vaira. Fiki tava hiqike hini vaaka ne, hini aurumake naantiara ne variara.
Iutaa Haaru Isareriva vira vo autu Iekopiva qorainti vainti 12navu vatatoraqihairo vovano Iutaava vaura. Iutaara ankuvano Iutaa vataini variqi vumanta vikara Iutaa vaiinti nahentive ti vaura. Romeni vatanaaka Iutaa vataqaa raqiki vau entara vika Iutaa vatarara Iutiave ti vaura.
Maa entara Eparahaamira anku ekaa vikara Iutaa vaiinti nahentive, Isareri vaiinti nahentive, ti variara.
Iutaa maara naavu (synagogue) Ihuva vataini vau entara Iutia vataini vo vatuka vo vatukaqi Iutaa maara naavu vo vaura. Vika 7 entaqaa ruvaaqumavi Kotira uva kaara nti, vira uva okara vaiinti nahenti tiva nimi, Kotira aareha vira autu tuaherake vaura.
Vi entara vi naavuva kia Iutia vatainiqai vaura. Iutaa vaiinti nahenti katu vare vi anunaini vi naavuva voqi voqi vaura. Mintima vauvaro Poruva airi enta vi naavuraqi vi aniharo Iutaa vika naane Karaitira uva tiva nimi vaura. (Kaiqa Varora 14:1)
Maa entaravata Iutaa maara naavu vo vataini vo vataini vairo.
Kaupititira (Matiu 13:33, 16:12; 1 Korinti 5:6-8; Karesia 5:9) Kaupititira viraqohai mpereti autuarama. Qamaa kaupititira voqaara porihi/voruhi vataakero tuqantaakero vataivaro porihi/voruhi ntereharo noqa viro. Noqa vivaro vira varakero unta kaivaro itaviro koqemaviro vairo.
Kaupititira inaaraiqaqai vatairaro homa porihi/voruhi airitahaa noqa vuanaro. Virara iriharo Ihuva uva tuqantaakero tiharo, Parisi vaiintinavuvata Satiusi vaiintinavuvata vika kaupititira voqaara variavo. Nenavu vikara rauriha variate, tura. (Matiu 16:5-12)
Kotira Naavu (Temple) Kotira Naavuvano Ieruharemini vaura. Vi naavuva vaunaini Iutaa vika vo ovata vo ovata neha vo ofaa vo ofaa Kotira iha quara amite vaura.
Iutaa vatanaakaqaima vi naavuva vaunaini ho oru vauva vaumanta vika vo vatanaaka qioqama tomanta vika vi naavura niaraihai ani ruvaaqumavi vaura.
Ihuva vataini vau entara Herotiva kaqato naavuva Kotira Naavuvano vaura.
Naavu vira avutaqi Kotira turuarave tunaini vauvaro Kotira kaiqa vara amito vaiintiva qiata vaiinti vivaqaima vo ihi vo ihi vohaa tataaqaima viraqi oriqetora.
Vi naavuraqi tavuna nora hiritova vauvaro kaankuka voqaara vi rumura rairakero vaura. Ihuva qutu vuvaro vi tavunava virihairo nai qunahiqi tuviro muani ekaa muntuvi taiqa kora. (Matiu 27:51; Maaki 15:38; Ruki 23:45)
Vira qunahi vuva tinavu humiqero tiharo, Vaiinti nahenti Ihurara quqaave tika Kotira aaqanto vi aarara Kotiva qantua keroma vataivo, tiro.
Maara enta Kotiva kauquru hini kauquni vohaiqa enta kaiqa varaqiro viharo ekaa haika autu vuru taiqa kero. Vuru taiqa kerora tiro, vira qararaa 7 entaqaa kia kaiqa vararaitiro, nora auraara vaurave, tura. (Okara 2:2)
Qaiqaa Kotira vukuqi tiharo,
Vo uiki vo uiki nampa 7 entara Kotira entave tiate. Ne kauquru hini kauquni vohaiqa entaqaa vaiha nenta kaiqa varaqi viha nenta kaiqa taiqake nampa 7 entaqaa te Noravano ni Variqavano variainarara irihama auraara variate, tura. (Katu Varora 20:8-10)
Kotiva minti turara ti, Iutaa nora vaiinti vika vi entara irihama vika nai irike airi uva voqavata tiva vatora. Vovano vika uva raqakovaro vika arara voqamakero itomanta vaura.
Vika okara mintima vauvaro Ihuva anirero Maara Entaqaa aiha vuka vo vaiinti vo vaiinti koqema kora. (Maaki 1:21-27, 29-31, 3:1-6; Ruki 13:10-17, 14:1-6; Ioni 5:1-9, 9:1-14)
Ihuva tiharo, Ti Vataini Vatatai Vaiintika ti noraiqama kaimanta te Maara Entaqaa raqiki vauraukara ti, te homa vi entaraqaa tenta varaataaina kaiqara vararerave, tura. (Maaki 2:28)
Maara okara tu vaiintika
Maara okara tu vaiintika vika Kotiva Mosira amu uvara Iutaa vaiinti nahenti tiva nimi vaura. Vi entara kia vuku ruqutuaina maasiniva vau entara vi vaiintinavuka Kotira vukuqi taveha qaraaka vuku kauquqohai autuke vaura.
