10
Yesus ata unang tan kamboya-laamin so, imak miineng kamboya-laamin so, kiimi sang bokosa kaata ko
Mat 19:1-12, Luk 16:18, Mat 5:31-32, 1Kor 7:10-16
1 Kemin, Yesus ali bokon kaali, kambola wok Jodan kawu yakan yak malii ababa-kup, daak aba din Provins Judiya kaami anung kawu din abale, unang tunum yaapkan iyo asuk Yesus ami fanang tala-tala-kemiple, almi kanola unang tunum suunkup kukuyin-bam laaba ultap kaata kano kukuyin-balala ilip.
2 Kemin, Falosi malo ma iyo tal Yesus ami kasenolupla, weng mafak so ma bokola kala kala-lomdup dibii-din weng talalmin baan diim daalum o, kala-lomdip iyo tal dap-kuku-bamdipla dik-daalip ko: Kapyo, Moses ami lo numi kuyinsa kaali kanimin o, kalsu ni? Uyo boko-lomdu: Tunum iyo almi kalel uyo kambowon o, kala kaali, fotabokoma kaa tambal o, kalsu nema? akiple, 3 Yesus asiik bokoya-lomda: Moses ali dok kanolin lo kaata kipni kuyinsa ni? yakale, 4 isiik bokolip ko: Moses ayo tunum kaali, kambolala akal kalel kambo-wa-laamin kaami sukon kaali, dola-lomda ami kalel uyo kuwa-lom kawu fotabemin o, akipla 5 Yesus ayo bokoya-lomda: God ata tunum dabuulu unang kuluula kemin, kaami lo kutiisa kaali, kipni kawil-fakal so, kipso, ibi weng sanup dinim o, kalbip kala, kala-lomdala kemin, Moses ayo kanola kipni lo kaali dola kutiiyinsa. 6 Lale, kamosinim God ami mafek mafek alik talalu kutiisa kawu,
imak so, ikis so, talalu-yim-tiila akam maakup ke-bom biisip.
7 Kanolin kemin, God ami Sukon Tem uyo kaami sang kaa boko-lomdu:
Akam maakup kesip kabaku tunum ayo unang kuluulokoma kawu, tunum ayo almi awak-aalap iyo kamboyimba-kup, akal almi kalel umi diim kabaku fep-nala kawu, akam maakup ke-lokomip o kalale, 8 akam iyo angtiil maakup tap ke-lokomip o,
kalsu. Kemin, asuk maso ma alep ke-lokomip disa; atin akam ili ti maakup ke-lokomip. 9 Kemin, God ami tunum so, unang so, kulii-tala-tala-kelaya, akam maakup kebip uyo, tunum ayo ma akam imi angtiil maakup kebip uyo, lolala, kela yang-bana tildang-bana kemin disa yo, kala Yesus ayo kanum bakaya ko.
10 Kemin, Yesus nikil iyo asuk tam am aba-lomdip almi daang bakaalin tunum iyo weng kaami sang kaali, dik-daaliple, 11 Yesus asiik bokoya-lom: Kanola tunum ayo ma almi kalel uyo kewa yang unang kusnum ma kuluula namti, God ami tiin diim kawu, kaami kanola kaali, sadiki-bamda almi kalel uyo ti daang ukuwa-bom ku-mafak-dakaba kala kalokomale, 12 unang ukol kanola ulmi imak ayo kela yang tunum kusnum ma dabuulu namti, God ami tiin diim kawu, kuumi kanolu kaali, sadiki-bamdula, ulmi imak ayo ti dap-mafak-dakabu kala kalokoma no, kala, Yesus almi daang bakaalin tunum iyo kanum bakaya ko.
