16
Atrikusaun Pisaasuqtuakun Aŋalatchiruakun Suuranik
Jesus-ŋum uqaaqtuutiniġai maliġuaqtini, “Taimmaguuq umialik savaktiqaġniqsuaq aŋalatchiruamik suuraġmiñik. Iñuich umialik uqautiniġaat aŋalatchiruamun maniiġutchaġnipḷugu. Umialgum tuqłuqamiuŋ uqautiniġaa, ‘Sua uvvauna tusaakkaġa ilipkun? Uqautiŋŋa qanuq aŋalatchisilaaqnik suuramnik. Aŋalatchitqikkumiñaitchutin suuramnik atakkii maniiġutchaġniġikma.’ Savakti isummiġñiqsuq, ‘Aŋaayuqaġma piiġataġaaŋa savaamniñ. Qanuġisivik? Paulġiralguitmiuŋa nunamik suli kanŋugipmigiga iŋiulałiksraġa. Uvvaliqaa itnaġisiruŋa! Savaŋaiġuma iḷauraaqaġumuuŋa tukkiqsiksramnik.’ Aŋalatauruam tuqłuġniġai iluqaisa iñuich akiqsruutiqaqtuat aŋaayuqaġmiñun. Apiqsruġniġaa sivulliq, ‘Qanutun akiqsruumaviuŋ aŋaayuqaġa?’ Taavruma kiuniġaa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliŋnik qattaġruŋnik uqsrunik.’ Suuranik aŋalatauruam uqautiniġaa, ‘Uvva akiqsruutitin. Aquvillutin aglaguŋ tavruŋa malġukipiaq qulit.’ Apiqsrulgiññiġaa atla, ‘Ilvichaasiiñ, qanutun akisruutiqaqpich?’ Taavruma kiuniġaa, ‘Tallimakipiatun iñugiaktilaaliŋnik miissuŋnik mukkaaksranik.’ Suuranik aŋalatauruam uqautiniġaa, ‘Uvva akiqsruutitin. Aglaguŋ sisamakipiaq.’ ” Atanġum Jesus-ŋum uqaġiniġaa nalaunŋaitchuaq aŋalatchiruaq suuranik piḷḷautaġnipḷugu pisaasułhagun. Atakkii iñui nunam pisaasutluktut piqatiqaqamiŋ iñuuqatiumiknik tamatkunakŋa ukpiqsriruaniñ. “Uqautigipsi, Iḷauraalliuġusi atuġusi manigikkapsitñik ikayuutiksraŋatnik tamatkua inuqsralliuqtuat. Iḷaatnigun tuquniġuvich aasiiñ manik nuŋutpan iniqaġisirusi pakmani. 10 Kisupayaaq tuniqsimaruaq mikiruatigun tuniqsimagisipmiuq aŋiruatigun. Kisupayaaq tuniqsimaitchumi mikiruatigun tuniqsimaitkisipmiuq aŋiruatigun. 11 Uvvaasiiñ tuniqsimaitchuvich aŋalatchił̣iqni nunam suuraiñik, qanuġuni Agaayyutim tunŋavigitlagisiñiqpatin aŋalatchił̣iqni iḷumutun umialgutauruanik? 12 Tuniqsimaitchuvich atlam suuraŋigun, qanuġuni Agaayyutim aatchutlagisivatin piksraqnik. 13 Kiñaunniiñ savautriḷguitchuq malġuŋnik aŋaayuqaŋnik. Atakkii uumigigisigaa atausiq aasiiñ piqpagilugu iḷaqataa; kamagigisigaa atausiq aasiiñ naġġugilugu iḷaqataa. Savautriḷguyumiñaitchusi iluqaaknik Agaayyutmiglu maniŋmiglu.”
Iḷaŋat Jesus-ŋum Iḷisauttutiŋisa
14 Pharisee-ŋuruat tusaakamitruŋ iluqaan tamanna, mitautiginiġaat Jesus atakkii piqpaksripḷutiŋ maniŋmik. 15 Jesus-ŋum nipliutiniġai, “Nalaunŋanisuurusi takkuatni iñuich, aglaan Agaayyutim iḷisimapiaġai uummatisi. Atakkii sut kamanaqsipkakkauruat akunġatni iñuich Agaayyutim naġġugipiaġai.
