13
Mumigusi Killuqsautipsitñiñ Naagaqaa Piyaqquġusi
1 Jesus uqaqtitlugu iḷaŋich iñuich Jesus-muŋniqsut uqautiplugu Galilee-ġmiunik Pilate-ŋum tuqqutaŋiñik tuniḷḷaqtuqtitlugich Agaayyutmun; auŋiḷḷu auŋich niġrutitlu avugiiksitlugich.
2 Jesus-ŋum kiuniġai, “Isummatigivisigich taapkua Galilee-ġmiut killiqirautluŋnipḷugich atlaniñ Galilee-ġmiuniñ tuqqutaupmata taatna?
3 Qaŋaa, uqautigipsi, isummitqiŋitchupsi mumigusi killuutipsitñiñ iluqasi tuqugisirusi taapkunatitun.
4 Itqallaksigik taapkua akimiaq piŋasut iñuich Siloam-mi tuqqutauruat nasirvium kattaqipmagich? Isummatigivisigiŋ killiqirautluŋnipḷugich iluqaitñiñ iñuŋniñ Jerusalem-miñ?
5 Naagga, uqautigipsi, isummitqiŋitchupsi mumigusi killuutipsitñiñ iluqasi tuqugisirusi taapkunatitun.”
Atrikusaun Asirritḷaiḷaakun Napaaqtukun
6 Jesus-ŋum uqautiniġai uumiŋa atrikusautmik, “Iḷaatniguuq iñuk asirrisuuruamik napaaqtuqaġniqsuq nautchiiviŋmiñi. Asiaqaqmagaaqamiuŋ paqitchiŋiññiqsuq.
7 Aasiiñ nipliutiniġaa nautchirriqirini, ‘Uvva, piŋasuni ukiuni asiaqaqmagaaqapku taamna napaaqtuq paqitchiŋitchuŋa. Kippuuŋ! Atuqsiñaġaa manna nuna.’
8 Aglaan nautchirriqirim kiuniġaa, ‘Aŋuun, taatniillagli atautchimi ukiumi. Nivaŋniaqtuŋa avataagun suli iḷḷiqilugu nagguksautmik.
9 Aasiiñ asirriñiqpan ukiutqikpan nakuuniaqtuq aglaan piŋitpan kipiniaġiga.’ ”
Jesus Mamititchiruq Aġnamik Jew-ŋuruat Minġuiqsiaġviata uvluani
10 Iḷaŋatni Jew-ŋuruat minġuiqsiaġviata Jesus iḷisautriñiqsuq katraġviŋmi.
11 Tavrani itmiñiqsuq aġnaq irrusiqł̣uqaqtuaq naŋititchiruamik ilaanik akimiaq piŋasut ukiuni. Taatnaqhuni imupluni isiviḷguiḷiġñiqsuq.
12 Jesus-ŋum tautukamiuŋ tuqłuġniġaa iŋmiñuquplugu, “Aġnaaq, atniġñautaiqsutin.”
13 Iḷigai argaŋni ilaanun. Aġnam isivitiqami kamaksruaqsigaa Agaayyun.
14 Aŋalataan katraġvium iłuagiŋiññiġaa Jesus-ŋum iłuaqsił̣ha minġuiqsiaġvium uvluani. Tarra uqautiniġai iñuich, “Itchaksrat uvlut ittut savagviksravut. Aggiġaġutitchi taapkunani uvluni iłuaqsirautyaqtuġlusi minġuiqsiaġvium uvluŋiḷaaŋani.”
15 Atanġuruam Jesus kiuniġaa, “Ukpiŋŋuaqtisii! Iluqapsi pituiġayaġaa qunŋiñi unniiñ natmaktini inaaniñ imiġiaqtuqtilluguasii minġuiqsiaġvium uvluani.
16 Una aġnaq kiñuviaġigaa Abraham-ŋum naagaunniiñ tuunġaum pituksimaplugu akimiaq piñasuni ukiuni. Pituitḷaiññiqpigu marrumani minġuiqsiaġvium uvluani?”
17 Taavruma kiggutaan kanŋutchaktinniġai akiḷḷiqsuqtiŋi, atlat iñuich quviatchakmipkaqługich iluqaagun quviqnaqtautigun savaaŋigun.