Yesus ata sikil kuyak man imi diim tiiyinsa kaata ko
Mat 19:13-15, Luk 18:15-17
13 Kemin, awil-fakal unang tunum malo ma iyo Yesus ata taba-lom sikil kulii yak numi man imi angtiil diim kawu tiiya dong dokoyala, tangbal-kup fusuulin o, kala-lomdipla, kulii-tilip. Lale, Yesus ami daang bakaalin tunum iyo awil-fakal iyo fotabamnup tabanik o, kala katiiyiple, 14 Yesus ayo talaalala, Iyo kanubip kala kalba-kup, aket atul kelule, daang bakaalin tunum imi bokoya-lomda: Unang tunum ili fanang daaliwa yi, God ali, nuli dong dokoyokoma kala kalalip tiltam God ami miit tem talebip iyo, man katip katip kala bilip ililtap kemin, ibi man kiili fotabemin dinim; kamboyip nami fanang tilin o. 15 Nami weng kala bokoyili kaami miit kaali, tifan bokoyokomi kemin, weng san iliwa! Man iyo katip katip bom-bilip kiita, awil-fakal iyo mafek mafek ma kuyum o, kalokomip kaali, man kiili maaklo yak awil-fakal imi sikil diim kaali, kuluulokomip dinim; kanolin ultap, unang tunum kawanta God ami miit tem kawu unum o, kalip kaali, kamboyiwa, God akal dong dokoyalala, God ami miit tem kawu tildang talokomip; kemin ale, unang tunum kawanta ilmi aket kaata-kup fukun-bam kukup mafak nuumum o, kalip kaali, ilmi san kemin, atin ti God ami miit tem kaali, tildang talokomip dinim o kala-lomda, 16 yak man katip katip iyo yim-tal miki-lomda, sikil umkaayin-bam bokoya-lom: God ayo kibi ti kukup tangbal-kup kukaayilak o, kala bokoya yakyak kema ko.
Tunum mafek mafek soyap ma tal Yesus atama aso weng bakamsip kaata ko
Mat 19:16-30, Luk 18:18-30
17 Kemin, Yesus nikil iyo daak aba yang liip kulu uniple, tunum ma abiltap tal Yesus ami miit tem kawu tal-ilom, kamok kamok imi weng umkaayin kaali, kanumin kemin, tilik duung fakela daak tiin-ilom dik-daala-lomda: God ami weng kukuyin tunum tambal kapyo, kabi nali weng ma kemin, dik-daap-tila, kapyo bokop-napla, nali ti utamon. Nali dok kano-somdila, tiltam suunkup ilin tunum ke-lokomi ni? kala dik-daalale, 18 Yesus asiik bokoya-lomda: Kabi kanamin o, kala bokop-na-lomdap: Kabi tunum tangbal o, nakap i? Tunum tangbal ayo ma bombe dinim; ti God maakup ata-kup tambal-kup tabin kemin, kabi kanimin o, kalalap: Kabi tunum tambal o, nakap yoko? 19 Kapkal kabak utamsap kemin, lo uyo boko-lomdu:
Kabi tunum unang kii, anulap taan-yaamin disa; kalapni kalel kuu, kewa unang kusnum so, sidikimin disa; kabi yukut inin dinim; kabi disa ibaka-balap, soldiya iyo kaptum kusal kii sok dinayin disa; kabi ibaka-bam kaptum ami mafek mafek kaali, fakamin dinim; kabi kaltapni kawil-fakal imi weng uyo kuyang saak tiimin daa; ti imi weng kaata, weng san-kaa-bam ale, kukup tangbal kaata-kup kukaayin-bam keman o,
kala lo uyo kanum bokosu no, kala kanum bokoyale, 20 tunum kasiik bokola-lomda: Kwin, nali sawaalak man katip sakap kaptoowu, yakyak kulii umbital tunum aalap dukum keli kaali, God ami weng kaa kutiiyinsa alik kiili, weng san kan-tabasi no, akale, 21 Yesus ayo tunum ami atam-ilom atin ti aket kola bokola-lomda: Kulaali kanun-umbap. Lale, kabi kukup maakup ma kaata-kup kanun-umbap disa; kemin, kabi dindap kaltapni mafek mafek kiili, kaptum kusal imi kuyilapla, ita moliwale, kaami moni kaali, kuluu-lom kulii-din unang tunum iiwaan imi kuyokomap kaata, din God ami abip kawu suunkup tangbal ilokomap. Kemin, kano-lomdapla, kabi talawa, naso tal-une-bam, God ami okok kem-tal-unemum o, akale, 22 tunum kaali, mafek mafek soyim kemin, Yesus ami weng bokoya kaali, weng san-ilomdala, aket fuku daalala yi, Atin suunkup ilin tunum kelon o, kalbi. Lale, nami mafek mafek kiili, yaapkan kemin, kuno keyokomi disa yo, kala-lomda aket uluum dap-teluya, Yesus ayo kambola una.