16 “Aggił̣hanunaglaan John Paptaaqtitchirim maliġutaksraŋalu Moses-ŋum aglaŋisalu sivuniksriqirit aŋalatkaich iñuuniałivut. Aasiiñ tavrakŋaniñaglaan tusaayugaallautaŋa aŋaayuqautaan Agaayyutim quliaqtuaŋuniqsuq, suli piyumalaaqtuat sakuuktut Agaayyutmun atanniqsimatquplutiŋ. 17 Mikiniqsrallapiaqunniiñ titiġnauraŋa aglaum maliġutaksrani simmiġumiñaitchuq kisianik qiḷaglu nunalu piiqpaknik.
18 “Kia aŋutim avitchumiuŋ nuliani aasiiñ kasuutiluni atlamun aġnamun atlatuġaqtuq; taatnatuntuuq aŋun kasuutiyumi avisimaruamun aġnamun atlatuqmiuq.”
Umialiglu Lazarus-lu
19 Jesus uqaaqtulgitchuq, “Iḷaatniguuq umialiqaġniqsuq atnuġaaqaġuuruamik akisuruanik suli iñuuniaqhuni ayuqsraŋitḷuni uvluġaġipman. 20 Uvvaguuġuna iŋiularikniaq atilik Lazarus-mik kiḷḷiġruaqaqtuaq. Iñuich inillaŋniġaat paaŋanun umialgum tupqan, 21 niġiḷḷakkasugaluni kanġanauranik kataktuanik umialgum niġġivianiñ. Qipmich utlakługu aluktuġaqniġaich kiḷḷii. 22 Iŋiularikniaq tuqupman isaġulgich akiyautiniġaat saniġaanun Abraham-ŋum. Umialik tuqupmiñiqsuq iḷuvikkaupluniasiiñ. 23 Aasiiñ anasiñŋuqsaġviŋmi nagliksaallapiaġataqtuq. Aaġluqhuni tautuŋniġaa Abraham uŋavanun Lazarus-lu saniġaniittuaq. 24 Umialik tuqłuġniqsuġli, ‘Abraham Aapaaŋ. Nagligillaŋniaŋŋa! Tuyuġiuŋ Lazarus kiñiḷḷaglugu tikini imiġmun niglaqtiġiaġliuŋ uqaġa, atakkii nagliksaallapiaqtuŋa ikniġmi!’ 25 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘Iġñiiŋ, itqallauŋ una! Iñuułiqni piqaqtutin iluqaanik nakuuruamik, aasiiñ Lazarus piqaqhuni iluqaanik pigiitchuamik. Aglaan pakma arauttutiqaqtuq uvani nagliksaaqtitlutin. 26 Naagaunniiñ itiruamik ikaaġnaġumiñaitchuamik piqaqtuq akunnaptikni. Kiñaasiiñ ikaatlaitchuq uvakŋa ilipnun, naagaqaa kiña ikaatlaitchuq uvaptiknun ilipniñ.’ 27 Umialik nipliġñiqsuq, ‘Abraham, aapaaŋ! Iŋiġikpiñ, tuyuġilugu Lazarus aapaa tupqanun. 28 Tavrani tallimanik aniqatiqaqtuŋa. Kiliktuġiaġligich tatamnaqtuamik, tarrali uvuŋaŋitchumagaat inaanun nagliksaaġvium.’ 29 Abraham nipliġñiqsuq, ‘Aniqatiutin piqaqtut aglaaŋitñik Moses-ŋum suli sivuniksriqirit uqautriqaqhutiŋ tatamnaqtuamik. Aniqatiuvich naalaġniraksraġigaich taipkua uqaqpata.’ 30 Umialgum kiuniġaa, ‘Abraham, aapaaŋ! Taamna apaiŋuŋitchuq. Aglaan kiña utiqhuni tuquruamiñ utlautikpan, isummitqikkayaqtut killuqsautmikniñ.’ 31 Aglaan Abraham nipliġñiqsuq, ‘Naalaġniŋitchumisigich aglaaŋi Moses-ŋumlu sivuniksriqiritlu tusaayumiñaitmiut kia-unniiñ utiġuni tuquruamiñ uqautikpatiŋ.’ ”