11
Solomoni Xoossaappe Wora Simmiis
Kawoi Solomoni daro allaga biittaa maccaasata siiqiis; hegeetinne Gibxxe kawuwaa na7ee bolli gujjin Moo7aabatu, Amoonatu, Eedoomatu, Sidoonatunne Hiitetu maccaasata. Eti, “Intte ha asatuura ehuwan geluwan walahettoppite; aissi giikko, eti intte wozanaa tumuppe bantta eeqaa xoossatukko zaarana” yaagidi GODAI Israa7eela asaayyo odido kawotettatu maccaasata; shin Solomoni etaara siiquwan qashettiis. Solomonayyo kawotu naata gidiya laappun xeetu machchetinne heezzu xeetu baakkoti de7oosona. A maccaasati a wora zaaridosona. Solomoni cimi cimidi biishin, a maccaasati a wozanaa hara xoossatukko zaaridosona; yaatin, a aawaa Daawiti kumetta wozanaappe siiqidoogaadan, GODAA ba Xoossaa i siiqibeenna. Solomoni Asttaarooto giyo Sidoonatu xoosseeyyoonne Molooka giyo Amoonatu xoossaayyo, sheneyiyaagaayyo goinniis. Yaanidi Solomoni GODAA sinttan iitabaa oottiis; a aawaa Daawiti kaallidoogaadan, GODAA polo kaallibeenna.
Hegaappe guyyiyan Solomoni Kamoosha giyo tuna eeqaayyoonne Amoonati eeqiyo, Molooka2Molooka: Amoonatu eeqai, Molooki Ibraawettuwan Milkkaama geetettees. giyo tuna eeqaayyo Yerusalaame katamaappe arshsho baggan de7iya deriyaa huuphiyan goinniyo xoqqa sohota keexxiis. Allaga biittaappe ekkido ba maccaasatu ubbaayyookka i hegaadan giigissiis; giigissin eti bantta xoossatuyyo yan ixaanaa cuwayidosonanne yarshshuwaa yarshshidosona.
Ayyo naa77utoo qonccida GODAAPPE Israa7eela Xoossaappe Solomona wozanai wora simmido gishshau, GODAI a hanqqettiis. 10 Hara xoossata kaallennaadan GODAI Solomona azaziis; gidikkonne, Solomoni GODAA azazuwaa naagibeenna. 11 Hegaa gishshau, GODAI Solomona hagaadan yaagiis; “Neeni hagaadan hanido gishshau, taani nena azazido ta maachchaanne ta wogaanne neeni naagennan ixxido gishshau, taani ne kawotettaa neeppe dafa ekkada, ne ashkkaratuppe issuwaayyo immana. 12 Gidikkonne, ne aawaa Daawita gishshau taani hagaa neeni paxa de7iyo laittan dafa ekkikke; ne na7aa kushiyaappe dafa ekkana. 13 Hegaakka qassi kawotettaa muliyaa appe dafa ekkikke; ta ashkkaraa Daawita gishshaunne taani doorido katamaa Yerusalaame gishshau issi zariyaa ayyo immana” yaagiis.
GODAI Solomona Bolla Baarigaarata Denttiis
14 Hegaappe guyyiyan GODAI Eedoomiyaa Hadaada, Eedooma biittaa kawotu zare gididaagaa baarigaara oottidi Solomona bolli denttiis. 15 Hagaappe kase baggan Daawiti Eedooma asatuura olettido wode, haiqqidaageeta moogissanau pude biida ola gadaawai Yoo7aabi, Eedooman de7iya attumaasa ubbaa wori wurssiis. 16 Eedooman de7iya attumaasa ubbaa xaissana gakkanaashin Yoo7aabinne Israa7eela asai ubbai yan usuppun agina uttiis.
17 SHin he wode guutta na7a gidida Hadaadi, a aawaassi oottida Eedooma oosanchchatuppe amaridaageetuura Gibxxe biitti baqatiis. 18 Eti Midiyaamappe denddidi, Paaraana biidosona; Paaraanappe banttanaara asaa ekkidi Gibxxe biitti, Gibxxe kawuwaakko biidosona. Kawoi Hadaadayyo issi keettaanne gadiyaa immidi, qumaakka ayyo azaziis. 19 Hadaadi kawuwaa keehippe ufaissiis; ufaissin kawoi ba keettaayee, Kawee Xaafineesi michchiyo ayyo machcho immiis. 20 Xaafineesi michchiya ayyo Ganubaata giyo na7aa yelaasu. Yelin Xaafineesa a kawo keettan dichchaasu; Ganubaati yan kawuwaa naatuura issippe de7iis.
21 Hadaadi Gibxxen de7iiddi Daawiti haiqqidi ba maizzan gaittidoogaanne ola gadaawai Yoo7aabikka haiqqidoogaa siyiis; siyidi Hadaadi kawuwaayyo, “Taani ta biitti simmana mala tana yedda” yaagiis.
22 Yaagin kawoi a, “Neeyyo hagan aibi pacciinee neeni ne biitti baanau koyiyoi?” yaagidi oichchiis.
Oichchin Hadaadi, “Taayyo aibinne paccibeenna; shin taani baana” yaagiis.