Atrikusaun Mikiniqsrakun Nautchiaksrakun
18 Jesus apiqsruġniqsuq, “Sumik atriqaqpa aŋaayuqautaa Agaayyutim? Sumik atriḷiġñiaqpigu?
19 Ittuq mustard-ŋum nautchiaksrauraŋatun aŋutim nautchiikkaŋatun nunautmiñi. Nautchiaq naukami napaaqtuqpaġuqtuq aasiiñ tiŋmiurat siḷami ugluliuqhutiŋ akiġuiñun.”
Atrikusaun Puvlaksautikun
20 Jesus apiqsrutqiŋñiqsuq, “Sumik atriḷiġñiaqpigu aŋaayuqautaa Agaayyutim?
21 Itnatun ittuq puvlaksautitun aġnam akarrutiksraŋatun mukkaaksramun, iluqani puvlaŋniałhanunaglaan qaqqiaksram.”
Amisuuraq Talu
22 Jesus igliġniqsuq nunaaqqisigun suli nunaaqqiuratigun, iḷisautripḷuni iñuŋnik iglaułiġmiñi Jerusalem-mun.
23 Iḷaŋata apiqsruġniġaa, “Ataniiq, ikituurałhiñat anniqsuġniaqpat?” Jesus kiuniġai,
24 “Pisuqtilaapsitñi isiġniaġitchi amitchuakun talukun, atakkii iñugiaktuat iñuich isiġniaġisigaluaqtut aglaan piḷguyumiñaitchut.
25 Iñuan tupqum umikkisigaa talu. Qichaġupsi siḷataani katchaktuġisirusi talumi suli nipliġusi, ‘Aŋuun, aŋmautillaktigut!’ Kiugisigaasi, ‘Nalugiga nakitña aggiqsilaaqsi!’
26 Tavrali kiugisigiksi, ‘Niġirugut imiqatigiplutinlu iḷisautrikavich nunaaqqiptikni.’
27 Aglaan niplitqikkisiruq, ‘Nalugiga nakitña aggiqsilaaqsi. Piiġitchi uvaŋniñ, iluqasi pigiiḷiqirauruasii.’
28 Qanutun qiatigigisirusi tiriquulatchiḷugich kigutisi tautukkupsigik Abraham, Isaac, suli Jacob, suli iluqaisa sivuniksriqirit aŋaayuqautaani Agaayyutim igitaupkaġusi!
29 Iñuich aggiġisirut kivaknamiñ kanaknamiñḷu suli nigiġmiñḷu uŋallamiñḷu aasiiñ aquvillutiŋ niġiqpagviŋmun aŋaayuqautaani Agaayyutim.
30 Isummatigillaksiuŋ una, iḷasi suvasaġiŋisasi pakma kamanaqsikkaugisirut suli kamanaqhutiŋ isumaruat pakma suvasaunġiġisirut.”
Jesus-ŋum Piqpaksrił̣ha Jerusalem-miunik
31 Iḷaŋisa Pharisee-ŋuruat utlakkaat Jesus nipliutiplugu, “Aullaqtuksraurutin maakŋa, atakkii Herod-ŋum tuqqutchukkaatin.”
32 Jesus kiuniġai, “Uqautityaqsiuŋ taamamna Herod kayuqtumik atriqaqtuaq, ‘Anitqataġitka irrusiqł̣uich suli iłuaqsiraġaipḷuŋa atniġñaqtuanik uvlupak uvlaakunlu, suli piñayuakun uvluk naatchigisiruŋa savaamnik.’
33 Igliqtuksraupiaqtuŋa tumipkun uvlupak, uvlaakunlu, suli uvlutqikpan, atakkii sivuniksriqiri tuqqutautlaitchuq Jerusalem-ŋum avataani.
34 Annaatuk, Jerusalem-miut! Tuqqutaġigitin sivuniksriqirit, uyaġaŋnik miḷḷuuqługiḷḷu uqqiraqtit Agaayyutim tuyuġikkaŋi ilipsitñun! Qapsiñiaglaan katitchukkaluaġaġigipsi atriḷugu aqargiqpak piyaqquqtaiḷitniktuaq paiyaaġmiñik ataani isaqquŋmi, aglaan pitchiġiitchusi!
35 Taatnamik tupiqsi suksraakkaullapiaġniaqtuq suuŋiḷḷaġuġlugu. Qiñitqikkumiñaitchipsitŋa nipliġviksrapsitñunaglaan, Uvvatuq Agaayyutim piḷiutiqaġliuŋ taamna tikitchuaq atqagun atanġum.”