Maara okara tu vaiintika airitahaa unaqaraiqama keha Kotira kaiqa vare vaurara tiro, Ihuva vikaqaa uva vatora. (Matiu 23)
Manaa (Ioni 6:31,49; Hiparu 9:4; Qoqaiqama Kora 2:17) Haaru Isareri vatanaaka Isipiqihai ruqemake 40 ihiara qumina vata kia karavata vaunaini ni vaura. Vi entara Kotiva vika kara nimura. Vi karara vira autu manaave tura. Vi karava naaruvaihairo ekaa enta vataqaa hiqintiro Maara Entaqaaqai kia hiqinti vaura. Mana avano vataqaa hiqintumanta vaiinti nahenti vira oru nuntu keha ne vaura. (Katu Varora 16:13-36)
Naavu
Iutia vatanaaka naavu vaireva, kia tinavu naavu voqaara vaura. Mini kia nora aaqu ntunaini vika naavu kaqake naavu qiata tanuqamake autuke vatora. Naavu qiata mintima vaumantara ti, vika homa naavuqaa vaarinteha vaura.
(Maaki 2:4; Kaiqa Varora 10:9)
Parasi vaiinti
Parasi vaiinti vika Iutaa avutaqi vaumanta qaqi vaiinti nahenti vikara nora vaiintive ti vaura. Vika maara okara ti vau vaiintika vohaa vaiha kaiqa varora. Vika kankomake Kotiva Mosirara tivato uvara iri vauka vaiinti nahenti tiva nimiha vi uvara iriqi vuate ti vaura. Minti tiva nimihavata, vika nái irike vato uvaravata vaiinti nahenti tiva nimi vaura. Vikaqihai airitahaa nái mahuta tivakeha tenavuqai koqe vaiintima vauro ti vaura. Vika unaqaraiqamake tenavu Kotira uva iri vauraukave tivakeha, vaiinti nahenti nivuqaa koqemake niha vika tauvaqaini qoraiqama nimiteraraqai iri vaura.
(Matiu 23:13-19; Ruki 7:39, 11:42-43, 18:9)
Vi vaiintika Ihura aruke aarara rantaqi vi vaura. (Maaki 3:6)
Sameria Iutia vata vauvaro Sameria vata vira tataaqa vaura. Sameria vatanaaka vika kia Iutaa taraukama vaura. Vika vo vatanaa nahenti oru vare ani vare iha hampi vaukama vaura. Mintima vaumanta Iutaa tarauka Sameria vatanaaka qoririma nimitora.
Sataaniva
Sataaniva vaana avuhainaavama vairo. Viva Kotira naavutaavama vairo.
Ihuva Sataanirara ti navutaavave tiro (Matiu 13:39)
Viva vaiinti aruke vaivave (Ioni 8:44)
Viva una uvaqai ti vaivave (Ioni 8:44)
Viva vaiinti taiqa kareva auti vairo (1 Pitaa 5:8)
Ne Sataanira vataake kempukaiqamake raquqi vivaro viva ni mini kero aiqu aututero kantama vuanaro. (Iemi 4:7)
Satuisi vaiinti Satiusi vaiinti vika Iutaa avutaqi vaumanta vaiinti nahenti vikara nora vaiintive ti vaura. Vika airi monu vate vauka vaiha vika airitahaa Iutaa Kanasoruqi vaura. Vika vataini vau haikarara noraiqaake iriha kia Kotirara noraiqaake iri vaura. Vika tiha, Vaiintivano qutu viro kia qaiqaa ho himpuanarove, ti vaura. (Maaki 12:18) Vika vo vaka vo vaka Parasi hampata tiriroriha vaura. (Kaiqa Varora 23:6-7)
Takisi vare vau vaiintika
Takisi vare vau vaiintika vika Iutaa vaiinti vaiha oru Romeni vatanaaka kaiqa vara nimite vauka vaura. Vi entara Romeni vika Iutaa vatanaaka naatarake vikaqaa raqiki vaumanta takisi vare vau vaiintika Romeni vika kaiqa vara nimite vaumantara ti, Iutaa vika vikara tiha, Ne tinavu navutaaka kaiqa vare variakama variavo, tivake vika qoririma nimite vaura.
Takisi vare vau vaiintika airitahaa tiha, Voqavata monu timiate, tivakeha qumina voka monu vare vaura. Vika takisi varakeha hini Kamaanira ami hini vika nái varora. (Ruki 19:1-9)
Uaini tava Iutaa vika nái naahoqi uaini uti vaura. Vika uaini naaqunta ututovaro qampiqeharo kairiqaa uri viharo tava ire vaura. Koqemakero tava iraarire ti, kopi kaara hiqaantemake, vira kaaravata hiqe vaura. Vira tava hiqike tatike nora viraqohai uaini namari auti vaura.
Vaata toqaara
Iutaa vika okara mintimama vairo: Qorainti vainti vo vatatairaro 8 enta aitarairaro vira vaata toqama amitaanarove. Kotiva Eparahaamirara minti turara ti, Iutaa vika vi uvara iriqi vi vaura. (Okara 17:9-14)
Mintimake toqakaaina vaiintira viraraqai vika Iutaa vaiintive ti vaura. Vo vatanaaka Iutaa vikara tiha, Vika vaata toqakaakave, ti vaura.
Poruva Karesia vatanaakara tiharo, Vaata toqake vai okaravave, kia vaata toqake vai okaravave, vi okarava qumina haikaqaima vairo. Tinavu avu aato muntukavano qaraakaiqama vuaina okarava, vi okaravama nora haikama vaivo, tura. (Karesia 6:15)