23 Kemin, Yesus ayo fal-siki-lomda almi daang bakaalin tunum imi bokoya-lomda: Kwin! yak mafek mafek soyal unang tunum kii, ti fiit-bamdip, (imi mafek mafek sikip fak-dakan-unsip iyo kulaalokomip kemin, malo ma kiita-kup God ami aket kola-lomdip,) tiltam God ami miit tem tam unokomip o yakale, 24 daang bakaalin tunum iyo Yesus ami weng kaali, weng san-ilom fanang alik uneyu kala, kalba-kup, Yesus ayo weng kaali, asuk bokoya-lomda: Man kipyo, unang tunum iyo tiltam God ami miit tem tiltam tulum o, kalbip kaali, fiitmin kayi! 25 Ale, olti dukum ma kamel uyo tam men sil ami tem kaa tam unon o kalu kaa, fiit-bi-somdula tam unokomu. Ultap kemin, yak tunum bung kayaak ali atin ti fiit-bi-somdala kawu, tam God ami miit tem tam unokoma kayi! kala bokoyilale, 26 nikil iyo atin fanang alik uneyule, Yesus ami bokola-lomdip: Kapni kanum boko-lom: Bung kayaakim ayo fiit-bi-somdala, tiltam God ami miit tem kaa tiltam talokoma no, kalap kaali, faneng namti, mafek mafek dinimal nuli dok kano-somdupla, tam God ami miit tem uyo tam unokomup i? Kaa fan taang-kala tam unolup daa yo, akiwale, 27 Yesus ayo ilmi tiin diim kulu tiin dik-yak diiya-lom bokoya ko: God ata ti mafek mafek alik kiili, kanolama. Lale, tunum alafin kela kaali, taang-kala-somdala tiltam God ami miit tem kaayo, tiltam talokoma dinim; kemin, God ata taba-lomda dong dokolokoma kawu, ayo tiltam God ami miit tem tiltam talokoma no yakale, 28 Pita asiik boko-lomda: Kapyo, weng san-ilawa! Kapni daang bakaalin tunum, nikil nuli nulmi abip so, nulmi mafek mafek so, kiili alik kela-lomdupla, kapni okok kemin kaata, ke-bam kapso tal-unebup o, kala kanum bokolale, 29 Yesus ayo bokola-lomda: Weng kalawaali tifan bokoyokomi kemin, dok nolin unang tunum kiita nami lak kaali duu-lomdip, nami weng tangbal kaali, kulii-din unang tunum iyo bakayon o kala-lomdip, imi am aye, fik aye, nakal aye, almi unang aye, awak-aalap aye, man aye, ima lang aye, kaali, kambola-lomdip tal nami okok kemin kaata, kutal-fukulip namti, 30 kamala tawaal diim kalawu bom-bilip kawu, nami okok kebip kaami kalan kaata, tunum kusnum ita fuut-kaayin-bam aye, ye-bam aye, ke-mokomip. Lale, kibi am kusnum aye, fakal-nakal aye, unang aye, awil-fakal aye, man aye, ima lang aye, almi-kup wan handret (100) kiita-kup kuluulokomip. Kemin, am ma daanala, tam abiil tikiin ilokomip kaali, kawu suunkup bom ilokomip. 31 Kemin, unang tunum yaapkan kamala kaami win soyal bom-bilip iyo kaptoop kaptoop kawu, isiik win dinim keliple, win dinim ke-laabip isiik am ma daanokoma kaali, win so ke-bom ilokomip o, kala Yesus ayo kanum bakaya ko.
