1 Jesús queorémena ʉ̃sãrẽ wedewi:

—Yʉʉ ʉsegʉ peti tiiróbiro niiã. Yʉʉ Pacʉ tiigʉré cotegʉ́ tiiróbiro niiĩ. 2 Yée dʉpʉri dʉcamanire dʉpʉrire páatacõãjãĩ. Dʉcacʉtire dʉpʉripere nemorṍ dʉcacʉtiaro jĩĩgʉ̃, ñañaré dʉpʉrire páatawenemoqui. 3 Yʉʉ mʉ́ãrẽ wederémena ñañaré dʉpʉrire páatawenorira tiiróbiro niiã. 4 Yʉʉmena niirucujãña yʉʉ mʉ́ãmena niirucujãrõbirora. Sicadʉpʉ ʉsegʉpʉ niirucuripacaro, dʉcacʉtiricu. Ate tiiróbiro mʉ́ã yʉʉmena niirucuripacara, ãñuré tiimasĩ́ricu.

5 ’Yʉʉ ʉsegʉ tiiróbiro niiã. Mʉ́ã tiigʉ́ dʉpʉri niiã. Yʉʉmena niirucurano yʉʉ cʉ̃́ãmena niirĩ, pee ãñuré tiimasĩ́cua. Mʉ́ã yʉʉmena niihẽrã, ãñuré tiimasĩ́ricu. 6 Yʉʉmena niihẽrãno páatare dʉpʉri tiiróbiro cõãnoãdacua. Páatacõãre dʉpʉri sĩnijṍãcu. Sĩniré dʉpʉrire see, pecamepʉ sóecõãnocu.

7 ’Mʉ́ã yʉʉmena niirĩ, yʉʉ buerére wãcũrĩ, Cõãmacʉ̃ mʉ́ã cʉ̃ʉ̃rẽ sãĩrénorẽ wáari tiigʉ́daqui. 8 Mʉ́ã pee ãñuré tiirémena “Cõãmacʉ̃ ãñunetõjõãĩ” jĩĩrére ẽñoã́dacu. Teero biiri “mʉ́ã yʉʉ buerá niiã” jĩĩrére ẽñoã́dacu. 9 Yʉʉ Pacʉ yʉʉre maĩrṍbirora yʉʉcã mʉ́ãrẽ maĩã. Teero tiirá, yʉʉ mʉ́ãrẽ maĩrére masĩjĩrã, yʉʉre maĩrucújãña. 10 Yʉʉ Pacʉ dutirére yʉʉ tiiwʉ́; cʉ̃ʉ̃ yʉʉre maĩrucúi. Cʉ̃ʉ̃ tiiróbirora mʉ́ã yʉʉ dutirére tiirí, yʉʉcã mʉ́ãrẽ maĩrucúgʉdacu.

11 ’Yʉʉ ʉsenirõbirora mʉ́ãrẽ ʉseniãrõ jĩĩgʉ̃, teeré wedea. Teero tiirá, mʉ́ã ʉseninetõjõããdacu. 12 Yʉʉ dutiré ate niiã: Yʉʉ mʉ́ãrẽ maĩrṍbirora cãmerĩ́ maĩñá. 13 Sĩcʉ̃ cʉ̃ʉ̃ menamacãrãrẽ diabosagʉno cʉ̃́ãrẽ maĩnetṍnequi; nemorṍ maĩmasĩ́ña maniã. 14 Mʉ́ã yʉʉ dutirére tiirá, yʉʉ menamacãrã niiã. 15 Yʉʉ mʉ́ãrẽ “yʉʉre padecotera niiĩya” jĩĩnemoricu. Padecotera cʉ̃́ãrẽ dutigʉ́ tiirére masĩricua. Niipetire yʉʉ Pacʉ yʉʉre jĩĩriguere mʉ́ãrẽ wedepetijãã. Teero tiigʉ́, mʉ́ãrẽ “yʉʉ menamacãrã niiĩya” jĩĩã. 16 Mʉ́ã yʉʉre beseriwʉ; yʉʉpe mʉ́ãrẽ besewʉ. Mʉ́ã yʉʉ boorére tiiáro jĩĩgʉ̃, teero biiri mʉ́ã tiiré petiríjããrõ jĩĩgʉ̃, mʉ́ãrẽ besewʉ. Mʉ́ã yʉʉ boorére tiirí, mʉ́ã yʉʉ wãmemena yʉʉ Pacʉre sãĩrénorẽ cʉ̃ʉ̃ ticogʉdaqui. 17 Ateré mʉ́ãrẽ dutia: Cãmerĩ́ maĩñá, jĩĩwĩ.