23 Hegaadankka qassi, Xoossai Eliyadaa7a na7aa Razoona giyoogaa Solomona bolli baarigaara oottidi denttiis; Razooni Xooba Kawuwaa Hadaadi7eezerappe baqatiis. 24 Daawiti Xooba biittaa olanchchata xaissido wode, Razooni baayyo asaa shiishshidi, shittatu halaqa gidiis; shittati Damasqqo biidi, he katamaa oiqqidi, yan uttidi, Razoona kawoyidosona. 25 Hadaadi medhdhido metuwaa bollikka gujjidi, Solomoni de7ido keenan ubban Razooni Israa7eelatuyyo baarigaara gidiis; yaatidi i Sooriyan kawotidi Israa7eela asaa morkkiis.
Xoossai Iyorbbaamassi Immana Giidobaa
26 Hegaa bollikka Nabaaxa na7ai Iyorbbaami Solomona bolli makkalidi denddiis; i Solomona ashkkaratuppe issuwaa. I Efireema biittan Xareedappe yiida asa; a aayyiyaakka Xiruu7o giyo am77iyo. 27 Kawuwaa bolli i makkalidi denddido taarikee hagaappe kaallidi xaafettidaagaa. Solomoni Miillo gimbbiisinne ba aawaa Daawita Katamaa yuushuwaa gimbbiyan de7iya kallo sohuwaa kunttiis. 28 Iyorbbaami mino asa; Solomoni ha wodallai ba oosuwaa waati loitti oottiyaakko be7iis; be7idi Minaasenne Efireema biittan oottiya gabbaaratu ubbaa bolli a halaqa oottidi sunttiis.
29 Issi gallassi Iyorbbaami Yerusalaame katamaappe kiyidi bees; biishin Seeloppe yiida, hananabaa yootiya Akiiyi aara ogiyan gaittiis. Akiiyi he wode ooratta maayuwaa maayi uttiis. Dembban eta naa77aa xalaalai de7oosona. 30 Akiiyi ba maayido ooratta maayuwaa oiqqidi, tammanne naa77u kessidi pooshshiis. 31 Pooshshidi Iyorbbaama hagaadan yaagiis; “Tammu pooshota neeyyo ekka. Aissi giikko, GODAI Israa7eela Xoossai hagaadan yaagees; ‘Be7a, taani kawotettaa Solomona kushiyaappe pooshshada, tammu zareta neeyyo immana hanais. 32 SHin ta ashkkaraa Daawita gishshaunne Israa7eela zaretu ubbaa giddoppe taani doorido Yerusalaame katamaa gishshau, issi zariyaa ayyo aggana. 33 Taani hagaa oottana gaasoi, Solomoni tana aggidi Sidoonatu xoossee Asttaarootiyyo, Moo7aabatu xoossaa Kamooshayyoonne Amoonatu xoossaa Molookayyo goinnido gishshaassanne ta ogiyan hemettennan, ta sinttan suurebaa hanennaaninne a aawai Daawiti naagidoogaadan ta wogatanne ta higgeta naagennan ixxido gishshaassa.
34 “ ‘Gidikkonne, taani kawotettaa Solomona kushiyaappe wurssa ekkikke; taani dooridonne ta azazuwaanne ta wogaa naagida ta ashkkaraa Daawita gishshau, Solomoni paxa de7ido peeshan ubban i haaranaadan oottaas. 35 Hegaappe guyyiyan taani kawotettaa a na7aa kushiyaappe ekkana; ekkada tammu zareta neeyyo immana. 36 Ta sunttai an xeesettana mala, taani doorido Yerusalaame kataman ubba wodekka ta ashkkaraa Daawita zerettai kawotana mala, taani issi zariyaa a na7aassi immana.
37 “ ‘Nena gidikko, taani nena ekkana; ekkin ne wozanai amottido ubbaa neeni haarana; neeni Israa7eela bolli kawotana. 38 Taani nena azaziyoogaa neeni oottikko, ta ogiyan hemettikkonne ta ashkkarai Daawiti naagidoogaadan ta wogatanne ta azazota naagada ta sinttan suurebaa hanikko, taani nenaara gidana; Daawitassi oottidoogaadankka ne zareti de7i be7anaadan oottana; Israa7eelakka taani neeyyo immana. 39 Solomona nagaraa gishshau Daawita zerettata taani qaxxayana; shin merinassi gidenna’ yaagees” yaagiis.
40 Yaatin, Solomoni Iyorbbaama woranau kajjeeliis; shin Iyorbbaami Gibxxe biitti Kawuwaa SHiishaaqakko baqatidi biis; biidi Solomoni haiqqana gakkanaashin Gibxxen takkiis.
Solomona Haiquwaa
(Hanidabaa Odiya Koiro Maxaafaa 9:29-31)
41 Solomoni hanido harabai, i oottidobai ubbai, a aadhdhida eratettaabai Solomona Taarikiyaa Maxaafan xaafetti uttiis. 42 Solomoni Israa7eela ubbaa bolli Yerusalaamen oitamu laitta kawotiis. 43 Hegaappe guyyiyan Solomoni haiqqidi, ba maizzan gaittiis; ba aawaa Daawita Kataman moogettiis. A na7ai Robi7aami a sohuwan kawotiis.

211:7 Molooka: Amoonatu eeqai, Molooki Ibraawettuwan Milkkaama geetettees.