Yesus ami liip asuumano diim kaami boko-lom: Ilom nelip taanokomi no, kalsa kaata ko
Mat 20:17-19, Luk 18:31-34
32 Kemin, Yesus so, almi daang bakaalin tunum iso, nikil iyo din abip diil Jerusalam met unum o, kala un-bomdip, Yesus asiik dusiin daa umbabale, almi daang bakaalin tunum ita daang tem un-bomdip bokolip: Kwin! kaa din itamupla nuyo yelokomip kawe! kal-bomdip ilmi aket tem-kup fanang daa umba-biliple, tunum kusnum nikil imi daang tem tababip iyo suunip. Kemin, Yesus almi tunum talangkal ita-kup ulduu kulii yang kabangu almi am ma daanokomu kaali, tunum ita taba-lomdip kanuyokomip kaami sang kaata asuk bokoya-lomda: 33 Kipyo, Jerusalam kamet banum o, kala talabup kemin, din kawu bom-bulupla, nak-tunum ma taba-lomda, Dukum Ami Man Nayo, nim-bii din tunum awem o, kala-laabip pris imi kamok kamok so, lo utamsip tunum iso, imi diim daalale, yikal weng taken-bamdipla, tunum kaayo aalip taanak o, naka-lomdipla, nam-baalip yak Rom kasel imi sikil diim abamnila, 34 ita taba-lomdip, atafiimin weng mafak bakaap-nan-bamdip, mok kaali, nami angtiil diim kawu, tik-tiip-nam-bam, sok faklet ta kuluu ne-bilip bii taani, namaalip bombii am alep ke-lomdi, am asuumano diim kawu asuk tam tiinokomi no, kala Yesus ayo kanum bakaya ko.
Jems so, Jon so, alap imi taba-lomdip Yesus ami dik-dakaansip kaata ko
Mat 20:20-28
35 Kemin, Sebedi ami man alap Jems so, Jon so, iyo tal Yesus ayo bokola-lomdip: Numi kukuyin kapyo, alep numi aket fukunin kaali, mafek mafek sang ma kaa bokop-tokomup kalawaali kalanolan o, kebup o, akiple, 36 asiik alap imi bokoya-lomda: Alap ibi nali kanamin kaata ma kanolan o, nakan-kaabip i? kala, kanum bokoyale, 37 alap isiik bokola-lomdip: Ilom kabi tiltam king ke-lokomap kawu, alap nuta keyapla, ma ata tal kaltapni tingtuplo kabangu tiina, ale ma ata tal kaltapni awaanlo kaldangu tiina ke-bam kabi dong dakaap-tin-bam ke-bulupla, nikil nuta unang tunum iyo tiin molum o, akiple, 38 Yesus asiik almi angtiil yol kuluulokoma kaami sang kaali, alep imi bokoya-lomda: Alap kipni dik-dakabip kaami miit kaali, ibi talalu bam-daalin dinim kebip kemin, kukup mafak ma kayak kayak ita taba nami kup-nokomip kaali, kipkal saak nuso kuno kuluu kanolamup o, kalbip ema? Ale, nami angtiil yol awak kuluu-lomdi taanokomi kaali, kipkal ti kaali kuluu um-tal daa-lomdip saak-namip o? kala kanum bokoyale, 39 alap isiik bokola-lomdip: Aa, alap nuli ti kanolamup o akiple, Yesus asiik bokoya-lomda: Fan kemin, kibi nami kukup mafak kaa kup-nip um-tal daa-lomdi taanokomi ultap kanolokomip. 40 Lale, kaa nami ok tabukla tunum ulela-lomdi kamokim ami abiin baan nami mepso bombuu uyo yim-tiilokomi dinim; kemin, kaali God almi mafek mafek kemin, akal tunum kii ulelsa. Kemin, ita yim-tam tiilala, ita taba dong dakaap-nim-bilipla, unang tunum iyo tiin molokomup o, kala kanum bokoya.