18 Jesús ʉ̃sãrẽ jĩĩnemowĩ:

—Atibʉ́reco macãrã mʉ́ãrẽ ĩñatutiri, yʉʉre ĩñatutisʉgueriguere wãcũña. 19 Mʉ́ã atibʉ́reco macãrã peti niiãtã, cʉ̃́ã menamacãrãrẽ maĩrṍbirora mʉ́ãcãrẽ maĩbócua. Yʉʉ mʉ́ãrẽ cʉ̃́ã watoapʉ niirã́rẽ besewʉ. Yʉʉ besenorira niijĩrã, atibʉ́reco macãrã peti niiria. Teero tiirá, cʉ̃́ã mʉ́ãrẽ ĩñatutiya. 20 Yʉʉ mʉ́ãrẽ jĩĩriguere wãcũña: Sĩcʉ̃ padecotegʉno cʉ̃ʉ̃rẽ dutigʉ́ nemorṍ niiriqui. Yʉʉre ñañarõ tiirá, mʉ́ãcãrẽ teerora ñañarõ tiiádacua. Yʉʉ wederi tʉorá, mʉ́ãcãrẽ tʉoádacua. 21 Mʉ́ã yʉʉre nʉnʉrĩ́ ĩñarã, tee niipetire ñañarére mʉ́ãrẽ tiiádacua. Yʉʉre ticodiocorigʉre cʉ̃́ã masĩhẽre wapa teero tiiádacua.

22 ’Yʉʉ cʉ̃́ãrẽ wedegʉ atiriatã, wapa cʉoríbocua. Cʉ̃́ã mecʉ̃tígãrẽ deero jĩĩmasĩricua; wapa cʉojã́ya. 23 Yʉʉre ĩñatutirano yʉʉ Pacʉcãrẽ ĩñatutiya. 24 Cʉ̃́ã pʉtopʉre pee ĩñaña manirére tiiẽ́ñomiwʉ̃. Yʉʉ tiiẽ́ñohẽri siro niiãtã, wapa cʉoríbocua. Cʉ̃́ã yʉʉ tiiríguere ĩñawã. Teeré ĩñapacara, yʉʉre ĩñatutiwa. Teero biiri yʉʉ Pacʉcãrẽ ĩñatutiwa. 25 Cʉ̃́ã teero tiirémena Cõãmacʉ̃ye queti jóaripũpʉ jĩĩrõbirora diamacʉ̃́ wáaro tiia. Ateré jóanoã: “Bʉ́ri peti yʉʉre ĩñatutiwa”,*Salmos 35.19; 69.4. jĩĩ jóanoã.

26 ’Espíritu Santo mʉ́ãrẽ tiiápugʉ atigʉdaqui. Cʉ̃ʉ̃ diamacʉ̃́ maquẽrẽ wedegʉ́ niiĩ. Cʉ̃ʉ̃rẽ yʉʉ Pacʉmena niigʉ̃́rẽ ticodiocogʉdacu. Cʉ̃ʉ̃ atigʉ, yée maquẽrẽ mʉ́ãrẽ wedegʉdaqui. 27 Mʉ́ãcã yʉʉ buenʉcãripʉra yʉʉmena niiwʉ̃. Teero tiirá, yée maquẽrẽ wedeadacu, jĩĩwĩ.