41 Kemin, Yesus ami okok kemin tunum nakalkal iyo Jems so, Jon so, alap imi weng kaa bokolip kaami sang kaata weng san-ilomdip, nikil iyo alap imi aket atul kuyipla, aket atul dap-tiiyule, 42 Yesus ayo nikil iyo naan-daaya alik tal atamipla ayo bokoya-lomda: Kipyo, kipkal atamsip kemin, tawaal diim kaami God ami lak duulin dinim unang tunum imi kamok kamok ita, unang tunum iyo kalaang weng kaali, kukaayin-bam ale, ilmi aket fukunin weng kaata-kup, kukup mafak ayo kukaayim-bam ken-tabasip u, kalsip. 43 Lale, nami lak duulin ipyo, kiimi kukup kaa kanun-umbip kaali, kipsiik dik-daa kuluu-lom kanumin dinim; kipni tunum iyo dok ata nita nak-tunum kusal imi tiin diim kaali, tiltam win tabin kelon o, kala namti, ali almi win kaali, kufumin dinim; balili-kup kala-lom kaptum kusal imi minlo tem un-bom ilokoma kaata, tangbal; kemin ale, 44 kipni tunum ayo kanta nata nata ke tiltam naktum kusal imi kamokim kelila yo, kala namti, ali alik kipni dong dakaayin tunum ke-lokoma kaata, tangbal o. 45 Kemin, Dukum Ami Man Nali, tawaal diim kalawaali disa kawu tal tiin-bom-bilila, tunum ita nami okok kamaap-nin o, kalalila talsii disa; nali taldila dukum-kup okok-bam unang tunum iyo dong dakaayon o, kalalila talsii. Kaali, nali tal-ilomdila kuno, keyilila waasi ita nelip taanokomi kawu, unang tunum yaapkan imi iliim kaali, boyilile, kiiyo tiltam God ami man kelip suunkup ilin o, kalalila talsii. Kemin, kibi nami unang tunum dong dakaayinbi ultap ke-bamdipla yo, kala Yesus ayo kanum bakaya ko.
Batimeus tiin bikensu. La, Yesus ata dap-talalulala, tangbal kensu kaata ko
Mat 20:29-34, Luk 18:35-43
46 Kemin, Yesus nikil iyo dak-daa dabii-din abip Jeriko din ababip-kup, Yesus sole, almi daang bakaalin tunum so, unang tunum yaapkan iso, iyo Jeriko kaali, kambola unum o, kemiple, Timeas ami man Batimeus ayo tiin bikensu kemin, mafek mafek uyo naan-bam ken-umba ayo liip balang diim kabaaku tiinba. 47 Kemin, weng ma weng sanala yi, Abip Nasaret kayaak Yesus ata talaba no kalbip kala, kalba-kup, naan-bamda boko-lom: King Devit ami man loop Yesus kapyo, kabi nali olen-daap-na-lom dong dokop-nan o! ke-bam naan-balala, 48 tunum yaapkan iyo, Dulumnan o, kal-bom fuut-kaanbip. Lale, ali ti kano dukum-kup ti naan-bam bokola: King Devit ami man loop kamokim kapyo, kabi olen-daap-na-lom dong dokop-nan o, ke-bamda naanin-kup ke-balale, 49 Yesus ayo kawu duluuma tola-lomda, kayak kayak imi bokoya ko: Bokolipla talak o! yakale, tiin bikilin ayo naan-daala bokola-lomdip: Balili-kalbap-kup tola talan o, akiple, 50 ilim sakbaalim dukum ma kuluu mikiba uyo dulduu kukulu tii abiltap-kup tola-lomda, Yesus ami fanang din atamale, 51 Yesus ayo dik-daala-lomda: Kabi kanamin ma nop-nak o, kal-bomdap naap-nanbap i? kala kanum bokolale, tunum tiin bikensu asiik bokola-lomda: God ami weng kukuyin tunum kapyo, nami tiin ayo baap-nalapla, mafek mafek kiili, itafiimon o, kal-bomdi naap-timbi no, akale, 52 Yesus asiik boko-lomda: Nali utamila, Kabi, fan nam-talalulama no! nakap kala, kalalila kemin, tam-talaluli asuk tangbalnap kemin tiin baa mafek mafek iyo talalu itaman o, aka-laam-salale, abiltap-siik ami tiin uyo tangbal ma kewalule, Yesus ami daang tem yakaba, nikil liip-kup unip ko.